OP Uusimaa - 120 vuotta mahdollistajana
Lisää aiheesta
Moni suomalainen pystyy nykyään tekemään haaveistaan totta pankkilainalla. Toisin oli 120 vuotta sitten, jolloin tavallisen suomalaisen – siis köyhän talonpojan – oli aivan mahdotonta saada minkäänlaista lainaa.
Suomessa 1800-luvun alkupuolella alkanut pankkitoiminta ei ollut tarkoitettu tavallisten ihmisten unelmien tai edes elinkeinon rahoittamiseen. Vuosisadan loppupuolella kuitenkin havahduttiin siihen, että myös talonpoikaisväestön lainantarpeeseen pitäisi jotenkin vastata.
Ratkaisu oli osuustoimintamuotoinen luottolaitosjärjestelmä. Siihen kuului vahva keskus, jonka alaisuudessa juridisesti itsenäiset osuuskassat toimivat.
Osuuskassojen Keskuslainarahasto Oy perustettiin vuonna 1902, ja sen konsulentit kiersivät maata auttamassa osuuskassojen perustamisessa. Keskuslainarahasto sai valtiolta erittäin suuret luotot, jotka se välitti osuuskassoille, ja kassat sitten jäsenilleen.
Osuuskassojen alkuaikoina valtaosa jäsenistä oli maanviljelijöitä. Osuuskassan lainalla köyhä talonpoika saattoi hankkia hevosen ja lehmän. Myöhemmin toiminta laajeni muidenkin elinkeinojen harjoittajien pariin. Esimerkiksi Porvoon seudulla kalastajia tuli runsaasti mukaan.
Kyläläisten sitoutuminen kassaan oli tärkeää, samoin se, että kassan johto oli tehtäviensä tasalla ja paneutui työhönsä. Kassoja hoidettiin pitkälti vapaaehtoisvoimin.
Nykyisen OP Uusimaan juuret ulottuvat Hyvinkään Osuuskassan perustamiseen. Se tapahtui 23. toukokuuta 1904.
OP Uusimaan historian kohokohtia
1904 Ensimmäinen uusimaalainen osuuskassa perustetaan silloisessa Hyvinkään kylässä. Ihan ensimmäiset osuuskassat olivat käynnistyneet edellisenä vuonna itäisessä Suomessa.
Vuonna 1910 Hyvinkään Osuuskassassa on 33 jäsentä.
Aluksi Hyvinkään Osuuskassan pisin laina-aika on neljä vuotta. Korkein mahdollinen luotto on 1 000 markkaa, mikä on Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella nykyrahaksi muutettuna noin 5 500 euroa.
1915 Hyvinkään Osuuskassa hankkii vuosina 1915–1917 toimialueeltaan 1 200 hehtaaria maata, joka palstoitetaan 33 tilaksi ja luovutetaan tilattomaan väestöön kuuluville. Uudet tilalliset tulevat osuuskassan asiakkaiksi, ja vuonna 1920 Hyvinkään Osuuskassassa on jo 160 jäsentä. Osuuskassa on maan neljänneksi suurin.
Maareformit vuosina 1918 ja 1921 edistävät vuokraviljelijöiden ja maattomien maatyöläisten asemaa. Osuuskassojen potentiaalinen asiakaskunta kasvaa merkittävästi, sillä kun omaa rahaa ei ole, sitä on lainattava. Ilman osuuskassoja vasta itsenäistyneet pikkutilalliset eivät olisi päässeet jaloilleen.
1920 Noin 16 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa. 1920-luvulla Uudellemaalle perustetaan paljon uusia osuuskassoja.
Osuuskassat alkavat 1920-luvulla vastaanottaa talletuksia muiltakin kuin jäseniltään. Säästämisen ja taloustaitojen merkitystä opetetaan erityisesti lapsille. Kouluihin toimitetaan koulusäästökassoja, joihin oppilaat tekevät pieniä säästöjä opettajan johdolla.
1940 Runsas neljännes suomalaisista asuu kaupungeissa. Hyvä asunto kuvataan välirauhan aikaisessa asuntonäyttelyssä julkaistussa Mitä jokaisen tulee tietää asunnosta -kirjasessa näin:
- Asunnon on oltava
- tilava, viihtyisä, mukava ja kaunis.
- läheisessä yhteydessä ympäröivään luontoon.
- hyvin suojattu kylmyydeltä ja kosteudelta.
- helposti tuuletettavissa – joka huoneessa ilmanvaihtolaite.
- riittävästi valaistu, päivän- ja auringonvalon saanti runsas ja huoneet oikeissa ilmansuunnissa.
- eristetty naapureista ja ulkoa kuuluvalta melulta.
- pölystä, liasta, syöpäläisistä ja savusta vapaa.
1945 Sotien jälkeisinä vuosina osuuskassojen erityistehtävä on valtion myöntämien asuttamislainojen välittäminen yli 400 000 evakolle. Osuuskassat välittävät koko maan asutuslainoista lähes 80 prosenttia ja saavat luovutetuilta alueilta tullutta väestöä uusiksi asiakkaikseen.
