Optimismi nostaa päätään pohjoissavolaisissa yrityksissä
Lisää aiheesta
Nyt on turha jarrutella, jos aikoo kasvaa ja kehittyä. Pohjoissavolaisten yrittäjien odotukset ensi vuoteen ovat vaikeista ajoista huolimatta nyt paremmat kuin keskimäärin muualla maassa.
Pohjois-Savossa on kaikkiaan noin 15 000 yritystä. Niiden menestys on elinehto koko maakunnan hyvinvoinnille ja elinvoimaisuudelle.
Kysyimme Pohjois-Savon Osuuspankin yritysasiakasliiketoiminnasta vastaavalta johtajalta Antti-Jussi Pitkälältä sekä Savon Yrittäjien toimitusjohtajalta Paula Aikio-Tallgrenilta, mitä pohjoissavolaiseen yritysmaailmaan kuuluu juuri nyt. Kaksikko oli yhteishaastattelussa syyskuussa. Jutussa P.A-T:n sitaatit ovat Aikio-Tallgrenin ja A-J.P:n sitaattien takana on Pitkälä.
Millainen on pohjoissavolainen yritysilmasto?
P.A-T: Kuluva vuosi on ollut haasteellinen, mutta loppuvuonna pitäisi kirkastua. Syyskuussa julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan suhdannenäkymät ovat selvästi parantuneet. Olen yllättynyt todella positiivisesti barometrin tuloksista. Realistinen optimismi on noussut. Yritysten kannattavuus on silti edelleen meillä ongelma.
A-J.P:
Yritysilmapiiri on nyt toiveikas ja odottava. Yrityksillä on selvästi investointiajatuksia, vaikka nykytilanne on edelleen haastava.
Kuopion alueen Kauppakamarin kärkiyritysten suunnitelmat 13,1 miljardin euron investoinneista Pohjois-Savoon vuoteen 2031 mennessä lisäävät taatusti myös pienyritysten toimeliaisuutta.
Viime aikoja ovat leimanneet Ukrainan sota, epävarmuus korkotasosta ja energianhinnasta. Lainanhoitokulut ovat samaan aikaan nousseet. Miten tämä näkyy yrityksissä?
A-J.P: Korot ovat itseasiassa viime ajat laskeneet. Nollakorkomaailma oli poikkeus historiassa. On lyhytjänteistä suunnittelua, jos yrityksessä ei ajatella korkoriskiä. Tämänhetkinen näkymä on, ettei seuraavaa kriisiä olisi odottamassa kulman takana. Yrityksillä on kasvuhaluja.
P.A-T: Investointien vähyys on yritysten murheenkryyni, koska puskurit on syöty. Investointivelka on valtava. Investointiodotukset ovat silti meillä nyt positiivisemmat kuin keskimäärin koko maassa. Samoin myös arviot yleisistä suhdannenäkymistä, työllisyydestä, liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat muita paremmat Pohjois-Savossa.
Kasvua vihreästä energiasta ja yhteistyöstä
Mistä pohjoissavolaisten yritysten kannattaisi nyt hakea kasvua?
P.A-T: Kysymys on vähän hankala, sillä jokainen yritys voi olla kasvukykyinen. Esimerkiksi konepaja- ja teknologiateollisuuden menestys tai notkahdukset heijastuvat täällä heti alihankkijoihin.
Näkisin uutta kasvupotentiaalia esimerkiksi terveysteknologiassa, vihreässä energiassa sekä Naton meille avaamissa mahdollisuuksissa.
Pohjois-Ruotsissa on menossa miljardi-investoinnit vihreään siirtymään. Myös Puola on iso kauppamaa Ukrainan porteilla, joten kasvua kannattaisi hakea sieltä sekä Ukrainan jälleenrakentamisesta. Siellä on jo 200 suomalaisyritystä.
A-J.P: Ei yrityksille voi sanoa, että kasva. Toivon lisää yhteistyötä ja ajattelua, kuinka toisen jäte voisi olla toisen raaka-aine. Yhteistyöllä saadaan paljon enemmän aikaan kuin yksin. Myös pankilla on tässä peiliin katsomisen paikka. Meidän tulee kehittyä asiakkaittemme valmentajina myös siinä, että osaamme saattaa asiakkaamme yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.
Onko nyt realistista odottaa kasvua ulkomailta?
A-J.P: Pk-yritykset voivat hakea kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Siihen vaaditaan kuitenkin osaamista ja rohkeutta. Business Finland ja Finnvera tekevät tässä hyvää työtä. Hyvä alihankintasuhde suuryritykseen voi olla kehittämisen ja sen myötä kasvun este. Jos ollaan liian tyytyväisiä nykytilanteeseen, ei kehitetä toimintaa.
