Oletko koskaan miettinyt, kuka asioitasi hoitaa, mikäli et itse siihen terveydellisestä tai muusta syystä pystyisi?

Usein toivotaan, että tällaisessa tilanteessa puoliso, lapset tai muut lähiomaiset toimisivat asioiden hoitajina. Tätä varten henkilön kannattaa tehdä edunvalvontavaltakirja. Vuonna 2007 tuli voimaan laki edunvalvontavaltuutuksesta, jonka mukaan henkilö voi itse vielä terveenä ollessaan nimetä luotettavana pitämänsä henkilön hoitamaan asioitaan etukäteen tehtävällä edunvalvontavaltakirjalla, mikäli ei itse pysty asioitaan jostakin syystä hoitamaan.

Mikäli edunvalvontavaltakirjaa ei ole laadittu ja oma toimintakyky ei enää riitä asioiden hoitoon, määrää Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin henkilölle edunvalvojan. Tällainen holhoustoimilain mukainen edunvalvonta aiheuttaa paljon kuluja, koska esimerkiksi omaisuuden myyntiin tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston lupa. Lisäksi edunvalvojana toimivat henkilöt kokevat usein raskaaksi velvollisuutensa selvittää vuosittain Digi- ja väestötietovirastolle, miten he ovat asioita hoitaneet. Edunvalvontavaltuutus on edunvalvontaa joustavampi tapa järjestää asioiden hoito.

Edunvalvontavaltakirjalla jokainen voi siis valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan. Valtakirjaan on määriteltävä ainakin yksi henkilö valtuutetuksi ja useimmiten tähän tehtävään halutaan lähiomainen. Suositeltavaa olisi kuitenkin määrätä ainakin toinen henkilö varalle, mikäli varsinaiselle valtuutetulle tulisi jokin este. Valtakirjassa on siten mahdollista valtuuttaa esimerkiksi sekä puoliso että lapset. Valtuuttaja eli valtakirjan tekijä saa lisäksi itse määritellä, missä laajuudessa hänen asioitaan hoidetaan valtakirjan nojalla.

Valtakirja käytännössä

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen ja sisällön. Toisaalta esimerkiksi jo diagnosoitu muistisairaus ei suoranaisesti estä valtakirjan tekemistä, mutta valtakirjaa allekirjoitettaessa saattaa tällöin olla tarpeellista lääkärintodistuksella osoittaa, että kykenee edelleen ymmärtämään asian merkityksen. Edunvalvontavaltakirja kannattaakin tehdä jo hyvissä ajoin. Edunvalvontavaltakirja on tehtävä määrämuodossa ja allekirjoitettava kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä.

Edunvalvontavaltakirja tehdään tulevaisuuden varalle: valtakirja tulee käyttöön vasta siinä tapauksessa, jos henkilö tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Jos valtakirja pitää ottaa käyttöön, valtuutettu henkilö esittää Digi- ja väestötietovirastolle lääkärintodistuksen valtuuttajan kykenemättömyydestä hoitaa asioitaan ja tämän jälkeen Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtakirjan hakemuksesta. Ilman Digi- ja väestötietoviraston vahvistusta valtakirja ei siis ole pätevä eikä sen avulla voi hoitaa asioita.

Edunvalvontavaltakirja voi koskea sekä henkilökohtaisten että taloudellisten asioiden hoitoa. Henkilökohtaisten asioiden hoitoon kuuluu esim. hoitopaikan valinta tai osoitteenmuutos, taloudellisten asioiden hoitoon puolestaan esimerkiksi pankki- ja veroasioiden hoito ja vaikkapa asunnon myynti. Sen sijaan esimerkiksi testamenttia ei kukaan voi tehdä toisen puolesta.

Edunvalvontavaltakirjassa voidaan antaa määräys myös siitä, että valtuutettu on oikeutettu lahjoittamaan valtuuttajan omaisuutta. Tällöin lahjan antamisen perusteet on oltava yksilöitynä valtakirjassa (esimerkiksi mitä lahjoitetaan, kenelle ja missä tilanteessa). On kuitenkin syytä huomioida, että lahjoitustilanteissa valtuutettuna toimiva lähiomainen on lähtökohtaisesti esteellinen tekemään lahjoituksen. Mikäli lahjoituksia halutaan toteuttaa, tulisi valtakirjassa siis nimetä joku esteetön henkilö, joka ei itse pääse hyötymään lahjoituksesta.

Koska edunvalvontavaltakirja ei tule voimaan heti sen tekohetkellä, tulee alkuperäinen valtakirja säilyttää turvallisessa paikassa mahdollista myöhempää käyttöä varten. Edunvalvontavaltuutuksen allekirjoituksen jälkeen asiakirjaa voi säilyttää joko valtuutuksen tekijä tai valtuutettu tai kumpikin, mikäli edunvalvontavaltakirjaa tehdään useampi alkuperäiskappale. Myös esimerkiksi pankin tallelokerossa voi säilyttää alkuperäistä valtakirjaa, mutta tällöin valtuutetuksi nimetyllä henkilöllä tulee olla käyttöoikeus tallelokeroon, jotta voi tarvittaessa noutaa valtakirjan. Tärkeintä on, että edunvalvontavaltakirja on helposti saatavilla, jos sitä tarvitaan.

Edunvalvontavaltakirjan, kuten muidenkin juridisten asiakirjojen laatimisessa, on suositeltavaa käyttää apuna asiantuntijaa, jotta valtakirja on varmasti kunkin henkilön tarpeita vastaava. Lisäksi voidaan varmistua siitä, että kaikki edunvalvontavaltakirjalle asetetut muotomääräykset tulevat huomioiduiksi ja valtakirja on pätevä, jos sitä joskus tarvitaan. Esimerkiksi pankkien lakipalveluissa työskentelee perhe- ja jäämistöoikeuteen erikoistuneita lakimiehiä, jotka osaavat laatia juuri kuhunkin tilanteeseen sopivat asiakirjat.

Ajan edunvalvontavaltakirjan laatimista varten voi varata jättämällä yhteydenottopyynnön sähköpostitse osoitteeseen turun.seudun.lakipalvelut@op.fi tai soittamalla puhelinpalveluumme 0100 0500.