Laguunin Juuso Tilaéus: ”Loimme aktiivisen yhteisön meren äärelle”

Vuosia sitten Juuso Tilaéus kiersi maailmaa leijasurffausta harrastaen. Espanjan rannikolla hän koki jotain, mitä Suomesta puuttui: vesiurheilun ympärille oli syntynyt kansainvälisiä yhteisöjä, joissa ihmiset viettivät aikaa yhdessä luonnon ehdoilla.

– Halusin tuoda Suomeen samanlaista yhdessä tekemisen kulttuuria ja myönteistä ilmapiiriä. Olennaista oli liikkua luonnon ehdoilla ja ympäristöä kunnioittaen, Tilaéus kertoo.

Vuonna 2017 unelma muuttui todeksi, kun Espoon Keilaniemeen avattiin kelluva vesiurheilukeskus Laguuni. Espoo myönsi toiminnalle väliaikaisen luvan, ja perustajat sijoittivat hankkeeseen omia varojaan.

Tilaéusta ja muita perustajia yhdisti vahva vesiurheilutausta sekä liikunta- ja liiketoimintaosaaminen. Vaikka tavoitteena ei ollut rakentaa kasvuyritystä, sellainen Laguunista vähitellen tuli.

Nykyisin Laguunissa käy vuosittain noin 73 000 asiakasta, liikevaihto on noussut noin miljoonaan euroon ja toimintaa on laajennettu Hietaniemen, Lauttasaaren sekä Mustikkamaan rannoille.

– Emme lähteneet tavoittelemaan kasvua tai osanneet edes haaveilla, millainen ilmiö tästä tulisi. Suomi ja vesiurheilu eivät kuulostaneet kaikkein ilmeisimmältä yhdistelmältä, joten kaikki odotukset ovat ylittyneet.

Kasvu on tapahtunut hallitusti ja ilman suuria taloudellisia riskejä.

– Investoimme liiketoiminnasta syntyneet tuotot takaisin toiminnan kehittämiseen ja laajenemme askel kerrallaan. Olemme rakentaneet seuraavaa vaihetta vasta, kun edellinen on osoittautunut toimivaksi.

Yhteisöstä kasvoi kannattavaa liiketoimintaa

Alkuvuosina Laguuni tunnettiin erityisesti wakeboardista, jossa lautailija liikkuu veden päällä vaijeriradan vetämänä.

– Sähkövaijeri toimii aurinkoenergialla, koska ympäristöystävällisyys on alusta asti kuulunut vahvasti periaatteisiimme.

Liiketoiminnan ytimen muodostaa aktiivinen harrastajakunta.

Nykyään Laguunissa kaiken ikäiset ja tasoiset voivat harrastaa wakeboardingin lisäksi melontaa, suppailua, flyboardingia ja avantouintia sekä viettää aikaa saunoissa, ravintolassa ja erilaisissa tapahtumissa.

Laguunin liiketoiminnan ytimen muodostaa aktiivinen harrastajakunta eli ihmiset, jotka innostuvat vesiurheilulajeista ja yhdessäolosta. 

– Monelle harrastukset ovat enemmän kuin yksittäisiä kokeiluja. Osa käy wakeboardaamassa useita kertoja viikossa. Osa taas saunoo ja ui avannossa ympäri vuoden.

Lajeihin voi tutustua yksittäisillä harrastuskerroilla, joiden hinnat alkavat 26 eurosta. Aktiiviharrastajat hankkivat kausikortteja: wakeboardingin kausikortti maksaa 570 euroa, melonnan ja suppailun yhteiskausikortti 220 euroa ja avantouinnin kausikortti 89 euroa.

Tilaéus ei koe Laguunin kilpailevan muiden vesiurheilutoimijoiden kanssa.

– Enemmänkin kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta. Jos onnistumme houkuttelemaan heidät pois ruutujen äärestä meren äärelle, olemme jo pitkällä.