Suur-Helsingin Osuuskassa perustetaan vuonna 1946 helpottamaan rintamamiesten ja muiden maansaantiin oikeutettujen ryhmien lainoittamista pääkaupunkiseudulla. Pääkohteina ovat rintamamiesten omakotitalot. Toiminnallisesti Suur-Helsingin Osuuskassa on melko etäällä perinteisestä osuuskassasta, mutta yhdistävänä tekijänä on muiden raha- ja luottolaitosten jättämän aukkopaikan täyttäminen.
1950 Yli kolmasosa suomalaisista asuu jo kaupungeissa. Rakentaminen keskittyy luonnon keskelle nouseviin metsälähiöihin, joista malliesimerkki on Espooseen 1950-luvun alusta lähtien rakennettu Tapiola. Helsingin ensimmäisiä lähiöitä ovat Herttoniemi ja Maunula.
Osuuskassojen toiminnan painopiste siirtyy muuttoliikkeen mukana maalta kaupunkeihin. Palvelut monipuolistuvat, kansainvälistyvät ja laajenevat esimerkiksi kiinteistönvälitykseen.
Palkka pankkiin -järjestelmä yleistyy 1960-luvulla, eikä palkkaa enää makseta käteen vaan pankkitilille. Osuuskassoihin ohjataan ensimmäiseksi rautatieläisten palkat.
1960 Suuret ikäluokat tulevat työmarkkinoille 1960-luvun alussa eikä maa- ja metsätalous enää pysty tarjoamaan kaikille töitä. Edessä on Suomen siihenastisen historian nopein muutosvaihe, johon liittyvät maansisäisen muuttoliikkeen jyrkkä kasvu, maastamuutto Ruotsiin ja elinkeinorakenteen muutos.
Ensimmäinen laaja aluerakennuskohde, Pihlajamäki Helsingissä, valmistuu.
Osuuspankkien nuorisotilikampanja käynnistyy vuonna 1963. 15–25-vuotiaille tarkoitettuun nuorisotiliin sisältyy lainalupaus: vuoden kuluttua tilin avaamisesta on oikeus saada säästösumman verran lainaa. Tavoitteena on helpottaa nuoria kodin, opiskelun tai yritystoiminnan rahoituksessa. Viisi vuotta myöhemmin valtio ryhtyy tukemaan nuorison säästämistä erillisin palkinnoin.
1970 Uuden osuuspankkilain myötä osuuskassoista tulee osuuspankkeja. Pankkiryhmän symboliksi tulee edelleen käytössä oleva oranssi liikemerkki.
Uudenmaan osuuspankkien vaiheita 1970-luvulta seuraavalle vuosikymmenelle leimaa yhä voimallisemmin kaupunkilaistuminen ja elinkeinorakenteen modernisoituminen, mikä näkyy asiakasrakenteen painottumisessa palkansaajiin ja kotitalouksiin. Tärkeitä osatekijöitä ovat asuntokauppojen ja asuntorakentamisen rahoittaminen. Osuuspankit toimivat siinä aktiivisesti.
Osuuspankki lanseeraa vuonna 1974 palkansaajien OP-sopimuksen. Vastineeksi kokonaisasiakkuudesta asiakkaalle luvataan myös asuntoluotto, pienehkö kulutusluotto, palkankeskeytysluotto ja lomamatkaluotto.
1980 1980-luvun alkupuolella rutiinipankkiasioita ryhdytään hoitamaan maksupalvelussa, maksuautomaateilla ja puhelimitse. Pankkikortista tulee käteisen nostamisen väline. Uusia asiakkaille tarjottavia palveluita ovat varainhoito- ja sijoituspalvelut.
Luotollinen kultakortti lanseerataan vuonna 1984: ”Vihdoinkin kortti, joka ymmärtää elämää”. Säästämisestä siirrytään peruuttamattomasti kulutuksen ja välittömän tarpeen tyydytyksen leimaamaan aikaan.
1990 Pankkikriisi ja konkurssiaalto. Korkeat korot ja työttömyys syöksevät myös kotitaloudet vaikeuksiin.
1991 OP-ryhmä nousee Suomen suurimmaksi pankkiryhmäksi. Vaikeuksista huolimatta ryhmä selviytyy omin voimin kriisivuosista.
1995 Suomi liittyy Euroopan unioniin. Suomen pankkilakia uudistetaan, jotta löyhältä lainanannolta ja uudelta pankkikriisiltä vältyttäisiin jatkossa.
1996 OP-ryhmä avaa ensimmäisenä Euroopassa ja toisena maailmassa Internet-pankkipalvelun.
2002 Markka vaihtuu euroksi. OP-ryhmä täyttää 100 vuotta. Se on maan suurin asuntolainoittaja.
2005 OP-ryhmä ostaa vakuutusyhtiö Pohjolan 2 miljardilla, ja ryhmästä tulee Suomen johtava finanssiryhmä.
Vuonna 2007 otetaan käyttöön uusi nimi OP-Pohjola-ryhmä. Pankin jäsenyys ja keskittäjäasiakkuus sidotaan yhteen niin, että pankkiasioinnista kertyviä bonuksia voi käyttää myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen.
2016 Osakeyhtiöpohjainen Helsingin OP Pankki Oy muuttuu Helsingin Seudun Osuuspankiksi.
2021 OP Uusimaa syntyy, kun Helsingin Seudun, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan Osuuspankkien edustajistot päättävät syyskuussa 2021 yhdistyä yhdeksi osuuspankiksi. Se aloittaa toimintansa elokuussa 2022.
