Miksi asiakasomisteiset yritykset menestyvät? (I osa)
Tämän artikkelin kirjoittajat toimivat osuustoiminnan työelämäprofessoreina Aalto-yliopistossa, Vaasan yliopistossa, Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa. Seuraavassa avaamme asiakasomisteisuutta ja pohdimme syitä näiden yritysten menestykselle. Artikkeli pohjautuu asiakasomisteisuutta käsitelleeseen seminaariin, joka järjestettiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa 18.3.2024.
Johdanto
Suomessa on suuria asiakasomisteisia yrityksiä kuten OP Ryhmä, S-ryhmä ja LähiTapiola-ryhmä. Nämä yritykset ovat osuuskuntia ja keskinäisiä yhtiöitä. Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa, kun osuuskuntien jäsenyydet suhteutetaan väestön määrään. Suurilla, asiakasomisteisilla osuuskunnilla onkin erittäin laaja omistuspohja. Osuuspankkien omistaja-asiakkaina on lähes 2,1 miljoonaa suomalaista. Osuustoiminta oli Evan tekemässä kansalaiskyselyssä suomalaisten keskuudessa kaikkein suosituin taloudellinen järjestelmä. Se oli markkinatalouttakin suositumpi.
Vaikka monet osuuskunnat ovat merkittäviä toimijoita omilla aloillaan, asiakasomisteisuutta, osuustoimintaa eikä keskinäistä vakuutustoimintaa tunneta kovin hyvin. OP Ryhmä, S-ryhmä ja LähiTapiola-ryhmä ovat menestyneet hyvin viime vuosina monilla eri mittareilla mitattuina. Yritykset ovat mm. erittäin vakavaraisia. OP Ryhmä on yksi vakavaraisimmista suurista pankeista Euroopassa. Keskeinen kysymys on: Mitkä tekijät vaikuttavat näiden asiakasomisteisten yritysten menestykseen?
Artikkeli on kaksiosainen. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelemme osuustoiminnan ihmiskuvaa, arvoja ja periaatteita sekä vastuullisuutta. Toisessa osassa avaamme asiakasomisteisuutta, hallintoa, toiminnan tavoitetta, osuuskunnan kaksoisluonnetta sekä paikallisuutta. Lopuksi pohdimme asiakasomisteisten yritysten tulevaisuutta.
Yhteistoiminnallinen ihmiskuva
Kaikki lähtee ihmiskuvasta. Ihmiskuva on käsitys siitä, millainen on ihmisen perusolemus ja mitkä tekijät määrittelevät hänen toimintaansa. Talousteorioissa puhutaan yleisesti homo economicus -ihmiskuvasta. Tämän ihmiskuvan mukaan ihminen on omaa etua maksimoiva yksilö, joka toimii rationaalisesti.
Osuustoiminnan ihmiskuva eroaa homo economicus -ihmiskuvasta siinä, että se on laajempi ja yhdistää piirteitä useammasta ihmiskuvasta. Se on moniulotteinen, yhteistoiminnallinen ihmiskuva. Yhteistoiminnallisessa ihmiskuvassa kaikella toiminnalla on paitsi taloudellinen, myös eettinen ja sosiaalinen ulottuvuus.
Sosiaalisuus ihmisessä merkitsee, että hän on halukas liittymään yhteen muiden kanssa sekä harjoittamaan yhteistoimintaa. Tärkeää on tahto yhteistoimintaan ja yhteiseen menestykseen. Eettisyys ihmisessä edellyttää, että toimitaan solidaarisesti, muiden etuja samalla tavalla kunnioittaen kuin omia. Yhteistoiminnalliseen ihmiskuvaan liittyy aina ajatus taloudellisesta toiminnasta ja menestyksestä. Osuuskunta on viime kädessä jäsentensä hyvinvoinnin vuoksi rakennettu taloudellinen organisoituma. Osuuskuntien menestystä pohdittaessa voidaan esittää kysymys siitä, vastaako juuri yhteistoiminnallinen ihmiskuva ajassamme liikkuviin odotuksiin ja tarpeisiin.
Arvot ja periaatteet
Ihmiskuva ja arvot liittyvät toisiinsa. Ne yhdessä rakentavat osuustoiminnan identiteettiä. Osuustoiminnan arvot kertovat siitä ihmiskuvasta, mikä on osuustoiminnan perustassa. Arvoissa tulevat esille osuustoiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja eettiset ulottuvuudet.
Osuustoiminnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa ilmentävät arvot kumpuavat yhteistoiminnallisesta ja moniulotteisesta ihmiskuvasta. Arvot toteutuvat käytännössä osuustoiminnan periaatteiden kautta, jotka lähtevät ihmisen osallistumisesta, osallisuudesta ja oppimisesta.
Arvot ja periaatteet sekä tavoitteet vaikuttavat osuuskunnan johtamiseen ja sitä kautta koko yrityksen toimintaan. Esimerkiksi demokratia toteutuu osuuskuntakokouksessa ja edustajistovaaleissa yksi ääni yksi henkilö -periaatteena. Taustalla on ajatus siitä, että demokratian soveltaminen taloudelliseen toimintaan tekee päätöksistä parempia ja toiminnasta tehokasta. Näin demokraattisesti hallitut yritykset edistävät jäsenten määrittämää yhteistä hyvää.
Vastuullisuus osuustoiminnassa
Osuustoiminta on syntyjään yhteiskunnallinen liike, jolla on pyritty mm. parantamaan teollistumisen ja rahatalouden työntekijöille ja pienviljelijöille mukanaan tuomia epäkohtia ja siten vakauttamaan yhteiskuntaa.
Miten vastuullisuus ilmenee osuustoiminnassa nykyään? Osuuskunnat ympäri maailman pyrkivät tuottamaan ja myymään korkealaatuisia tuotteita kohtuulliseen hintaan. Ne kantavat laajaa vastuuta ympäristöstä sekä jäsentensä ja sidosryhmiensä hyvinvoinnista. Ne kykenevät ratkaisemaan yhteiskunnallistaloudellisia ongelmia sekä vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja korjaamaan markkinoiden epäonnistumisia. Ne myös tukevat erilaisia yhteisöjä sekä lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja lahjoittavat rahaa moniin hankkeisiin.
Osuuskunnat kantavat käytännössä suurta vastuuta ympäristöstään. OP Ryhmä on asettanut sektorikohtaiset päästövähennystavoitteet aktivoimaan vihreää siirtymää. OP Ryhmä on myös rakentanut tiekartan luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja julkaissut uuden ihmisoikeussitoumuksen ja -politiikan. Lisäksi se on tuonut asiakkaille uusia tuotteita kuten OP-Kestävä Hyvinvointi -rahaston ja yrityksille suunnatun vastuullisen toimittajarahaston.