MLL:n Ehjäksi-toiminnan koordinaattorit Sini Pohjalainen ja Pauliina Turunen ovat jo yli vuoden viettäneet paljon aikaa kouluissa Vantaalla, Keravalla ja Helsingissä tutustuen koulun opettajiin ja oppilaisiin.

– Haluamme löytää ne lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet kiusaamisen kohteiksi eivätkä ole vielä saaneet riittävästi tukea toipumiseen, Pohjalainen sanoo.

Koordinaattorit esittelevät Ehjäksi-toimintaa kouluissa ensin henkilöstölle. Kun koulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, tieto avun mahdollisuudesta välittyy eteenpäin oppilaille ja huoltajille.

Luottamuksen rakentaminen on keskeistä, sillä moni kiusattu suhtautuu varauksella uusiin ihmisiin.

Koordinaattorit pitävät oppilaille lyhyitä infotilaisuuksia luokissa ja ovat näkyvästi läsnä koulun käytävillä, välitunneilla ja yhteisissä tapahtumissa.

– Kun lapsi tai nuori tunnistaa meidän kasvomme ja saa tietoa toiminnastamme, kynnys osallistua toimintaamme madaltuu, Turunen perustelee.

Luottamuksen rakentaminen on keskeistä, sillä moni kiusaamista kokenut lapsi suhtautuu varauksella uusiin ihmisiin. Kun koordinaattorit alkavat tulla tutuiksi, lapselle syntyy vähitellen tunne, että apu on oikeasti olemassa ja helposti saatavilla.

Kiusaamisen jäljet muistuttavat traumaattisia stressireaktioita

“Oon muuttunut, en enää välitä niin paljon mitä muut musta ajattelee.”  

Noin joka kymmenes lapsi tai nuori joutuu kiusatuksi viikoittain. Tilannetta pahentaa vielä se, että kiusaamisen keinot moninaistuvat ja lisääntyvät koko ajan. Esimerkiksi koulussa alkanut kiusaaminen voi jatkua vapaa-ajalla digitaalisten välineiden kautta.

Vaikka kiusaaminen saataisiinkin loppumaan, kiusaamiskokemukset jättävät jälkiä, jotka näkyvät pitkään arjessa levottomuutena, ahdistuksena tai vaikeutena luottaa muihin.

– Jopa 30–40 prosentilla kiusaamista kokeneista ilmenee traumaperäisen stressihäiriön oireita, kuten ahdistuneisuutta, välttelevää käyttäytymistä ja eristäytymistä. Tämä näkyy myös jokapäiväisessä työssämme, kuvailee järjestöpäällikkö Tessa Sarkima MLL:n Uudenmaan piiristä.

Ehjäksi-toiminnan tavoitteena on lievittää kiusaamisen aiheuttamia vakavia oireita ja palauttaa lapsen luottamusta itseensä ja muihin – sekä ylipäänsä elämään ja tulevaisuuteen.

Kiusaaminen jättää jälkiä, jotka vaivaavat kiusattua arjessa vielä pitkään. Kiusatun on myös vaikea luottaa uusiin ihmisiin.

Ehjäksi-toiminnassa tarjotaan lapsille ja nuorille ensisijaisesti ryhmätoimintaa, jossa esimerkiksi ahdistuneisuuden ja jännittyneisyyden tunteiden syitä puretaan yhdessä. Tapaamispaikaksi valitaan mukava ja turvallinen tila vaikka nuorisotalolta koulun läheisyydessä.

– Vertaisryhmässä he huomaavat, että eivät ole yksin ja asioiden käsittely yhdessä vähentää palaa oloa. Ryhmästä voi löytää ystävän, mikä voi olla tärkeämpää kuin meidän tarjoama tuki, Turunen sanoo.

Kaikki eivät kuitenkaan ole heti valmiita ryhmämuotoiseen toimintaan, ja siksi tarjolla on myös yksilötapaamisia. Niissä käydään läpi nuoren kokemuksia rauhallisesti kahden kesken.

– Joskus nuori siirtyy yksilötapaamisista ryhmätoimintaan, kun luottamus on syntynyt ja ajatus vaikeiden asioiden yhteisestä käsittelystä tuntuu mahdolliselta, Pohjalainen toteaa.

TRT-menetelmä auttaa uuteen alkuun

”Oon löytänyt uuden paikan ja sieltä mun parhaan ystävän.”

Ehjäksi-toiminnan työkaluna käytetään TRT-menetelmää, joka on kehitetty lasten ja nuorten traumaoireiden lievittämiseen. Lyhenne tulee englannin sanoista Teaching Recovery Techniques.

