Eläkkeellä oleva Airi Valkonen tapaa ystäviään säännöllisesti verkkokeskusteluissa ja kasvokkain. Elämä tuntuu mukavalta, kun on kavereita, joiden kanssa voi jutella kaikista asioista ja käydä vaikka kahvilla.

Valkonen löysi ystävänsä Vanhusten keskusliiton järjestämästä Ystäväpiiri-toiminnasta Espoon Leppävaarasta.

– Sain Ystäväpiirin kautta kaksi ystävää, joiden kanssa pidämme edelleen säännöllistä yhteyttä. Ystävyytemme on meille kaikille hyvin tärkeää, Valkonen kertoo.

Valkonen hakeutui Ystäväpiiri-toimintaan viisi vuotta sitten huomattuaan ilmoituksen terveyskeskuksessa. Hän kaipasi elämäänsä ihmisiä tyttären muutettua lapsineen Ruotsiin ja kahden hyvän ystävän muualle Suomeen.

– Elämään oli tullut tyhjiö, Valkonen toteaa.

Airi Valkonen sai Ystäväpiiri-ryhmästä pysyviä ystävyyssuhteita.

Ensin hän tapasi alkuhaastattelussa ohjaajat ja pääsi tutustumaan Espoon Elä ja asu -palvelutaloon, jossa ryhmätapaamiset järjestettiin. Ohjaajiin tutustuminen ennakolta tuntui mukavalta ja helpotti ryhmään lähtöä.

– Ystäväpiiri-ryhmätapaamisia oli syksyn ajan kerran viikossa noin 12 kertaa aina samaan aikaan. Kun elämässä oli säännöllisesti sovittu meno, niin tuli lähdettyä liikkeelle, Valkonen muistelee.

Parisuhteessakin voi olla yksinäinen

Yksinäisyyttä on monenlaista, ja ihmiset tulevat Vanhusten keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmätoimintaan eri syistä.

Seniori on voinut jäädä leskeksi tai muuttaa uudelle paikkakunnalle vaikkapa lastensa perässä ystävien jäädessä taakse.

Eläköityminen jättää monella tyhjiön arkeen. Jotkut ovat saattaneet asua työuransa ajan ulkomailla, eikä heillä olekaan enää Suomessa verkostoja tallella.

– Ihminen voi olla yksinäinen parisuhteessakin, ja esimerkiksi omaishoitajat ovat saattaneet menettää tarttumapinnan sosiaalisiin kontakteihin kodin ulkopuolella, kertoo Ystäväpiiri-toiminnan vapaaehtoinen ohjaaja Aiju Väisänen, seniori itsekin.

Väisänen korostaa, että kaikki me ihmiset ikään katsomatta tarvitsemme ystäviä ja kavereita.

– On ihana, kun seniorit pääsevät tutustumaan toisiinsa. Ystäväpiiri-ryhmässä he tajuavat, että elämä jatkuu, vaikka elämäntilanne on muuttunut. Eräs rouva sanoi, että hänen nuoruusvuotensa alkoivat ryhmästä, Väisänen iloitsee.

Ystäväpiiri-ryhmä on suljettu piiri siinä mielessä, että ryhmäläiset kokoontuvat keskenään 12 viikon ajan, ja heidän välilleen syntyy luottamuksen ilmapiiri. Ryhmään osallistuminen tarkoittaa omien asioiden kertomista mutta myös muiden ihmisten tarinoiden kuulemista.

– Kävimme monia mukavia keskusteluita. Sain puhua yksinäisyyden tunteesta ja pystyin jakamaan muitakin henkilökohtaisia asioita. Tunsin myötätuntoa muita kohtaan, ja annoimme toisillemme vertaistukea, Airi Valkonen kuvailee.

”Meitä yksinäisyyttä kokevia yhdistää se, että kukaan ei arjessa kysy, mitä kuuluu.” Airi Valkonen, Ystäväpiiri-ryhmäläinen

Hän pitää tärkeänä, että koulutetut Ystäväpiiri-ohjaajat johdattavat keskusteluita ja jokainen paikalle tullut kohdataan aidosti.

– Tapaamisemme alkoivat aina ”mitä kuuluu” -kysymyksellä. Se on tärkeää, sillä meitä yksinäisyyttä kokevia yhdistää se, että kukaan ei arjessa kysy, mitä kuuluu, Valkonen toteaa.

