Tämän tiedämme: Itämeri voi huonosti. Se näkyy sameina vesinä ja levän liukastuttamina rantakallioina, umpeen kasvavina rantoina ja haisevina sinilevälauttoina.  

– Se näkyy myös pienenevinä kalakantoina, meriajokkaan
muodostamien meriniittyjen hupenemisena ja monimuotoisuuden vähenemisenä, sanoo John Nurmisen Säätiön meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström.  

Itämeri on herkkä ja haastava vesialue. Meri on matala, ja sen vesi vaihtuu harvoin. Toisaalta kuormitus on kova: valuma-alueella sijaitsee 14 valtiota ja asuu noin 90 miljoonaa ihmistä.  

– Itämereen valuu liikaa ravinteita – fosforia ja typpeä – mikä aiheuttaa rehevöitymistä. Tämä levien ja vesikasvien liikakasvu vie tilaa meriajokkaan kaltaisilta avainlajeilta, jotka ylläpitävät monimuotoisuutta, sitovat hiilidioksidia ja estävät eroosiota.   

Rehevöitymisen lisäksi Itämerta piinaavat kemikaalien, lääkejäämien ja raskasmetallien kaltaiset haitalliset aineet. Raskasmetallit säilyvät pitkään luonnossa ja poistuvat elimistöstä hitaasti. Tämä tarkoittaa, että ne rikastuvat ravintoketjuissa, kun isommat syövät pienempiään.  

Jos Itämeri saastuisi käyttökelvottomaksi 

Itämeri on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja sielunmaisemaa. Meriteitse on tehty kauppaa, kuljetettu tavaraa ja lähdetty tutustumaan muihin maihin. Merestä saatu kala on tärkeä ravinnon lähde etenkin saaristossa asuville.  

Meren äärellä asutaan, mökkeillään, veneillään, lomaillaan ja virkistäydytään.  

– Luonto tekee hyvää ihmisen mielelle ja terveydelle. Jo pelkän luonnosta otetun kuvan on todettu edistävän potilaiden paranemista sairaaloissa, Rosenström sanoo. 

Suomen rannikosta on tullut myös yhä kiinnostavampi turistikohde. Yksi syy tähän on ilmastonmuutos, jonka myötä Etelä-Euroopan kesät alkavat olla monin paikoin sietämättömän kuumia. 

– Kiinnostuksen kasvu ja mahdollisuus lisätuloihin ovat johtaneet saarten, rantamökkien ja maan hienoiseen hamstraamiseen. Nämä investoinnit eivät maksa itseään takaisin, jos Itämeri saastuu käyttökelvottomaksi. 

Tekoja Itämeren hyväksi 

Kun Itämeren tilaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä, sen tilassa ei ole tapahtunut suurtakaan muutosta. Toivoa kuitenkin on. 

– Paljon on tehty ja tehdään, muuten tilanne olisi huomattavasti huonompi. Käymme kuitenkin jatkuvaa kilpajuoksua ilmastonmuutoksen etenemisen, Itämeren lämpenemisen sekä sateiden ja myrskyjen lisääntymisen kanssa. Lisäksi monien toimenpiteiden vaikutus alkaa näkyä vasta ajan kanssa, Rosenström sanoo. 

Esimerkiksi Suomenlahden fosforikuormaa on vähennetty noin 75 prosenttia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tämä on alkanut näkyä muun muassa vesien kirkastumisena ja rakkohaurun vähittäisenä elpymisenä.  

Globaalin laivaliikenteen aiheuttamia vahinkoja, kuten alusten ilmaan päästämiä rikkipäästöjä, on suitsittu kansainvälisellä lainsäädännöllä.  

John Nurmisen Säätiön hankkeissa on edistetty muun muassa peltojen kipsikäsittelyä ja lannan tehokkaampaa kierrättämistä sekä palautettu meriniittyjä. Hankkeissa on myös haettu ratkaisuja satamien pistekuormituksen minimoimiseen – esimerkiksi siihen, miten bulkkina myytävien ja satamissa laivaan lastattavien lannoitteiden joutuminen mereen minimoidaan.  

Säätiön aloitteesta on syntynyt myös elokuun viimeisenä torstaina järjestettävä Itämeripäivä. Luvassa on tänäkin vuonna kymmeniä erilaisia tapahtumia sekä Suomessa että muissa Itämeren maissa.  

Älä pissaa Itämereen! 

Isoihin ongelmiin haetaan isoja ratkaisuja, mutta kymmenien miljoonien yksittäisten ihmisten arkisilla valinnoilla on niilläkin merkitystä.  

Meri kiittää samoista tekemisistä ja tekemättä jättämisistä kuin luonto muutenkin: 

– Osta vähemmän, kierrätä ja käytä pitkään. Lajittele jätteesi. Syö enemmän kasviksia ja lähikalaa, kuten silakkaa, särkeä ja lahnaa. Liiku kestävästi ja suosi ympäristöystävällisiä tuotteita, Rosenström luettelee. 

Merellä liikkuville ja sen äärellä aikaansa viettäville Rosenströmillä on vielä muutama lisätoive. 

– Käytä ympäristöystävällistä tiskiainetta. Älä kaada tiskivettä suoraan veteen vaan vie astiat mukanasi rantaan ja kaada vesi maahan, jos viemäröintiä ei ole. Ja vielä yksi juttu: älä pissaa veteen. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia, jotka edistävät rehevöitymistä. Vaikka yksittäisen ihmisen liraus tuntuu vain pisaralta meressä, vaikutus kertautuu, kun lirauttelijoita on paljon. 

OP Uusimaan perustehtävänä on edistää kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tuimme toimialueemme yhteisöjä ja seuroja lahjoitusten ja yhteistyötukien myötä yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla vuonna 2023. John Nurmisen Säätiö on yksi vuoden 2024 lahjoituskohteistamme. Tutustu OP Uusimaan vastuullisuustyöhön.