Epävarmat talousnäkymät ovat koskettaneet lähes jokaisen arkea vähintään viime syksystä asti. Korkea inflaatio on nostanut kuluttajahintoja ja asuntolainojen korkojen nousu elämisen kustannuksia. Bensa ja sähkökin ovat maksaneet hurjasti aiempaa enemmän. Epävarmuus jatkuu.

Jo viime vuoden puolella OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ennusti, että Suomen talous kääntyy tänä vuonna lievään taantumaan. Näin hän ennustaa edelleen.

– Suomen talouskasvu jää vähintään pakkasen puolelle ja talous vaipuu maltilliseen taantumaan, Heiskanen sanoo.

Tilanne vaikuttaa tavallisiin ihmisiin hieman eri tavoin elämäntilanteesta riippuen.

Heiskasen mukaan korkotaso tulee lähitulevaisuudessa vähintään säilymään entisellään mutta todennäköisesti nousemaan. Se rasittaa erityisesti asuntovelallisten, mutta myös monien muiden taloutta, koska myös muun muassa taloyhtiölainojen korot todennäköisesti vielä nousevat.

– On vaikea sanoa miten tilanne kehittyy, sillä markkinoilla on epävarmuutta. Asuntovelallisten on kuitenkin varauduttava siihen, että euribor-korko tulee tänä ja ensi vuonna olemaan 3–4 prosentin tasolla.

Talouskasvun hidastuessa työttömyys tulee nousemaan jonkin verran, mutta kuitenkin maltillisesti, sillä työmarkkinatilanne on säilynyt hyvänä ja monilla aloilla on myös työvoimapulaa.

– Jos talouden hidastuminen iskee juuri omaan työpaikkaan, sillä on vaikutusta omaan talouteen, Heiskanen sanoo.

– Suurin osa palkansaajista, jotka ovat entiseen tapaan töissä, on kuitenkin saamassa palkankorotuksia ja tienaa entiseen tapaan. Koska inflaatio hidastuu lähitulevaisuudessa, heidän kohdallaan inflaation kielteinen vaikutus ostovoimaan vähenee ja tilanne alkaa vakautua.

Ruoan hinnan nousu ei tule lähiaikoina pysähtymään, mutta Heiskanen ennustaa, että nousu ei ole enää yhtä rajua kuin aiemmin.

– Pientä toivetta on, että ruoan hinta voisi jopa pienesti laskea, koska energian ja joidenkin raaka-aineiden hinnat laskevat, mutta voi viedä vielä pari vuotta ennen kuin hintojen nousu vakautuu.

Viime syksynä moni pelkäsi kriisitalvea erityisesti sähkön osalta, mutta pahimmat pelot eivät toteutuneet: sähköä riitti ja sen hintakin on pahimmasta laskenut. Kohonneiden energiakustannusten vaikutus tavallisen ihmisen kukkaroon on vähitellen pienenemässä, mikä Heiskasen mukaan helpottaa kuluttajien tilannetta jonkin verran.

– Sähkön hinnan odotetaan säilyvän jatkossa maltillisena, toki kuluttajilla hinta riippuu sähkösopimuksesta. Myös polttoaineiden hinnat ovat nyt matalammalla kuin vuosi sitten.

Vielä viime vuonna yksityinen kulutus kasvoi kotitalouksille kertyneiden säästöjen ansiosta, vaikka kotitalouksien käytettävissä olevat varat laskivat. Kulutus on kuitenkin hidastunut korkean inflaation ja säästöjen hupenemisen vuoksi.

– Toisaalta alkuvuonna nähtiin hyvääkin kehitystä, ja voidaan nähdä kulutuksen nousuakin, koska koronarajoitukset estivät kulutusta samaan aikaan edellisenä vuonna.

Keväällä on nähty monen pienen ja keskisuuren yrityksen konkursseja. Kokonaisuutena Heiskanen kuvailee pk-yritysten tilannetta maltilliseksi.

– Toimialoista rakennusalalla on eniten vaikeuksia materiaalikustannusten voimakkaan nousun ja hiljentyneen kysynnän vuoksi.

Mediassa on kirjoitettu kansainvälisten pankkien romahduksista. Onko romahduksilla vaikutusta suomalaisiin pankkeihin?

– Kyseessä oli hyvin pitkän nollakorkokauden päättymisen vaikutuksista näihin pankkeihin, joilla oli omia ongelmiaan. Suomen pankkeihin ne eivät vaikuta, Heiskanen sanoo.

Kaiken kaikkiaan taloustilanteen kehitystä on Heiskasen mukaan vaikea arvioida, sillä moni tekijä luo epävarmuutta tilanteeseen. Uskaltaako tässä tilanteessa tehdä isoja taloudellisia päätöksiä, esimerkiksi ostaa asuntoa?

– Toisille tilanne voi luoda myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi asuntomarkkinoilla on nyt enemmän tarjontaa, ja siinä mielessä voi olla hyvä aika esimerkiksi ensiasunnon ostamiselle tai isompaan vaihtamiselle.