Hirsirakentamisen ”next level” – hirsirivitalo kolmen kaupungin risteyskohdassa
Sen tuntee jo tuoksusta, terveen puun. Länsi-Helsinkiin juuri valmistuneissa seitsemässä hirsirunkoisessa loft-asunnossa yhdistyy nykytieto ja ikiaikainen puurakentamisen perinne. ”Rakentaminen oli kivaa, mutta rämpiminen määräysten viidakossa vaivalloista”, sanoo arkkitehti Minna Aarnio.
Jokainen hirsiasunto on erivärinen. Tutun punamullan lisäksi asuntojen julkisivut kilpailevat huomiosta vihreän, okrankeltaisen, harmaan ja oranssin väreissä. Massiivihirrestä veistetyt seinät on käsitelty ulkoa luonnonmukaisella keittomaalilla.
Asunto Oy Haapaperhosen Aarre sulautuu luontevasti ekologisuutta painottavan uuden puukaupunginosan värikylläiseen miljööseen. Helsingin, Vantaan ja Espoon risteyskohtaan noussut seitsemän asunnon hirsirunkoinen rivitalo kunnioittaa sekä perinteistä että nykyistä hirsirakentamista.
Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy:n rakentama kokonaisuus tällä hetkellä ainoa laatuaan Suomessa. Arkkitehti Minna Aarnion mukaan Myyrmäen kupeeseen Honkasuolle nousevat Aarreaitat, kuten hän rivitaloasuntoja nimittää, edustavat hirsirakentamisen ”next leveliä”.
– Halusimme osoittaa, että hirsi on yleispätevä tapa rakentaa ja vastaa rakentamisen ilmastohaasteisiin.
Rakentamisessa on hyödynnetty mahdollisimman luonnonmukaisia materiaaleja ja kestäviä rakennusmenetelmiä. Keittomaalien käyttö on yksi esimerkki valitusta ekologisesta toteutustavasta. Minna Aarnio kertoi hämmästyneensä, miten monessa eri sävyssä keittomaaleja oli ylipäätään saatavilla. Edullisiakin ne kuulemma ovat ja käteviä käytännössä. Asukkaiden ei tarvitse varautua raskaisiin huoltomaalauksiin, sillä keittomaalit korkeintaan haalistuvat vuosien saatossa ja käsittelyn voi uusia helposti.
Hyvin huollettuina ja hoidettuina hirsitalot kestävät ikuisuuksia.
Uudenkin hirsitalon voi siirtää
Aarreaittojen perustajarakennuttajat, Minna Aarnio ja hänen puolisonsa rakennusinsinööri Jukka Reinikainen, tuntevat hirsirakentamisen lainalaisuudet perin pohjin. Molemmilla on pitkä kokemus korjausrakentamisesta ja halu tuottaa inhimillisen kokoisia koteja.
Tarvittaessa hirsitalot voi purkaa ja siirtää muualle eli ne ovat jopa kierrätettäviä. Tapa tunnetaan hyvin kaikkialla Suomessa: isoja ja pieniä hirsiaittoja ja -taloja on purettu ja siirretty kautta aikain satojenkin kilometrien päähän alkuperäisestä sijaintipaikastaan.
Monella on omakohtaista kokemusta siitä, millainen tunnelma perinteisessä hirsirakennuksessa vallitsee. Millainen se on modernissa loft-talossa kaupunkimiljöössä?
Ennen kuin Minna Aarnio avaa oven, hän esittelee pihaa. Se rakennetaan ”biotooppipohjaiseksi loft-pihaksi” biologi Leena Luodon suuntaviivojen mukaan. Jokaisen talon edessä kodin viherpeukaloa odottaa puinen istutuslaatikko.
Ulko-ovella saadaan ensikosketus talon teknologiaan. Oven kupeeseen asennettu invertteri eli vaihtosuuntaaja muuttaa talon oman aurinkovoimalan tuottaman tasasähkön vaihtosähköksi. Löytyyköhän talon sisäpuolelta yhtä edistyksellisiä ratkaisuja? Aarnio avaa oven ja ohjaa sisään.
Väliseinissä savirappaus
Ensivaikutelma on pysäyttävä. Puu tuoksuu hennosti, valo lankeaa kauniisti isoista ikkunoista. Avara oleskelutila avautuu melkein kuuden metrin korkeuteen, mikä tehostaa ilmavuuden tuntua. Sisäilman puhtaus on lähestulkoon käsin kosketeltavaa.
Vajaan 80 neliömetrin asunto on rakennettu kahteen kerrokseen. Pohjapiirros on samanlainen joka talossa. Sisätiloissa hirsien ilmeikkyys pääsee täyteen loistoonsa. Yksikään seinähirsi ei näytä samalta.
– Hirret ovat peräisin Ähtäristä ja Kangasniemeltä. Pieni kuortanelainen perheyritys veistää ne käsin, toki moottorisahalla. Puita kunnioitetaan ja käytetään viisaasti kokonaisina, Aarnio kertoo.
Luonnonmukaisia valintoja löytyy huoneista runsaasti. Esimerkiksi puurunkoiset väliseinät on rapattu savella ja varaava takka polttaa puuta tiukimpien päästövaatimusten mukaisesti.
Lämmityksestä vastaavat älykäs kaukolämpöjärjestelmä ja omalla aurinkosähköllä toimiva ilmalämpöpumppu, ilmanvaihdosta vastaa painovoima.
– Kun teimme hiilijalanjälkilaskelman, kävi ilmi, että talojen hiilikädenjälki on lähes kaksinkertainen verrattuna hiilijalanjälkeen. Se tarkoittaa, että Aarreaitat varastoivat paljon enemmän hiiltä kuin päästävät ilmakehään.
Aarnio on ylpeä vahvasta hiilikädenjäljestä, sillä se osoittaa, että yksittäisen rakentajan valinnoilla on merkitystä. Hän havahtui lopullisesti ilmaston tilaan kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n ilmastoraportin ilmestyttyä vuonna 2018. Vanhalla tyylillä ei voinut enää jatkaa rakentamista, jos maapallon halusi selviytyvän.
Hirsirungot melkein kiellettiin
Hirsitalojen rakennuttaminen oli Minna Aarniosta helppoa ja hauskaa, mutta rämpiminen määräysten viidakossa vaivalloista.
Viranomaiset haluavat periaatteessa ensin tukea ekologista rakentamista, mutta saattavat rakennusvaiheessa evätä rakennustuotteen käyttöönoton, jos siitä puuttuu esimerkiksi CE-merkintä. Muun muassa Aarreaittojen hirsirungot olivat vähällä joutua kiellettyjen tuotteiden listalle. Lopulta tilanne ratkesi lisäselvitysten turvin ja hirsille myönnettiin käyttöönottolupa.
Aarnio ja Reinikainen ovat uskoneet ekologiseen rakennustapaansa alusta pitäen. Asenne on uponnut hedelmälliseen maaperään: Haapaperhosentien talot aittamaisine piharakennuksineen ovat herättäneet heti myyntiin tultuaan runsaasti kiinnostusta.