Oikein tehty arvio voi säästää aikaa, vaivaa, riitoja ja ennen kaikkea rahaa. Jos arvio on tehty alakanttiin, siitä voi tulla taloudellista vahinkoa, kuten veroseuraamuksia tai alihintaan myymistä.

Selvitimme kahdelta OP Koti Helsingin AKA-arvioijan tutkinnon suorittaneelta kiinteistövälittäjältä Päivi Kuhaselta ja Mikko Piitulaiselta, milloin asunto kannattaa arvioida ja mitä asunnon arvioinnista täytyy tietää.

Asunnon arvo

Asunnon arvioimisesta tulee ensimmäisenä mieleen tilanne, kun on myymässä asuntoa ja pyytää kiinteistönvälittäjää arvioimaan asunnolle sopivan hintapyynnön.

– Asuntoa myydessä kiinteistönvälittäjä arvioi markkina-arvon sen hetkisen markkinatilanteen mukaan. Varsinainen hintapyyntö sovitaan toimeksiantajan kanssa erikseen. Välittäjä esittää arvion perustelut, näkemyksen kohteen myyntiajasta sekä vallitsevasta markkinatilanteesta, Piitulainen sanoo.

Asunnon arvioinnissa käytetään arvon perustana tavallisesti markkina-arvoa. Markkina-arvolla tarkoitetaan arvioitua rahamäärää, jolla kahden toisistaan riippumattoman osapuolen välillä omaisuuserä tai vastuu vaihtaa omistajaa.

Asunnon arviointi perustuu aina faktoihin, jossa huomioidaan kohteen tekniset ja taloudelliset tiedot sekä muut ominaisuudet, kuten esimerkiksi kohteen sijainnin merkitys, laadulliset tekijät, rakennusoikeus ja vastikkeet sekä kiinteistön tai taloyhtiön omistukset ja tulot.

Arvioija vertailee kohdetta muihin niihin vertailukelpoisiin kohteisiin, jotka ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia ja myös että näistä tehdyt vertailukaupat ovat ajallisesti yhtäläisiä.

Arvioija tekee arvion aina riippumattomasti ja luotettavasti käytettävissä olevilla tiedoilla siten, että joku toinen arvioija voi samoja laskelmia käyttäen päätyä samaan arvioon.

Lue myös: Miten asunnon arvo määritellään eri tilanteissa?‍

Kirjallinen arviolausunto

Kirjallinen arviolausunto tarvitaan, kun asunnon arvo täytyy määritellä esimerkiksi perunkirjoitusta, ositusta, lahjoitusta tai sukulaisten välistä kauppaa varten. Ammattilaisen arvioima arvo ilmoitetaan verottajalle, jonka mukaan määräytyvät maksettavat verot, kuten perintö- ja lahjavero.

– Yllättävät veroseuraamukset voi välttää, kun käyttää tunnistetusti kokenutta arvioijaa, Kuhanen neuvoo.

Mikko Piitulaisella ja Päivi Kuhasella on AKA-arvioijan tutkinto.
Mikko Piitulaisella ja Päivi Kuhasella on AKA-arvioijan tutkinto.

Myös toimeksiantajalla on velvollisuuksia

Arvioijalla on vastuu tekemästään arviosta, mutta myös toimeksiantajalla on velvollisuuksia. Toimeksiantajan täytyy olla valmis luovuttamaan kohteesta kaikki tiedot luotettavasti.

– Joskus toimeksiantaja joutuu kaivelemaan arkistoistaan ja pöytälaatikoistaan tietoja arvioijalle, Kuhanen kertoo.

Toimeksiantajalla on usein hallussaan sellaista tietoa, mitä ei ole kirjattu papereihin, kuten alueen tulevaisuuden suunnitelmia tai kaavoitukseen liittyviä asioita.

– Jos jättää jotakin olennaista tietoa kertomatta, joka on vain toimeksiantajan tiedossa, tällaisesta voi joutua vastuuseen, muistuttaa Kuhanen.

Mistä tietää, osaako välittäjä tehdä arvion?

On olemassa Kauppakamarin järjestämä AKA-arvioijan tutkinto, jonka suorittaneet kiinteistövälittäjät ovat sitoutuneet noudattamaan kiinteistöarviointilautakunnan sääntöjä ja ohjeita. Tällä hetkellä Suomessa on 192 AKA-arvioijaa, jotka ovat läpäisseet tiukat seulat koulutuksen suorittamiseksi. Kirjainlyhenne tulee sanoista auktorisoitu kiinteistöarvioija.

AKA-arvioijan koulutus ja tutkinto antaa arvioijalle edellytykset tehdä luotettavia ja riippumattomia asunnon arviointeja. Tutkinnon suorittaneiden kiinteistöarvioinnit perustuvat lakiin ja toimintaa valvotaan.

– Jos valitsemasi välittäjän kokemus mietityttää, häneltä kannattaa kysäistä, minkälainen kokemus ja koulutus hänellä on arvioinneista. Aina kun luotettavaa arviointia markkinoidaan, arvioijan on hyvä osoittaa pätevyytensä joko referenssein tai tutkinnolla. Jokaisella kuluttajalla on oikeus luotettavaan arvioon suurimmasta omaisuuserästään – omasta kodistaan, Piitulainen vinkkaa.

Lue myös: Mikä on AKA-arvioija?‍

Tiesitkö tämän arvioinnista?

  • Arvioija ei aina ole välittäjä, eikä välittäjä arvioija.
  • Hyvä arviointitapa edellyttää, että arvioija ei saa arvioida tuttavansa kohdetta.
  • Arvioijan palkkio määräytyy työn mukaan, ei arvioitavan kohteen arvon mukaan.
  • Arvioija on vastuussa tekemistään arvioista.
  • AKA-arvioijat arvioivat kaikenlaisia kiinteistöjä, kuten toimitiloja, tuulivoimaloita, jäteasemia, tehtaita, maa- ja metsätiloja, peltoja, kesämökkejä ja asuinhuoneistoja.
  • Arvioija tekee arvioita myös yritysten kirjanpitoa ja tilinpäätöstä varten.

Oletko myymässä kotiasi? Ota yhteyttä OP Kodin välittäjään‍.