P.A-T: Monet alihankkijat voisivat katsoa laatikon ulkopuolelle, eikä jäädä yhden suurasiakkaan varaan. Voisivatko ne kehittää jotain omaa ja uutta ja tarjota sitä kansainvälisille markkinoille? Kasvukyvykkyyttä kyllä on. Jos odotetaan maailmantilanteen paranemista, saadaan odottaa maailman tappiin. Ukrainassa käydään sodasta huolimatta kauppaa ja rakennetaan. Kv-bisneksestä ei pitäisi tehdä suurta ongelmaa. Bisnes tehdään aina ihmisten kanssa.
Rahoitus on yritysten investointien edellytys. Miten sitä voitaisiin parantaa?
A-J.P: Rahoituspäätöksiä on pystyttävä nopeuttamaan. Siihen tarvitaan kumppanuusajattelua, laajempia ja täydentäviä rahoituskanavia, yksityisiä sijoittajia ja Finnveran apua. Pankki ei voi olla ainoa riskinottaja, eikä kasvu olla vain pankkirahoituksen varassa. Vaatii kuitenkin osaamista yrittäjältä haalia ympärilleen ryhmä rahoittajia. Tässä haluaisimme olla apuna.
P.A-T: Pankki ei voi enää olla ainoa rahoituskanava. Rahoitusmahdollisuuksia pitää katsoa laajemmin, muualla Euroopassa on ihan eri meininki. Eri aloilla on erilaiset tarpeet. Yhden koon sukkahousut eivät käy kaikille.
Vastuullisuudessa on parantamisen varaa
Miten kestävä kehitys näkyy yrityksissä?
A-J.P: Vastuullisuus näkyy vahvasti suuryrityksissä. Joillekin pk-yrityksille tulee silti yhä yllätyksenä, että myös niiden pitää suuryritysten alihankkijana raportoida vastuullisuudestaan. Toiset eivät vain koe vastuullisuutta vieläkään tärkeäksi. Euro ohjaa yrittäjiä. Vastuullisuus voi vaikuttaa luottopäätöksiin, kertoohan se yrityksen moraalista, kun pankki arvioi rahoitettavan yrityksen kyvykkyyttä. Vastuullisuus kertoo myös siitä, että halutaan toimia oikein.
P.A-T: Yritysten pitää skarpata vastuullisuuden kanssa. Vastuullisuus vaikuttaa rahan hintaan. Meidän vastuullisuuskyselyjen perusteella jäsenyritykset ovat keskittyneet energiatehokkuuteen, mutta vastuullisuuden merkitys koetaan muuten vähäisenä. Yrittäjät eivät ole oivaltaneet vastuullisuuden merkitystä liiketoiminnan kasvun kannalta. Pk-yrityksen raportointi ei ole edes vaikeaa. Kaksi A-nelosta saattaa riittää, vaikka suuryrityksiltä vaaditaan satoja sivuja.
Kriisinhallinta on menestystekijä. Osaavatko pohjoissavolaiset yritykset varautua tarpeeksi?
P.A-T: Sisäiset ja ulkoiset kriisit on vain handlattava. Varautuminen lähti ennen yrityksen vakuutuksista. Enää se ei riitä. Mitä pienempi yritys, sitä heikommin se on varautunut esimerkiksi henkilökunnan muutoksiin tai siihen, että iso asiakas tai osakas yllättäen lähtee.
A-J.P: Suuryritykset ovat varautuneet hyvin erilaisiin tilanteisiin. Pienemmissä on ongelmana saada rahat riittämään yllättävissä kriiseissä. Olisiko pitänyt kerätä puskuria hyvinä aikoina? Laajat toimintaverkostot ovat parasta riskienhallintaa.
Viitostie kuntoon ja lisää lentovuoroja
Liikenneyhteyksillä on suuri merkitys yrityksille. Mitkä ovat liikenteen tärkeimmät kehittämiskohteet?
A-J.P: Matkailijat ja teolliskuljetukset liikkuvat 5-tiellä ja sen on siksi oltava kunnossa. Olisi tärkeää saada Leppävirta-Kuopio -väli pian kuntoon, mutta myös lisävuoroja lentoliikenteeseen. Turha odottaa myöskään kansainvälisiä matkailijoita, jos liikenneyhteydet eivät toimi. Täältä pitää päästä aamulla nopeasti Helsinkiin ja illaksi kotiin. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä myös, kun yritykset kilpailevat kansainvälisistä osaajista.
P.A-T: Tuohon ei ole mitään lisättävää. Myös metsät ja maidot liikkuvat pyörien päällä ja hyvät tiet varmistavat huoltovarmuutta.
Omistajavaihdokset ovat vähentyneet. Miten niitä voitaisiin lisätä?