Menetelmää on hyödynnetty alun perin kriisi- ja katastrofitilanteiden jälkihoidossa esimerkiksi pakolaisleireillä ja konfliktialueilla.

Suomessa MLL Uudenmaan piiri soveltaa TRT-menetelmää myös koulukiusaamisen kaltaisiin pitkittyneisiin, arjessa kuormittaviin kokemuksiin.

– Tutkimusten mukaan TRT-menetelmä vähentää traumaoireita, kuten ahdistusta, koska se tarjoaa työkaluja niiden käsittelyyn ja hallintaan. Nuori oppii ymmärtämään, että vaikeat tunteet ovat normaali reaktio koettuun tilanteeseen ja että niihin voi itse vaikuttaa, Sarkima kertoo.

TRT-menetelmän vaiheet ja harjoitukset etenevät selkeän rungon mukaan. Ryhmät kokoontuvat useamman viikon ajan, ja jokaisella kerralla on oma teemansa.

Ensin harjoitellaan rauhoittumista ja kehon reaktioiden hallintaa, sillä moni nuori kokee fyysisiä stressioireita kiusaamisen jäljiltä. Seuraavaksi keskitytään tunteiden tunnistamiseen ja nimeämiseen. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi tunnekortteja, joissa erilaiset ilmeet ja tilanteet auttavat sanoittamaan omaa oloa.

Harjoituksiin kuuluu myös toiminnallisia elementtejä: nuori voi piirtäen tai kirjoittaen käsitellä kiusaamiseen liittyviä kokemuksia.

Lisäksi ryhmissä käydään läpi arjen tilanteita: miten toimia, jos muiden seurassa tai vaikkapa luokassa nousee epämiellyttävä muisto tai miten rohjeta osallistua uuteen harrastukseen.

MLL:n Ehjäksi-toiminnassa hyödynnettävä TRT-menetelmä vähentää kiusattujen nuorten ahdistusoireita ja antaa työkaluja tapahtuneen käsittelyyn.

Vanhemmatkin saavat tukea

”Nuoressa on tapahtunut merkittävä muutos. Hän on avoin ja hymyileväinen. Hän luottaa itseensä edes vähän.”

Vuonna 2024 Ehjäksi-toimintaan osallistui lähes 100 lasta ja nuorta eri puolilta Uuttamaata, ja kaikkiaan MLL kohtasi toiminnan piirissä yli 2 000 lasta ja nuorta. OP Uusimaan tuella toimintaa on nyt voitu laajentaa Helsingin kouluihin.

Ehjäksi-toimintaan osallistunut lapsi on muuttunut avoimemmaksi, iloisemmaksi ja luottavaisemmaksi.

– Tulokset kertovat, että Ehjäksi-toiminnasta on todellista hyötyä. Nuoret ovat saaneet ystäviä ja rohkeutta kohdata arjen tilanteita. Moni kertoo myös oppineensa suhtautumaan itseensä myönteisemmin ja olonsa helpottuneen, Sarkima kuvailee.

Opettajien ja vanhempien palautteiden mukaan Ehjäksi-toimintaan osallistunut lapsi on muuttunut avoimemmaksi, iloisemmaksi ja luottavaisemmaksi. Nuoren toimintakyky on vahvistunut, eivätkä kiusaamiskokemukset hallitse arkea enää yhtä voimakkaasti kuin aiemmin.

Ehjäksi-toiminnassa huomioidaan myös vanhemmat. Heille järjestetään omia tapaamisia, joissa käsitellään kiusaamisen seurauksia, annetaan tietoa traumareaktioista ja pohditaan keinoja tukea lasta arjessa. Lisäksi loppuvuodesta aloitetaan koulutukset koulujen henkilöstölle.

Myös MLL:n koordinaattorit ovat kokeneet onnistumisia.

– Jokainen toimintaan mukaan saatu lapsi on meille tärkeä onnistuminen ja erityisen palkitsevaa. Tiedostamme olevamme vain pienen hetken hänen matkassaan, mutta toivomme sinä aikana voivamme kylvää toivon kipinän, Pohjalainen pohtii.

– Vaikka kuljemme vain hetken lapsen rinnalla, hän saa Ehjäksi-toiminnasta työkaluja, jotka auttavat käsittelemään muun muassa negatiivisia tunteita myös tulevaisuudessa, Turunen lisää.

Jutussa käytetyt sitaatit ovat MLL:n keräämiä Ehjäksi-ohjelmaan osallistuneiden nuorten ja opettajien kommentteja.