OP Pohjois-Savon asiakkuuspäälliköt Pekka Hyrkäs ja Toni Selkäinaho aloittavat työpäivänsä Iisalmen konttorilla tavalla, joka voi kuulostaa pankkialalla hieman erikoiselta. Miesten aamurutiineihin kuuluu, että he lukevat Maaseudun Tulevaisuuden.

– Meidän on seurattava tarkasti toimialan tapahtumia, jotta voimme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Hyrkäs.

Maa- ja metsätalous on tärkeä toimiala OP Pohjois-Savolle, ja pankilla on siihen erikoistunut asiantuntijakaksikko. Nämä alansa ammattilaiset työskentelevät pääasiassa Iisalmessa, mutta auttavat ja neuvovat asiakkaitaan koko OP Pohjois-Savon toimialueella.

– Olemme Iisalmessa maitotilojen ympäröimänä, ja suurin osa maatalousasiakkaistamme on Ylä-Savossa. Asiakkaita on Ylä-Savon lisäksi koko OP Pohjois-Savon toimialueella. Teemme aktiivisesti tilakäyntejä koko alueella. Meillä on tärkeää tuntea asiakkaamme ja heidän liiketoimintansa, kertoo Hyrkäs.

Molemmat miehet ovat agrologeja, ja heillä on vankka tausta maatalouden asiantuntijatehtävistä. Hyrkäs aloitti nykyisessä työssään 2011. Selkäinaho tuli OP Pohjois-Savoon töihin viime elokuussa.

Vähemmän, mutta suurempia tiloja

Iisalmen asiantuntijakaksikko vankistaa entisestään OP Pohjois-Savon maa- ja metsätalousosaamista.

– Maa- ja metsätalous on meille tärkeä asiakasryhmä, ja sillä on suuri merkitys toimialueemme taloudelliseen toimeliaisuuteen. Pohjois-Savossa on myös merkittävää elintarviketeollisuutta, ja elinvoimainen maatalous on sille ratkaisevan tärkeää. Maatalous on tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Maatalouden investoinnit ovat suuria ja edellyttävät onnistuakseen laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tahdomme OP Pohjois-Savossa auttaa ja sparrata maatalousyrittäjiä ja lisätä sen myötä koko maakunnan hyvinvointia, kertoo OP Pohjois-Savon toimitusjohtaja Mikko Vepsäläinen.

Pankkimiesten työasu näyttää välillä tältä. Toisinaan myös toimitusjohtaja Mikko Vepsäläinen (vas.) ja pankinjohtaja Antti-Jussi Pitkälä (toinen oikealla) lähtevät tilakäynneille mukaan. Vepsäläisen vieressä asiakkuuspäällikkö Pekka Hyrkäs ja Pitkälän vieressä asiakkuuspäällikkö Toni Selkäinaho. (kuva: Mikko Vepsäläinen)

Maatilojen lukumäärä vähenee, mutta tilakoot kasvavat. Se tarkoittaa myös entistä suurempia investointeja.

– Uudet, isot traktorit maksavat 200 000 – 300 000 euroa ja 120 lehmän navetan rakentaminen kokonaisuudessaan jopa 2,5 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä uudet navettainvestoinnit ovat vähintään 60 lehmän kokoluokassa, usein vielä sitäkin suurempia, tietää Selkäinaho.

Epävarmat ajat, Ukrainan sota, kallistuneet lannoitteet ja rakennuskustannukset ovat jarrutelleet maatilainvestointeja viime vuosina. Patouma on nyt purkautumassa.

– Pariin viime vuoteen verrattuna on havaittavissa pientä piristymistä. Tiloilla on taas suunnitelmia suuremmistakin hankkeista. Investointibuumista ei voi kuitenkaan puhua, koska investointeja ei ole odotettavissa yhtä paljon kuin parhaina vuosina. Tilojen vähenevä määrä vaikuttaa myös investointien määrään. Lopettavia tiloja on yhä paljon, sanoo Selkäinaho.

Kokonaisvaltaista palvelua

Pankki tarjoaa maatalousyrittäjille apua ja tukea investointien ja sukupolvenvaihdoksen suunniteluun sekä rahoittamiseen, talousanalyyseihin, tilan yhtiöittämiseen, taloudenhallintaan ja lukuisiin muihin asioihin.

