LKV-koe järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa ja siihen voivat osallistua kaikki kiinteistönvälittäjän työstä tai kiinteistönvälitysalasta kiinnostuneet. Kokelaalta ei edellytetä välitysalan opintoja tai työkokemusta koetta edeltävältä ajalta, mutta ne toki edesauttavat kokeessa menestymisessä. Kokeen vaativuudesta kertoo se, että vain noin kolmasosa kokeeseen osallistuvista suorittaa kokeen hyväksytysti, ja vielä harvempi ensimmäisellä kerralla.

Koe tehdään itsenäisesti tietokoneella yhteisessä koetilaisuudessa muiden kokelaiden kanssa. Nykyään koe koostuu pelkästään monivalintatehtävistä, joissa voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Kokonaisuudessaan kokeessa on noin 240 väittämää ja muutama laskutehtävä.

– Kokeessa on mahdollista saada enintään 60 pistettä ja noin 30 pisteellä pääsee läpi, mutta pisteytys on ankara: neljä peräkkäistä väittämää liittyy yleensä samaan aihealueeseen, ja yhden pisteen saadakseen tulee kaikkiin neljään vastata oikein. Mikäli yksi neljästä menee väärin, saa nolla pistettä, kertoo OP Koti Pirkanmaassa työskentelevä kiinteistönvälittäjä ja vuokravälittäjä Jesse Takala, joka suoritti LKV:n ensimmäisellä yrittämällä joulukuussa 2022.

Huolellinen valmistautuminen kannattaa

Vaikka kokeesta kuulee kauhutarinoita ja monet eivät pääse siitä läpi useallakaan yrityskerralla, on koe mahdollista läpäistä myös ensimmäisellä yrittämällä. LKV-kokeeseen valmistautumisessa tärkeintä on kokonaisuuden selkeyttäminen. Tarkoitus ei ole opetella yksittäisiä lakeja ulkoa, vaan ideana on ymmärtää mitä lait pitävät sisällään, jotta kokeessa löytää oikean kohdan lakikirjasta.

– Koetilaisuudessa saa olla 1200-sivuinen kiinteistölainsäädäntö mukana, mutta siitä ei löydä tietoa, jos ei tiedä mistä laista etsiä. Kokeessa pärjää hän, joka ymmärtää mitä kysytään, löytää tiedon lakikirjasta ja osaa soveltaa tietoa, Takala summaa.

Takala vinkkaa, että Kiinteistönvälittäjän käsikirjaa ja kiinteistölainsäädäntöä yhtä aikaa opiskelemalla saa hyvän käsityksen lakitekstistä ja ymmärrys kiinteistölainsäädäntöön lisääntyy. Noin 750-sivuisessa Kiinteistönvälittäjän käsikirjassa on käyty läpi kaikki tärkeät lait esimerkkien kautta. Myös lakikirja kannattaa laputtaa itselle loogisimmalla tavalla esimerkiksi erivärisillä post it -lapuilla. Koekysymyksiä varten oikean lain löytää nopeasti myös lakikirjan lopussa olevasta hakemistosta.

– Koetta ei kannata lähteä ”vain kokeilemaan”, sillä silloin siitä ei tule pääsemään läpi. Huolellinen valmistautuminen, kokonaisuuden ymmärtäminen ja kysymyksiin keskittyminen ovat avaimia kokeen suorittamiseen, muistuttaa Takala.

Takalan oman kokemuksen mukaan Hyvän välitystavan ohje on erinomainen paketti antamaan yleisymmärrystä kiinteistönvälittäjän työstä, vastuista ja laeista. Hän luki ohjeen läpi useaan kertaan ennen koetta, ja palaa Hyvän välitystavan pariin yhä uudelleen työn lomassa. Takala suosittelee myös tutustumaan uusimpiin LKV-kokeisiin Keskuskauppakamarin sivuilta.

– Niistä saa hyvän ennakkokäsityksen siitä, millaisia kysymyksiä kokeessa voi odottaa ja minkälaisia sanamuotoja kysymyksissä käytetään. Itseäni kysymystyyppien opettelu auttoi paljon koetilanteessa, sillä samat kysymykset toistuivat kokeessa eri asiasisällöin, hän summaa.

Puolella välitysliikkeen välittäjistä on oltava LKV-pätevyys

Välitystyötä voi tehdä, vaikka ei olisi LKV-pätevyyttä. Alalla vasta aloittaneet työskentelevät tyypillisesti jonkin aikaa myyntineuvottelijoina tai asuntomyyjinä ennen kuin suorittavat LKV-kokeen. Jokaisessa kiinteistönvälitysyrityksessä on oltava LKV-pätevä vastaava hoitaja, joka huolehtii, että välitysliikkeen palveluksessa ja sen jokaisessa toimipaikassa välitystehtäviä suorittavista vähintään puolella on LKV-pätevyys. Pirkanmaan OP Kodissa luku on noin 85 %.

LKV-pätevyys on tae siitä, että välitystehtävää hoitavalla on ymmärrys kiinteistönvälityksestä, sitä ohjaavista laeista ja hyvästä välitystavasta. Ala kuitenkin muuttuu koko ajan, joten vuosia sitten suoritettu LKV-koe ei enää kerro tämän päivän osaamistasosta.

– Ammattitaidon säilyttämiseksi kiinteistönvälittäjän on seurattava aktiivisesti välitystoiminnan kannalta tarpeellista lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöjä ja alan kehitystä. Ammattitaidon jatkuva ylläpito ja kehittäminen edellyttävät säännöllistä osallistumista alan koulutuksiin, sanoo OP Koti Pirkanmaan palvelupäällikkö Satu Salmiranta, joka suoritti LKV-tutkinnon parikymmentä vuotta sitten.

LKV-kokeen läpäistäkseen kokelaan tulee opiskella alaan liittyvää lainsäädäntöä, kuten perhe- ja perintöoikeutta, holhouslainsäädäntöä, asunto-osakeyhtiölakia, asuntokauppalakia, kiinteistönmuodostusta, kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä, maanvuokralakia, kiinteistönkauppaa eli maakaarta, huoneenvuokralakia, verolainsäädäntöä, välityslakia, kiinteistöarviointia, toimintatapoja, käytäntöjä ja hyvää välitystapaa. Kokeen läpäissyt on siis osoittanut osaamisensa kiinteistönvälitysalasta.

– Asuntokaupoissa on kyse useimpien ihmisten suurimmasta omaisuuserästä, joten ei ole yhdentekevää, millaisella ammattitaidolla välitystyötä tehdään. Kiinteistönvälittäjän täytyy osata hoitaa asuntokaupat niin, että ostajan ja myyjän asema tulee turvatuksi, eikä kaupanteon jälkeen tule enää jälkipuinteja, Salmiranta lisää.

OP Koti Pirkanmaa on vuosien varrella palkannut niin aloittelijoita kuin kiinteistönvälitysalan konkareita. Aloittelijoille tarjotaan kattava perehdytys ja vahva tuki työntekoon. Noin vuoden työskentelyn jälkeen työnantaja mahdollistaa opiskelun Kiinteistönvälitysalan koulutuskeskuksessa tavoitteena LKV-kokeen suorittaminen. Laillistettu kiinteistönvälittäjä voi myös jatkokouluttautua ja suorittaa Ylemmän kiinteistönvälittäjän YKV-tutkinnon.

OP Koti Pirkanmaan kiinteistönvälityksen ammattilaiset palvelevat sinua kaikissa asunnon myynnin ja ostamisen asioissa.‍