P.A-T: Omistajavaihdosten vähentyminen on iso ongelma. Tämä koskee eniten yrittäjä-omistajia. Ostajia yrityksille olisi, mutta uusi yrittäjä ei saa kauppaan rahoitusta ehkä siksi, ettei rahoittaja usko tarpeeksi uuteen yrittäjään. Omistajavaihdokseen pitäisi käyttää enemmän aikaa. Myyntikuntoon hiominen kasvattaa yrityksen myyntiarvoa. Odotukset omistajavaihdoksissa eivät ole usein realistisia ja siksi tarvittaisiin lisää neuvontaa. Olen huolissani hiljaisista lopettamisista ja yritysten alasajoista.
A-J.P: Omistajavaihdokset eivät välttämättä näy pankin arjessa. Tärkeintä niissä on löytää ratkaisuja yhdessä. Pankki voi olla yrityskauppojen mahdollistaja myös tulevaisuudessa.
Tiukka sääntely on uusi normaali
Pankkien sääntely hidastaa ja hankaloittaa liiketoimintaa. Onko näin?
P.A-T: Onko sääntelyn oltava meillä tiukimmasta päästä EU:ssa, jos vertaa muiden EU-maiden tapaan toteuttaa sääntelyä? Voidaan kysyä, miksi lainoitus on Suomessa hankalampaa kuin monessa muussa maassa. Miten tämä voitaisiin ratkaista? Totta kai tämä on hankalaa yrityksille, käsittelyajat venyvät ja selvitykset työllistävät.
A-J.P: Toki päätökset ovat hidastuneet sääntelyn kiristämisen takia. Päätökset vaativat nyt enemmän selvitystyötä. Asiakkaat voivat kokea olevansa pompoteltavina. Tässä on varmasti parantamisen varaa. Tiukka sääntely on kuitenkin uusi normaali, eikä vanhaan ole paluuta. Riskien parempi tunnistaminen on kaikkien etu. Toimintatapa on pankissa muuttunut. Meillä on nykyisin asiakasvastaavat, jotka tuntevat hyvin heille vastuutetut yritykset. Se nopeuttaa asioita.
Mitä terveisiä lähettäisitte yrittäjille?
P.A-T: Häntä pystyyn. On ajateltu jo vuosia, että kasvua tulee. Nyt siihen uskotaan oikeasti. Ilmassa on paljon positiivisia merkkejä.
A-J.P: Kannustan yrityksiä kehittymään, ajattelemaan tulevaisuutta ja keskustelemaan pankin kanssa, miten tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Huominen näyttää paremmalta kuin eilinen. Jos tuote on kunnossa, on mahdollisuus satsata kasvuun.
Haastattelun lopuksi haastateltavat saivat esittää kysymykset toisilleen. Aikio-Tallgren halusi tietää, koska pankki järjestää paljon toivotun kumppanuusillan, missä yritykset ja rahoittajatahot tapaavat. Pitkälä lupasi, että tilaisuus tulee vielä tänä vuonna.
Pitkälä tahtoi puolestaan kuulla yrittäjien toiveita pankille. Näin Aikio-Tallgren vastasi:
– Yrittäjät toivovat lisää henkilökohtaista palvelua esimerkiksi pienissä lainapäätöksissä, mitkä käsitellään nyt automaattisesti ilman, että ihmiset kohtaavat. Tämä on kasvotonta asioiden hoitoa. Kassapalveluita yritykset eivät niinkään nykyisin tarvitse.
Syksyn 2024 Pk-yritysbarometri:
- Julkaistiin 11.9.
- Kertoo yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle.
- Taloustutkimus toteuttaa barometrin kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Syksyn kysely tehtiin kesä-heinäkuussa.
- Kyselyyn vastasi tällä kertaa 4 155 yritystä, joista Pohjois-Savosta 198.
- Pohjoissavolaisten yritysten odotukset suhdannenäkymistä sekä työllisyyden ja liikevaihdon kehityksestä ovat selvästi parantuneet kuluvan vuoden aikana. Myös rahoituksen saatavuus on parantunut.
- Esimerkiksi 24 prosenttia pohjoissavolaisista pk-yrityksistä odottaa, että liikevaihto kasvaa ensi vuonna. Sama luku on 10 keskimäärin koko maassa.
- 64 prosenttia Pohjois-Savon pk-yrityksistä aikoo ottaa ensi vuonna ulkoista rahoitusta kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin. Vastaava luku on koko maassa 49.
- Pohjoissavolaiset palkkasivat viimeisen vuoden aikana suhteessa enemmän työntekijöitä kuin maassa keskimäärin.
- Savon Yrittäjin yleisten suhdannenäkymien saldoluku oli neljä, koko maassa ja Etelä-Savossa nolla, Keski-Suomessa miinus neljä ja Pohjois-Karjalassa miinus 13. Suhdeluku kuvaa positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta.
- Viennin osuus on Pohjois-Savossa 17 prosenttia, koko maassa 24.
Lähde: Pk-yritysbarometri syksy 2024