Anna Perho on varsin aikaansaava ihminen. Reippaassa kymmenessä vuodessa hän on tehtaillut kahdeksan kirjaa, pokannut vuoden radiotoimittajan pystin, tehnyt puhujakeikkoja, kouluttanut ihmisiä ja naputtanut satoja lehtikolumneja. Siinä sivussa toki hoitanut myös perheenäidin ja kumppanin velvollisuudet.

Omien sanojensa mukaan Anna on pohjimmiltaan arkkiboheemi ihminen ja syntymäsäätäjä. Kuinka jatkuvasti myöhästelevästä perheenäidistä kasvoi elämänhallinnan asiantuntija ja kouluttaja?

– Jos mulla ei olisi lapsia, niin en olisi koskaan ryhtynyt tähän tai edes miettinyt koko asiaa. Silloin kun omat lapset olivat pieniä, niin aloin ajatella, että tämä mun tyyli ei toimi. Aloin opetella priorisointia ja suunnittelemista, tutkia sitä miten aikaansa voisi sitoa tärkeään turhan kustannuksella.

Perhon tarina on varmasti monelle perheelliselle tuttu. Työelämän ja perheen ristipaineessa voi välillä olla hankala löytää aikaa kaiken tekemiselle. Kun kaikkea yrittää tehdä kympin arvoisesti, alkaa jossain vaiheessa käydä ilmi, että mikään ei lopulta suju.

Kiire ei ole luonnonvoima

Tällä hetkellä Perhon päätyö on yritysvalmentaminen. Usein agendana on juuri ajanhallinta ja itsen johtamisen taidot. Perho luennoi työyhteistöille ja ryhmille, mutta tekee myös kahdenkeskistä sparrausta. Ajanhallinnan kouluttamiselle on tarvetta, sillä se ei katso asemaa, ammattia tai asuinpaikkaa.

Haasteet ajanhallinnassa ovat hyvin samankaltaisia alaan katsomatta. Arki tuntuu kaatuvan päälle niin viestintätoimistoissa kuin kirjastoissakin. Monelle kiire tuntuu olevan kuin luonnonvoima, joka hukuttaa ihmisen alleen Yksi syyttää kiireestä älylaitteita, toinen nykymaailman menoa.

– Kiire ja multitaskaaminen eivät itse asiassa ole aikamme vitsaus, vaan jo 1600-luvulla taivasteltiin kuinka ihmiset eivät kykene keskittymään, naurahtaa Perho.

Multitasking eli monen asian tekeminen samanaikaisesti lienee yksi yleisimmistä kiireen luojista erityisesti työelämässä. Tyypillinen multitaskaustilanne on esimerkiksi palaveri, jossa kaikki osallistujat istuvat katse kiinni koneessa ja naputtavat maileja. Palaverin päätteeksi kaikki pohtivat mistä juuri puhuttiin.

Anna Perhon mukaan ihmisen aivot ovat rakentuneet niin, että ne pystyvät tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan. Siksi multitasking on kuolleena syntynyt ajatus. Kun aivot raksuttavat kahden asian kimpussa, työteho romahtaa useiden tutkimusten mukaan 40 prosenttia.

– Aivojen puolitehoinen käyttäminen aiheuttaa tunteen, että vaikka teen koko ajan kauheasti, mikään ei oikein valmistu. Erityisesti naiset ovat omaksuneet klisheen siitä, että pystymme tekemään monia asioita samanaikaisesti. Tosiasiassa kahteen asiaan keskittyminen on biologisesti mahdotonta.

Osaatko sanoa ei?

Inspiraatiopuhuja ja valmentaja Perhon mukaan yksi parhaita palveluksia mitä ihminen voi itselleen tehdä, on pyrkiä tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan. Tulokset puhuvat puolestaan, sillä stressitaso laskee ja työn tulokset paranevat. Monen asian päällekkäin tekemisen lopettaminen saattaa olla pelottava ajatus, mutta ainakin sitä kannattaa kokeilla.

Yksi työelämän tärkeimmistä sanoista on edelleen ei. Sen sanominen on vaikeaa, koska suurin osa ihmisistä haluaa lähtökohtaisesti auttaa muita. Siksi kieltäytyminen vaikkapa palavereista saattaa aiheuttaa mielipahaa. Lisäksi sen sanojalle voi tulla huono omatunto. Tuosta tunteesta kannattaa kuitenkin pyrkiä eroon, sillä turhista asioista kieltäytyminen on lopulta hyödyksi koko työyhteisölle tai perheelle.

Yksinkertaistettuna ajanhallinnassa on kyse valinnoista. Ihmisen ei kannata yrittää tehdä kaikkea mahdollista, vaan sellaista mikä on itselle arvokkain ja mielekkäintä. Se on ikään kuin oman elämänsä konmarittamista, kalenterin järjestämistä sen ympärille mikä on tärkeintä.

Kukaan ei voi olla täydellinen kaikessa

Ajanhallinnan menettämisen taustalla on usein se, että ihminen pyrkii jokaisella elämänsä osa-alueella täydelliseen suoritukseen. Pitää olla hyvä vanhempi, hyvä kumppani, mukava työkaveri, omistautunut ystävä, hyväkuntoinen crossfittaaja ja ruokavalion pitää olla viimeisen päälle. Täydellistä elämää ei kuitenkaan ole olemassa.

– Ei ole mielekästä pyrkiä kaikissa asioissa kymppiin. Jos menen kirurgille, niin toivon, että hän on siinä leikkauksessa satasella mukana. Sillä millaisessa kunnossa hänen autonsa on tai onko hän imuroinut kotinsa, ei ole mitään merkitystä.

Moni sanoo Annan tapaamisissa esimerkiksi terveyden olevan heille tärkeä asia. Kun tämä kysyy miten se näkyy sanojan kalenterissa, on vastaus usein ympäripyöreää selittelyä ja syyksi selviää luonnollisesti kiire.

– Kiire on maailman paras tekosyy, jonka piikkiin voi laittaa mitä vain. Kroonistuessaan tästä tulee iso elämänhallinnallinen riski: jos tärkeät asiat siirtyvät jatkuvasti kiireen tieltä, janan toisessa päässä voi odottaa terveyden romahtaminen, ihmissuhteiden haurastuminen ja uralla eteneminen. Siksi ajanhallinta on itsen johtamisen taidoista se kaikkein oleellisin: miten aikaasi käytät, sellaisen elämän saat.

​

Anna Perho pitää ajanhallinnan Workshopia OP Helsingin Arjen muotoilupäivässä 12.6. Itiksessä. Tapahtuma on osa Helsinki-päivän ohjelmistoa ja se on tarkoitettu OPn omistaja-asiakkaille. 13.6. tapahtuma järjestetään Ison Omenan toimipisteessä Espoossa.