Suomessa laki määrää miten perintö jakautuu henkilön kuoleman jälkeen. Lakimääräisestä perimysjärjestyksestä voidaan poiketa tekemällä testamentti eli testamentintekijä voi lähtökohtaisesti itse päättää miten perintö jakautuu hänen kuolemansa jälkeen. Eri ihmisillä testamentin sisältö voi olla hyvinkin erilainen ja siksi ei ole olemassa yhtä testamenttia, joka sopisi kaikille.

Testamentti on laadittava siten, että se täyttää laissa säädetyt muotovaatimukset. Mikään ei estä laatimasta testamentti itse, mutta korjaisitko hampaitasikaan itse? Tästä syystä testamentti kannattaa aina laatia yhdessä asiantuntijan kanssa.

Testamentti on mahdollista laatia silloin, kun tekijä on testamentintekokelpoinen, eli kun hän ymmärtää testamentin tekemisen ja sen merkityksen. Jonakin päivänä testamentin tekeminen voi olla jo liian myöhäistä. Esimerkiksi pitkälle edennyt muistisairaus voi olla este testamentin tekemiselle. Testamentti kannattaakin siis tehdä hyvissä ajoin. Testamenttia voi ja täytyykin muistaa päivittää elämäntilanteiden muuttuessa – 30 vuotiaan tahto voi muuttua paljonkin eläkeiän lähestyessä.

Tarvitsenko minä testamenttia?

Jotta tähän kysymykseen olisi mahdollista vastata, on ensin tärkeää selvittää mitä perinnölle tapahtuu, jos testamenttia ei ole. Asiantuntijan kanssa käydään läpi mm. perimysjärjestykseen vaikuttavia säännöksiä jolloin selviää esimerkiksi se, kuka perii, jos testamenttia ei ole laadittu. Kun tietää kenelle perintö olisi menossa ilman testamenttia, voi miettiä onko testamentille tarvetta.

Seuraavassa muutama esimerkkitilanne, joissa testamentin tekeminen voi olla hyödyllistä:

Aviopuolisot haluavat usein tehdä keskinäisen testamentin. Keskinäinen testamentti voi olla omistus- tai hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentilla leski saa omistusoikeuden ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen, jolloin lapset saavat perinnön vasta kummankin vanhemman kuoleman jälkeen. Hallintaoikeustestamentti taas antaa leskelle oikeuden käyttää esimerkiksi ensiksi kuolleen puolison omistamaa kesämökkiä.

Varsinkin avopuolisoille testamentti on usein tarpeellinen. Avopuolisot eivät peri toisiaan eikä avoleski ole oikeutettu leskelle kuuluviin oikeuksiin, kuten lesken oikeuteen jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin. Jos halutaan, että avopuoliso saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin toisen kuoltua, tulee siitä määrätä testamentissa.

Testamenttia voidaan käyttää myös verosuunnittelun välineenä, koska esimerkiksi alle 20 000 euron suuruiset perinnöt ovat verovapaita. Kun testamentissa määrätään omaisuuden jakamisesta useammalle saajalle, yksittäisen perintöosuuden arvo pienenee ja samalla veron määrä vähenee. Omien lasten sijasta perintö voidaan testamentata vaikkapa lapsenlapsille. Tällä tavalla voi myös säästää perintöveroissa, koska yhden sukupolven perintöverot jäävät välistä pois. Ilman testamenttia lapset maksavat ensin omaisuudesta perintöveron ja lastenkin kuoltua taas lapsenlapset maksavat samasta omaisuudesta perintöveron.

Testamentilla voi myös testamentata omaisuutensa tai osan siitä esimerkiksi ystävälle tai hyväntekeväisyyteen. Perintö päätyy valtiolle, jos henkilöllä ei ole elossa olevia lakimääräisiä perillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia.

Yllä on esitetty vain muutama esimerkki, mutta syitä testamentin tekemiseen on monia. Yleisesti voidaan suositella, että testamentti tehtäisiin asiantuntijan kanssa. Avun testamentin tekemiseen saat pankkimme lakipalveluiden perhe- ja perintöoikeuteen erikoistuneilta lakimiehiltä. Testamentti pitää laatia paitsi määrämuotoisesti oikein myös siten, että testamentin tekijän tahto tulee selkeästi ilmi ja testamentti on aikanaan käytännössä toteutettavissa. Asiantuntija osaa ottaa huomioon testamentin tekijän elämäntilanteen erityspiirteet ja pystyy laatimaan testamentin sen tekijän tahtoa vastaavaksi.

Autamme mielellämme, ota rohkeasti yhteyttä: turun.seudun.lakipalvelut@op.fi.