Parhaimmillaan harrastusten ympärille syntyy omia porukoita, ja myös työntekijät ovat tärkeä osa Laguunin rentoa ja välitöntä ilmapiiriä. 

Pidetään yhdessä huolta Itämerestä!

Laguunin toiminta tapahtuu Itämeressä. Jo alkuvuosina Tilaéuksen ja muiden laguunalaisten huomio kiinnittyi siihen, kuinka paljon roskaa rannoille ja lähisaaristoon kertyy.

– Pelkkä rahan lahjoittaminen ympäristötyöhön ei enää tuntunut riittävältä. Halusimme saada ihmiset mukaan huolehtimaan Itämerestä.

Näin syntyi Itämeri Plogging. Idea on yksinkertainen: osallistujat saavat maksutta käyttöönsä kajakin, kunhan keräävät samalla roskia luonnosta.

Viime vuosina mukana on ollut yhteensä noin 12 000 osallistujaa, jotka ovat keränneet yli 10 000 kiloa roskaa Itämerestä ja sen rannoilta.

Nykyään saa lainata myös soutuveneitä, joilla voi kokeilla magneettikalastusta eli roskien ja romun naaraamista vedestä. Suurin osa roskista piilottelee veden pinnan alla.

– Haluamme kiinnittää huomion Itämeren pinnan alla kytevään ongelmaan. Magneettikalastus innostaa myös lapsia Itämeren puhdistamiseen. Oma kuusivuotias poikani piti sitä aarteiden etsimisenä.

Ympäristövastuu kuuluu olennaisesti vesiurheiluun. Surffikulttuureissa luontoa arvostetaan.

Tilaéuksen mukaan ympäristövastuu ei ole erillinen osa toimintaa, vaan kuuluu olennaisesti vesiurheiluun.

– Surffi- ja melontakulttuureissa luontoa arvostetaan. Liikumme luonnon ehdoilla ja haluamme jättää ympäristön parempaan kuntoon kuin se oli sinne tullessamme.

Sesonkibisneksestä ympärivuotiseksi toimijaksi

Yrittäjyyden näkökulmasta suurimpia haasteita on ollut Laguunin toiminnan voimakas sää- ja sesonkiriippuvuus.

Viime vuosina yritys on määrätietoisesti rakentanut ympärivuotista toimintaa. Nykyään talvikauden sauna- ja avantopalveluita käyttää jo noin 14 000 asiakasta.

Ympärivuotisuus on lisännyt liiketoiminnan vakautta ja tasapainottanut sesonkivaihteluita. Kesäkaudella Laguuni työllistää yli 50 ihmistä ja talvella noin kymmenen.

Seuraava kasvuloikka vaatii investointeja

Keilaniemessä on käynnissä asemakaavamuutosprosessi, joka mahdollistaisi nykyisten väliaikaisten rakennelmien korvaamisen pysyvillä tiloilla.

– Olemme toimineet tähän asti väliaikaisilla luvilla. Nyt tavoitteena on rakentaa pysyvä kokonaisuus, joka palvelisi kaupunkilaisia ja muita asiakkaitamme paremmin ja mahdollistaisi toiminnan laajentamista.

Tähän asti Laguuni on kasvanut pääosin omalla kassavirralla, mutta seuraava vaihe on aivan uuden mittaluokan investointi.

– Se on suuri askel ja vaatii todennäköisesti myös ulkopuolista rahoitusta. OP Pohjola on ollut mukana matkassa yrityksen alkuvuosista lähtien.

Tilaéuksen mukaan kasvun taustalla on edelleen sama ajatus kuin yrityksen alkuvuosina: halu saada ihmiset viettämään enemmän aikaa meren äärellä.

– Pitää miettiä, mitä haluaa parantaa maailmassa ja millaisen jäljen haluaa jättää. Jos ihmiset löytävät meren äärelle, viettävät aikaa yhdessä ja lähtevät kotiin hymy huulilla, olemme onnistuneet.