Artikkelin ensimmäinen osa käsitteli osuustoiminnan ihmiskuvaa, arvoja ja periaatteita sekä vastuullisuutta. Tässä artikkelin toisessa osassa avaamme asiakasomisteisuutta lisää ja pohdimme syitä asiakasomisteisten yritysten menestykselle. Tarkastelemme asiakasomisteisuutta, hallintoa, toiminnan tavoitetta, osuuskunnan kaksoisluonnetta sekä paikallisuutta. Lopuksi pohdimme asiakasomisteisten yritysten tulevaisuutta.

Asiakkaat omistavat yrityksen

Asiakasomisteisuus merkitsee, että asiakkaat omistavat yrityksen. Ei ole muita omistajia. Parhaimmillaan asiakasomistajuus luo vahvaa yhteyttä asiakkaiden ja yrityksen välille. Se myös sitouttaa asiakkaita yritykseensä pitkäaikaisesti. Asiakasomisteisuus voi edistää asiakastyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta mikä puolestaan voi lisätä asiakkaiden uskollisuutta.

Asiakasomisteisten yritysten menestyksen taustalla on myönteisiä omistajuuden kokemuksia sekä konkreettisia hyötyjä omistajuudesta. Asiakasomistajia palkitaan monin tavoin. Taloudellisen palkitsemisen muotoja osuuskunnissa ja keskinäisissä yhtiöissä ovat mm.: bonus, osuuspääoman korko, ylijäämän jako, maksutapaetu, maksunalennukset, palautukset tai maksuttomat lisäedut sekä omistajaedut. Suurten osuuskuntien maksamat taloudelliset edut ovat merkittäviä. OP Ryhmän omistaja-asiakkaat saavat yhteensä lähes 400 miljoonan euron edut vuonna 2024.

Asiakasomistajat vaikuttavat myös yritysten hallinnossa

Asiakasomistajilla on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen toimintaan äänestämällä edustajiston vaaleissa tai asettumalla itse ehdokkaaksi edustajiston vaaleihin. Asiakkaat muodostavat toimintaa ohjaavan hallinnon, ja heidän antamansa palautteen pohjalta kehitetään toimintaa, tuotteita ja palveluita.

Osuuskunnat pyrkivät voimistamaan asiakasomisteisuuteen liittyvää psykologisen omistajuuden tunnetta sekä yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnan kokemuksia. Keskeinen kysymys on: Millä tavalla osuustoimintayrityksellä on mahdollisuus rakentaa sellainen koskettava suhde yksittäisiin jäseniinsä, että heille syntyy psykologisen omistajuuden tunne omaan yritykseensä? Samoin voidaan kysyä: Miten psykologisen omistajuuden tunne voidaan uskottavasti ja vakuuttavasti rakentaa yhteisön tasolle tulevaisuudessa? Mitä on me-henki maailmassa, jossa ihmiset liikkuvat ja heimoutuvat paljon muunkin kuin asuinpaikan mukaan?

Yritystoiminnan tavoitteena etujen tuottaminen asiakasomistajille

Asiakasomisteisten yritysten tavoitteena on mahdollisimman edullisten ja laadukkaiden palvelujen tuottaminen asiakasomistajille. Toiminnan tulee olla kannattavaa, mutta tavoitteena ei ole mahdollisimman suuren voiton tuottaminen. Syntynyttä tuottoa käytetään investointeihin sekä henkilökunnan että asiakasomistajien palkitsemiseen. Toiminnassa pyritään kohtuullisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Perusperiaate on, että osuuskunnat toimivat pitkällä aikavälillä ja turvaavat jäsenilleen toiminnan jatkuvuuden, turvallisuuden ja varmuuden.

Osuuskunta balanssissa

Osuuskunnilla ja keskinäisillä yhtiöillä on kaksoisluonne. Toisaalta ne toimivat liikeyrityksinä kilpailluilla markkinoilla, toisaalta ne pyrkivät tyydyttämään asiakasomistajiensa moninaisia tarpeita.

Yrityksen tulee olla etevä markkinataloustoimija, jotta se täyttää jäsenistön ja muiden sidosryhmien odotukset. Toimitusjohtaja on tulospaineissa. Jos edetään liiaksi yritystoiminnan suuntaan, jäsenistö voi etääntyä. Jos taas keskitytään liiaksi jäsenyhteisön moninaisiin tarpeisiin, pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla suuret taloudelliset haasteet. Pitää pyrkiä tasapainoon.  Kun on tutkittu menestyneitä osuuskuntia, on havaittu, että liikeyritysluonne ja jäsenyhteisöluonne ovat tasapainossa. Toinen tärkeä menestykseen vaikuttava tekijä on työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen.

