Ympäristöministeriön mukaan Suomessa on kadonnut kasvilajeja jo 300 ja joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Ilmastonmuutoksen lisäksi maankäytön muutokset ja lisääntynyt rakentaminen vie tilaa lajeilta ja uhkaa ekosysteemejä.

-Suomessa perinteiset niityt, kedot ja hakamaat kuuluvat lajirikkaimpiin luontotyyppeihimme. Ihmisen luoma perinteinen maatalous, jossa lehmät ja lampaat laiduntavat pitäen kasvuston matalana, on ylläpitänyt avoimilla alueilla viihtyvän kasvilajiston ekosysteemien kehittymistä, kertoo hankevastaava Jaana Patrakka Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.

Erityisesti kukkakasvit viihtyvät näissä avoimissa maisemissa ja ne taas vetävät puoleensa pölyttäjähyönteisiä.

Perinteinen maatalous ja sen mukana laiduntava karja hiipui 50–60-luvulla ja sen jälkeen avoimet maisemat ovat lähteneet kasvamaan umpeen. Perinnebiotoopit menettävät rikkautensa ilman luonnonhoitoa.

Perinnebiotooppien hoito on myös kulttuurihistoriamme suojelua

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tehnyt pitkäjänteistä uhanalaisten luontokohteiden hoitoa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Joka kesä palkataan luonnonhoitajia, jotka tekevät töitä kohteissa eri puolella Uuttamaata.

- Työ on käsityötä. Luonnonhoitajat niittävät, poistavat puuntaimia, pensaita, varjostavia puita raivaten elintilaa uhanalaisille lajeille ja ekosysteemeille. Lisäksi he poistavat maaperää köyhdyttäviä vieraslajeja pitkäjänteisesti vuodesta toiseen, Jaana Patrakka kertoo.

Ketosirkka-hankkeen hoitokohteet valitaan yhdessä luontoasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on keskittyä uhanalaisimpiin ja lajirikkaimpiin kohteisiin.

- Perinnebiotooppien hoidolla suojelemme samalla kulttuurihistoriaamme. Perinnemaisemat ovat osa kulttuuriperintöämme ja siksi on tärkeää, että osa näistä jää myös jälkipolville, Jaana Patrakka painottaa.

Avoimilla perinnemaisemilla on myös esteettinen ja virkistyksellinen arvo. Ne ovat kauniita katsella ja niissä on virkistävää samoilla.

Ketosirkka

Luonnonhoitajat työssään Karkalin luonnonpuistossa

Tänä kesänä Ketosirkka-hanke laajenee OP Uusimaan tuella 

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja OP Uusimaa aloittivat yhteistyön, jossa OP Uusimaa tukee omistaja-asiakkaidensa toiveiden mukaisesti luonnon monimuotoisuuden hyväksi tehtävää työtä. Tuen avulla Ketosirkka-hanketta laajennetaan useille uusille kohteille ja alueille Uudellamaalla.

- OP Uusimaan tuki on meille merkittävä. Ilman sitä olisimme tänä vuonna voineet hoitaa vain muutamaa kohdetta, nyt olemme voineet palkata lisää resursseja ja hoidamme tänä kesänä kahtakymmentä kohdetta, Patrakka täsmentää.

- Eniten kohteita on Lohjan seudulla, missä kallio- ja maaperän kalkkipitoisuus, vesistöt sekä leuto ilmasto sekä vanha asutushistoria mahdollistaa poikkeuksellisen monimuotoisia ja arvokkaita luontokohteita. Lohjalla hankkeen hoitokohteisiin kuuluu mm. arvokkaat kalliokedot Tytyrissä, Luhtalahdella ja Mikkolassa sekä Paikkarin ja Myllymäen torppien perinnemaisemat. Lohjan lisäksi luontokohteita hoidetaan Vihdissä, Mäntsälässä ja Hyvinkäällä, kertoo Jaana Patrakka.

Painiemen keto ja Kyttälän keto Lohjan saaressa ovat OP Uusimaan tuen myötä perustettuja uusia luonnonhoitokohteita. Lisäksi esimerkiksi Karkalin luonnonpuiston niitty on saatu tuen avulla hoidon piiriin. Karkalin luonnonpuiston niittyä hoidetaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.

Lue lisää OP Uusimaan tukemista hankkeista