Perunkirjoitus on toimitettava lähtökohtaisesti aina, kun perittävä on kuollessaan vakituisesti asunut Suomessa. Perunkirjoitusvelvollisuuteen ei toisaalta vaikuta myöskään jäämistöomaisuuden määrä ja perukirja on yhtälailla laadittava niin varakkaammassa kuin varattomassa pesässä.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä, jollei perunkirjoituksen toimittamiselle erikseen Verohallinnolta haeta pidennystä esimerkiksi pesän vaatiman laajan selvitystyön vuoksi. Perunkirjoitusvelvollisuuden laiminlyönti on myös laissa sanktioitu.

Kenen velvollisuus on tehdä perunkirjoitus?

Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus on lain mukaan lähtökohtaisesti sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa kuolinpesän omaisuus on. Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus voi viime kädessä olla myös muulla kuin pesän osakkaaksi katsottavalla henkilöllä tai taholla, esimerkiksi avopuolisolla, jolle omaisuudesta huolehtimisen voitaisiin tiettyjen olosuhteiden vallitessa katsoa kuuluvan.

Miksi perunkirjoitus tehdään?

Perittävän jälkeen toimitettavassa perunkirjoituksessa laadittavalla perukirjalla on useita tehtäviä. Perukirjan voidaan ajatella toimivan niin omaisuus- ja osakasluettelona kuin myös toisaalta veroilmoituksena Verohallinnolle.

Huolellisesti ja riittävällä asiantuntemuksella laadittu perukirja toimii myöhemmin myös tärkeänä pesänselvitystä ja perinnönjakoa helpottavana asiakirjana. Merkittävin tehtävä perukirjalla lienee sen rooli omaisuus- ja osakasluettelona.

Perukirjasta tulee perittävän osalta ilmetä kuolinpäivänä vallinnut varallisuustilanne. Toisin sanoen perukirjaan merkitään pesään kuuluva omaisuus ja toisaalta mahdolliset perittävän ja pesän velat. Perukirjassa pesään kuuluvan omaisuuden arvostusajankohta on perittävän kuolinhetki ja arvonmäärityksen lähtökohtana on omaisuuden käypä arvo.

Perukirjassa, joka tulee laadittavaksi ensiksi kuolleen aviopuolison jälkeen, tulee perittävän varallisuustilanteen lisäksi merkittäväksi ja arvostettavaksi aviovarallisuussäännöksistä johtuen myös lesken omaisuus. Perukirjassa asianmukaisesti arvostettu ja huolella yksilöity omaisuus antaa niin pesän osakkaille kuin myös pesän ulkopuolisille tahoille luotettavan ja informatiivisen kuvan pesän omaisuuden laadusta ja laajuudesta.

Perukirja tarvittavine liitteineen toimii myös osoituksena perittävän oikeudenomistajista esimerkiksi kuolinpesän pankkiasioita hoidettaessa tai kuolinpesän nimissä olevaa omaisuutta myöhemmin realisoitaessa. Kuolinpesän asioiden hoitamisen helpottamiseksi perukirjan osakasluettelolle on mahdollista hakea maistraatilta erikseen vielä perukirjan osakastietojen vahvistusta, jolloin se saa julkisen luotettavuuden osakasluettelona.

Verohallinto toimittaa perintöverotuksen suoraan perukirjan perusteella laskennallisesti perintöosuusverotuksena. Perintöverotuksen kannalta onkin siis tärkeää, että perukirjaan on merkitty kaikki vaadittava tieto ja muut perintöverotukseen vaikuttavat seikat. Perukirja on toimitettava perintöverotusta varten Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta.

Myöskään perukirjan merkitystä myöhempänä pesänselvitysasiakirjana ei tule vähätellä. Asianmukaisesti laadittu perukirja kun sisältää omaisuus- ja osakastietojen lisäksi myös myöhemmin toimitettavan osituksen ja perinnönjaon kannalta merkitykselliset tiedot muun muassa perittävän tekemästä testamentista, mahdollisesta avioehtosopimuksesta tai vaikkapa perittävän antamista ennakkoperinnöistä, jotka on otettava huomioon perintöverotuksessa ja perinnönjaossa.

Kuka voi tehdä perunkirjoituksen?

Perunkirjoitusta koko prosessina kaikkine selvitystöineen ja asianmukaisen perukirjan laatimista voidaan pitää vaativana asiantuntijatehtävänä. Perunkirjoituksen uskotuilta miehiltä vaaditaan laajoja tietoja muun muassa perintökaaresta ja avioliittolaista sekä perustietoja yleisesti siviilioikeudesta. Varsinkin laajoissa kuolinpesissä vaadittava selvitys vaatii paljon työtä ja tiettyjen omaisuuserien arvostaminen vankkaa asiantuntemusta.

Lounaismaan Osuuspankin Salon, Forssan ja Someron konttorilla työskentelevät lakimiehet ja lakipalveluasiantuntijat muodostavat yhdessä asiantuntevan joukon alan ammattilaisia, jotka tarvittaessa toimivat apunasi niin perunkirjoitusta koskevissa kuin muissakin perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Lounaismaan Osuuspankin lakipalveluiden asiantuntijat tavoitat Lounaismaan Osuuspankin lakipalveluiden puhelinnumerosta 010 256 1306 tai Lounaismaan Osuuspankin Salon, Forssan ja Someron konttoreilta. Pankin asian hoitamisesta veloittamaan palkkioon on mahdollista käyttää myös OP-bonuksia.