Kumisaappaille on käyttöä, kun maa- ja metsätaloustoimialoihin erikoistuneet asiakkuuspäälliköt Pekka Hyrkäs (vas.) ja Toni Selkäinaho jalkautuvat työssään tilakäynneille. He toivovat, että investointeja suunnittelevat asiakkaat olisivat yhteydessä pankkiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska silloin on enemmän aikaa löytää yhdessä parhaat mahdolliset rahoitusratkaisut. 

– Monilla tiloilla on myös muuta yritystoimintaa, kuten koneurakointia ja talousmetsiä.

– Katsomme aina yhdessä kokonaisuutta, selvitämme tulonmuodostusta ja mietimme vaikka traktorihankinnan kannattavuutta. Tärkeintä on selvittää parhaita ratkaisuja juuri nyt tai vasta viiden vuoden päähän, painottaa Hyrkäs.

Vastuullisuuteen panostaminen on jo arkea maatiloilla. Pankille on tärkeää olla tukena vastuullisuutta vaativien asioiden toteuttamisessa. OP Pohjois-Savo on mukana Savonia-ammattikorkeakoulun ESG (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa) -hankkeessa. Hanke pilotoi maatiloille yhtenäistä vastuullisuusraportointimallia.

Maatalousyrittäjän kiireinen ja monenlaista työtä sisältävä arki voi olla myös kuormittavaa. Pankki voi omalta osaltaan varmistaa, että yrittäjä hyödyntää laaja-alaisesti maataloudessa toimivia yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Välitä viljelijästä -hankkeen kautta voidaan auttaa tilallisia, joilla on jaksamisen kanssa haasteita.

Haluamme olla kokonaisvaltaisena apuna. Tilakäynneillä on siksi tärkeää myös kysyä, miten asiakas jaksaa”. OP Pohjois-Savon asiakkuuspäällikkö Pekka Hyrkäs

Selkäinaho pitää työnsä parhaana puolena asiakkaiden tapaamista kasvotusten ja sitä, että voi auttaa heitä omalla osaamisellaan. Hyrkäs kokee iloa työssään, kun yhteydenpito on asiakkaan kanssa jatkuvaa ja mutkatonta.

- Tuntuu mukavalta, kun jotkut asiakkaat pistäytyvät konttorille kertomaan tilan kuulumisia. Luottamus on rikkautta, hän sanoo.

OP Ryhmä on maa- ja metsätaloustoimialan rahoituksessa Suomen markkinajohtaja.

Tietoa maataloudesta Pohjois-Savossa:

  • 37 prosenttia pohjoissavolaisista asuu maaseudulla.
  • Pohjois-Savossa oli vuonna 2021 noin 3 250 maatilaa, joista kotieläintiloja 1 300. 
  • Maakunnan maatilojen lukumäärä laski 16 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2021. Tilakoot kasvoivat samaan aikaan yli 26 prosenttia. Sama kehitys jatkuu.
  • Maitotiloja oli viime vuonna Pohjois-Savossa 581. Ne toimittivat meijereihin runsaat 303 miljoonaa maitolitraa, mikä on kuusi miljoonaa litraa vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta edelleen 14 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta maidosta. Suomen suurin maidontuottajakunta on Kuopio.
  • Pohjois-Savossa on noin 350 luomutilaa.
  • Lähes neljäsosa Suomen marjoista tuotetaan Pohjois-Savon hieman yli 200 marjatilalla.
  • Pohjois-Savon tiloilla viljellään eniten säilörehua. Sen satomäärä oli 975 ja toiseksi eniten viljellyn ohran noin 40 miljoonaa kiloa vuonna 2021.
  • Pohjois-Savon tilojen myyntitulot olivat 215 miljoonaa euroa vuonna 2020. 
  • Vajaa puolet maakunnan viljelijöistä käy tilan ulkopuolella töissä.

lähde: Pohjois-Savon alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027

Tutustu:

OP Pohjois-Savon yrityspalveluihin

OP:n maatalousyrittäjän palveluihin