Kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet maailmalla ja Suomessakin. Ne ovat aiempaa räätälöidympiä ja tarkoituksella kohdistettu myös kriittiseen infrastruktuuriin. Myös kybervakoilu ja verkkorikollisuus on yhä yleisempää.

 Ukrainassa digitaalinen maailma on osa sodankäyntiä. Kyberhyökkäys voidaankin rinnastaa aseelliseen hyökkäykseen, jos se mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan on samankaltainen. Sellaisessa tapauksessa Suomen valtiollakin olisi oikeus puolustautua.

Kyberpuolustus on osa uskottavaa puolustusta

Candolin korosti, että uskottava puolustus pitää ulottua myös digitaaliseen maailmaan.

 - Se edellyttää sitä, että Suomella on teknistä kykyä ja poliittista tahtoa osoittaa kyberhyökkäyksen takana olevaa tahoa, kykyä tuottaa kansallista tilannekuvaa, selkeästi määritellyt operatiiviset johtosuhteet kyberhyökkäyksen torjuntaan, valmiutta vastatoimiin, ajan tasalla oleva lainsäädäntö sekä aktiivista kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti EU:n ja Naton viitekehyksessä.

 Suomen hallitusohjelmassa otetaan kantaa Suomen suvereniteetin puolustamiseen kyberavaruudessa linjaamalla, että hallituskaudella laaditaan kyberpuolustusdoktriini, päivitetään kyberturvallisuusstrategia ja päivitetään lainsäädäntöä.

Natossa kyberpuolustus on osa kollektiivista puolustusta, mikä tarkoittaa, että jäsenmaa voi tarvittaessa vedota artikla 5:een kyberhyökkäyksen osuessa kohdalle.

Perinteinen ohjusisku tulkittaisiin aseelliseksi hyökkäykseksi, jolloin valtiolla on oikeus puolustautua. Suomen pitää tehdä selväksi, että vastaavaa vaikutusta aikaansaava kyberhyökkäys voidaan myös tulkita aseelliseksi hyökkäykseksi, jolloin Suomi puolustautuu.

Tavoitteena on ”nostaa vihollisen hyökkäyskynnystä”, mikä on uskottavan puolustuksen perustavoite. Tämä ei kuitenkaan poista infrastruktuurin omistajien vastuuta huolehtia omasta kyberturvallisuudestaan.

- Finanssitoimiala Suomessa kykenee vastaamaan toimialan moninaiseen uhka- ja riskikenttään. Vahvuuksina ovat vahva riskienhallin kulttuuri, kyberturvallisuuden tilannekuvan kattava kyvykkyys sekä kriittisten palveluiden ja häiriöiden hallinnan korkea taso, Candolin sanoi.

Heikkouksina Huoltovarmuuskeskuksen raportissa vuonna 2022 mainitaan kolmansien osapuolten kyberturvallisuuden hallinta sekä sidonnaisuuksien laaja-alainen tunnistaminen esimerkiksi monimutkaisissa alihankintaketjuissa.

Suomen talous kasvaa hitaasti

Taloudessa on vielä epävarmuutta, mutta maailmantaloudessa on suhdannekäänteen merkkejä ja vuoden jälkimmäisellä puoliskolla on odotettavissa kasvua.

- Inflaatio hidastuu maltillisesti. Jos inflaatio kehittyy odotetusti, EKP laskee korkojaan kesäkuussa. Tämän jälkeen euribor-korot asettuisivat kahteen-kolmeen prosenttiin, Kasimir Hirn kertoi.

- Suomen talous on kääntymässä nousuun, mutta se on vain palautumista pitkän ajan verkkaiselle kasvutrendille. Parhaimmillaankin talouspoliittiset toimet ja taloutta tukevat investoinnit vaikuttavat vasta pidemmällä aikajänteellä.

Suuryritystutkimuksen‍ mukaan luotto Suomen talouspolitiikkaan on elpynyt selvästi, mutta julkisen talouden kehitys huolettaa edelleen. Erityisesti inflaatio, rahoituskustannusten nousu ja työntekijöiden saatavuus haastavat toimintoja. Sekä aineelliset että aineettomat investoinnit ovat enimmäkseen nykyistä toimintaa turvaavia.

- OP:n korttimaksut ovat pysyneet hienoisessa kasvussa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä eli kulutus on pysynyt vakaana. Talouden taantuma ei siis näytä iskeneen kulutukseen merkittävästi.

Hirnin mukaan euroalueen talousnäkymät ovat vähitellen kohenemassa hidastuneen inflaation, hiljalleen laskevien korkojen ja elpyvän vientikysynnän myötä. Kokonaisuutena maailmantalouden kasvun ennakoidaan jatkuvan keskivertovauhtia.

Koodikoulu syntyy Sisulla

Hirn otti esille myös Koodi / Sisu ry:n‍, jonka tavoitteena on perustaa Pohjois-Savoon yksityinen, yritysvetoinen Suomen kolmas koodikoulu sekä johtaa ja hallinnoida sitä.

Yhdistyksen perustajajäsenet ovat OP Ryhmän lisäksi Istekki, Normet, KPY Novapolis, Kuopion alueen kauppakamari, Osuma Henkilöstöpalvelut, Ponsse sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä.

- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3,95 miljoonaa euroa, ja sitä rahoittaa 2,75 miljoonan euron arvosta ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Toteutus alkoi nyt maaliskuussa ja jatkuu kesäkuun 2026 loppuun.

Lue lisää Talousillan teemoista:

Talouden ja turvallisuuden näkymiä Talousillassa‍

Tekoäly tarjoaa hyötyjä ja haittoja‍

Lue lisää pohjoissavolaisia juttuja OP Mediasta‍