Kun pääkaupunkiseudulla 76 % ja Järvenpäässä 75 % kotitalouksista on varautunut taloudellisella puskurilla, Hyvinkäällä ja Porvoossa vastaava luku on noin 15 prosenttiyksikköä alhaisempi.

- Valtaosa kotitalouksista arvioi kerryttäneensä taloudellista puskuria yllättävien tilanteiden varalta yli viiden kuukauden tulojen verran. Tämä on erittäin hyvä määrä, sillä suosittelemme, että säästössä olisi vähintään kolmen kuukauden tulot, OP Uusimaan henkilöasiakasrahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Riikka Kangas.

Valtaosa uusimaalaisista pystyy edelleen kerryttämään omaa taloudellista puskuria, mutta muuttuneen taloustilanteen myötä jo 20 % on joutunut käyttämään sitä. 4 % talouksista ei usko oman puskurin kestävän enää kauaa.

Kyselytutkimuksen mukaan puskuriin on jouduttu turvautumaan erityisesti Hyvinkäällä (noin kolmannes), kun taas Lohjalla vain noin joka seitsemäs on käyttänyt omaa taloudellista puskuriaan.

Viidennes uusimaalaisista on käyttänyt maksukortin luotto-ominaisuutta selvitäkseen arjen kuluista

Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös, mitä keinoja uusimaalaiset ovat hyödyntäneet viimeisen 12 kuukauden aikana selvitäkseen laskuista. Yli puolet uusimaalaisista kertoo vähentäneensä omaa kulutustaan, yli viidennes kertoo käyttäneensä maksukortin luotto-ominaisuutta ja noin 5 % kertoo ottaneensa vakuudetonta kulutusluottoa. Vastaavasti 14 % kertoo, ettei ole tarvinnut turvautua mihinkään keinoon.

- Erityisesti taloustilanne vaikuttaa nuoriin, jotka ovat taloustilanteen heikkenemisen myötä joutuneet merkittävästi vähentämään omaa kulutustaan, Riikka Kangas kertoo.

OP:n korttidata vahvistaa kyselytutkimuksen tuloksia: Maksukortin luotto-ominaisuuden käyttö on kasvanut vuosittain. Lisäksi OP Uusimaan asiakkaiden velkasaldo on alkuvuoden 2023 aikana kasvanut noin 4 % verrattuna viime vuoden loppuun.

OP Uusimaan asiakkaiden taloudellinen tilanne ei Kankaan mukaan ole kuitenkaan ole huolestuttava.

- Uusimaalaiset ovat pystyneet sopeuttamaan omaa talouttaan, ja heidän maksu- ja lainanhoitokykynsä on edelleen säilynyt hyvänä. Asuntolainojen maksuohjelman muutosten määrissä ei ole nähtävissä isoja muutoksia, eikä esimerkiksi lainojen rästiytymistä ole nähtävissä missään Uudenmaan kunnista, Riikka Kangas kertoo.