Ympäristöministeriön mukaan Suomessa on kadonnut kasvilajeja jo 300 ja joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Ilmastonmuutoksen lisäksi maankäytön muutokset ja lisääntynyt rakentaminen vie tilaa lajeilta ja uhkaa ekosysteemejä.

-Suomessa perinteiset niityt, kedot ja hakamaat kuuluvat lajirikkaimpiin luontotyyppeihimme. Ihmisen luoma perinteinen maatalous, jossa lehmät ja lampaat laiduntavat pitäen kasvuston matalana, on ylläpitänyt avoimilla alueilla viihtyvän kasvilajiston ekosysteemien kehittymistä, kertoo hankevastaava Jaana Patrakka Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.

Erityisesti kukkakasvit viihtyvät näissä avoimissa maisemissa ja ne taas vetävät puoleensa pölyttäjähyönteisiä.

Perinteinen maatalous ja sen mukana laiduntava karja hiipui 50–60-luvulla ja sen jälkeen avoimet maisemat ovat lähteneet kasvamaan umpeen. Perinnebiotoopit menettävät rikkautensa ilman luonnonhoitoa.

Perinnebiotooppien hoito on myös kulttuurihistoriamme suojelua

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tehnyt pitkäjänteistä uhanalaisten luontokohteiden hoitoa jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Joka kesä palkataan luonnonhoitajia, jotka tekevät töitä kohteissa eri puolella Uuttamaata.

- Työ on käsityötä. Luonnonhoitajat niittävät, poistavat puuntaimia, pensaita, varjostavia puita raivaten elintilaa uhanalaisille lajeille ja ekosysteemeille. Lisäksi he poistavat maaperää köyhdyttäviä vieraslajeja pitkäjänteisesti vuodesta toiseen, Jaana Patrakka kertoo.

Ketosirkka-hankkeen hoitokohteet valitaan yhdessä luontoasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on keskittyä uhanalaisimpiin ja lajirikkaimpiin kohteisiin.

- Perinnebiotooppien hoidolla suojelemme samalla kulttuurihistoriaamme. Perinnemaisemat ovat osa kulttuuriperintöämme ja siksi on tärkeää, että osa näistä jää myös jälkipolville, Jaana Patrakka painottaa.

Avoimilla perinnemaisemilla on myös esteettinen ja virkistyksellinen arvo. Ne ovat kauniita katsella ja niissä on virkistävää samoilla.

Jaana Patrakka toimii Ketosirkka-hankkeen hankevastaavana ja Matti Saarni hankekoordinaattorina

OP Uusimaa tukee Ketosirkka-hanketta 

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja OP Uusimaa aloittivat keväällä 2023 yhteistyön, jossa OP Uusimaa tukee omistaja-asiakkaidensa toiveiden mukaisesti luonnon monimuotoisuuden hyväksi tehtävää työtä. Tuen avulla Ketosirkka-hanketta laajennetaan useille uusille kohteille ja alueille Uudellamaalla.

-OP Uusimaan rahoitus mahdollistaa hankkeen laajentamisen ja uusien luontokohteiden ottamisen hoidon piiriin sekä hankkeen kehittämisen vaikuttavammaksi, Patrakka kertoo. 

OP Uusimaan rahoituksen turvin Ketosirkka-hankkeen työntekijät hoitavat tänä kesänä muun muassa arvokasta kalkkiketoaluetta, pähkinäpensaslehtoa, niittyjä, kallioketoja ja niiden uhanalaista lajistoa vahvistaen uhanlaisten lajistojen elinpiiriä.

Lue lisää OP Uusimaan tukemista hankkeista‍. 

Artikkeli on julkaistu OP Uusimaan OP Mediassa alunperin heinäkuussa 2023, ja sen sisältöä on päivitetty toukokuussa 2024.