Paikallisuus

Osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt ovat paikallisten ihmisten omistamia. Asiakasomistajat hyötyvät paikallisuudesta monin tavoin. Yritys on lähellä, se tuntee paikalliset riskit ja vaikuttaa aktiivisesti asiakasomistajiensa lähielinpiirissä. Liiketoiminnassa kiertävä raha hyödyttää asiakasomistajia ja varmistaa alueellisen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden laaja-alaisesti.

OP Ryhmä on paikallinen toimija, jonka palvelut ovat saatavilla sekä monipuolisten digitaalisten kanavien että kattavan konttoriverkoston kautta. OP Ryhmän muodostavat 102 osuuspankkia (31.12.2023) sekä niiden omistama keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. 

Asiakasomisteisten yritysten tulevaisuus

Osuustoimintayritykset ovat jäseniään varten. Ne menestyvät, jos jäsenet oikeasti tarvitsevat yrityksiään. Vuorovaikutus osuustoimintayritysten ja jäsenten kesken on näin ollen ratkaiseva menestykselle. Jäsenomistajuuden motiivit nousevat toisaalta taloudellis-rationaalisista ja psykologisista ja toisaalta yksilöllisistä ja kollektiivisista tekijöistä. Näistä omistajuuden ulottuvuuksista rakentuu asiakasomisteisille yrityksille markkinoille jäljittelemättömiä tai ainakin vaikeasti jäljiteltäviä erilaistamistekijöitä; yrityksen asiakas kun näkee yrityksen omistajan omasta peilistään.

Asiakasomisteiset yritykset kehittävät toimintaansa jatkuvasti turvatakseen kilpailukykynsä pitkällä aikavälillä. Tuotteiden ja palveluiden hinta, laatu ja saatavuus tulee olla ajanmukaisia. Keskeinen tulevaisuutta koskeva kysymys on: Miten kansalliselta pohjalta ponnistavat osuustoimintayritykset pystyvät pitämään itsensä liiketoiminnallisesti hinta, laatu ja palvelukykynäkökulmasta kilpailukykyisenä kansainvälistyvässä ja digitalisoituvassa globaalitaloudessa? Kauppa on logistiikkaa. Mitä on osuustoiminnallinen logistiikka jatkossa jne.?

Toinen keskeinen kysymys koskee osuustoiminnan paikallisuutta, alueellisuutta ja suomalaisuutta. Mitä osuustoimintayritysten merkitys oman toiminta-alueen elinvoiman rakentamisessa tarkoittaa ja miten se hahmotetaan tulevaisuudessa? Motivoiko tämä omistajuuden näkökohta jäseniä, jos uudet sukupolvet ostavat tavaransa ja palvelunsa yhä enemmän globaaleilta kasvottomilta verkkokauppiailta? Miten vastuullisuusnäkökohdat hahmotetaan?

Tarvehierarkiassa yksilöllä on vahvana kuulumisen motiivi. Tyydyttääkö osuustoiminta jäsenen kuulumisen tarvetta ja tunnetta? Tunteeko jäsen, että hän pelaa oikeassa joukkueessa oikean värinen pelipaita päällä? Ihminen on joukkuepelaaja. Me-henki vie yhteisöjä eteenpäin. Kriisiajat ovat nostaneet välillä ehkä piilevänä olleet näkökohdat siitä, että itse meidän on vastattava omasta tulevaisuudesta. Onko osuustoiminnassa oikea joukkuehenki, joka vastaa turvallisuustarpeisiin ja odotuksiin paremmasta tulevaisuudesta?

Yhteisesti ja erikseen oma kysymyksensä on, että osaako osuustoiminta viestiä jäsenilleen ja yhteiskuntaan omaa tekemistään ja niiden merkityksiä. Puhutteleeko osuustoiminnan tarina ihmisyyden arvoineen ja koheesiota kasvattavine periaatteineen?

Kun asiakasomisteiset yritykset pystyvät tyydyttämään omistajuuden eri motiiveja, ne menestyvät. Asiakasomisteisilla yrityksillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa hyvä jäsensuhde muuttuvassa ja usein epävakaassa maailmassa, jossa on hyvä olla ohjauspyörä omissa käsissä.