Ystävyys jatkui ryhmän jälkeen

Airi Valkosen Ystäväpiiri-ryhmäläiset jatkoivat tapaamisia iltapäiväkahveilla, kun ohjattu ryhmä päättyi. Keskustelut muuttuivat vapaammiksi, niin kuin kaveriporukan kesken luontevasti käykin.

Sitten tuli korona. Kasvokkain tapaamiset eivät enää onnistuneet, mutta Vanhustyön keskusliitto järjesti senioreille yhteisen helppokäyttöisen Vooler-verkkoalustan tapaamisia varten.

Valkosen ryhmästä on edelleen jäljellä kolmikko, joka tapaa joka toinen keskiviikko verkossa.

– Verkkotapaamiset ovat merkityksellisiä, koska voimme säännöllisesti vaihtaa tärkeimmät kuulumiset ja olla toistemme tukena. Lisäksi näemme satunnaisemmin kasvokkain myös toistemme luona, Valkonen kertoo.

Hän jopa hoitaa erään uuden ystävänsä kanssa puutarhapalstaa.

Aiju Väisänen on Ystäväpiiri-ohjaajana konkari, sillä hänellä on meneillään jo 14. ryhmä. Hän kohtaa vanhoja ryhmäläisiään Espoon palvelutaloissa vieraillessaan ja ilahtuu kuullessaan, kuinka aiemmin yksinäisyydestä kärsineet ihmiset käyvät nyt keskenään kulttuuririennoissa, elokuvissa, kahvilla tai ulkoilemassa yhdessä.

Aiju Väisänen toimii Ystäväpiirin vapaaehtoisena ohjaajana Espoossa.

– On tärkeä muistaa, että vanhanakin voi saada ystäviä. Nuoret ja lapsenlapset ovat ihania, mutta myös omanikäinen kaveri on todella tärkeä voimavara. Senioreiden pitää saada jutella keskenään eletystä elämästä, krempoista ja muista itselleen merkityksellisistä asioista, Väisänen korostaa.

Toinen ihminen voi myös olla selviytymisen tae, sillä ystävät auttavat vaikeiden kriisien yli.

– Eräs leski kertoi, ettei olisi selvinnyt miehensä kuoleman jälkeen ilman ryhmän tukea. Tuollaiset kokemukset tuntuvat todella arvokkailta ja motivoivat myös meitä ohjaajia, Väisänen sanoo.

Yksinäisyys ei ole enää tabu

Vaikka seniorit kärsivät paljon yksinäisyydestä, ikääntyminen itsessään ei johda yksinäisyyteen, vaan yksinäisyys linkittyy elämänkulun muutoskohtiin, kuten menetyksiin ihmissuhteissa, toimintakyvyn heikentymiseen tai vaikka palvelutaloon muuttamiseen.

– Ennen yksinäisyys oli tabu, mutta nyt ymmärretään, että ihmiset välillä tarvitsevat elämäänsä uusia ihmisiä. Ryhmän kautta on mahdollista saada oikeita pysyviä ystäviä ja omiin ajatuksiin uudenlaista näkökulmaa, Airi Valkonen pohtii.

Elämä tuntuu mukavalta, kun on kavereita, joiden kanssa voi jutella kaikista asioista.

Myös ohjaaja Aiju Väisänen on huomannut, että yksinäisyydestä rohjetaan puhua nykyään eri tavalla kuin ennen.

– Ihmisille oli aiemmin vaikea myöntää kokevansa yksinäisyyttä, mutta nykyään minulle kerrotaan suoraan, että olen kauhean yksinäinen ja kaipaan kavereita, Väisänen kertoo.

On tärkeä uskaltaa puhua yksinäisyydestä, koska silloin voi saada apua ja päästä mukaan Ystäväpiiri-toimintaan.

– Rohkaisen yksinäistä ihmistä osallistumaan! Jos tuntuu vähänkin siltä, että kotioven kynnys alkaa olla liian korkea, kannattaa lähteä liikkeelle. Ystäväpiiri-ryhmässä ei vaadita mitään, mutta se aktivoi ja synnyttää uutta elämää ja uusia ihmissuhteita, Airi Valkonen kannustaa.

OP Uusimaan perustehtävänä on edistää kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tuimme toimialueemme yhteisöjä ja seuroja lahjoitusten ja yhteistyötukien myötä yhteensä 1,4 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta on yksi vuoden 2024 lahjoituskohteistamme.

Löydä itsellesi sopiva Ystäväpiiri-ryhmä.‍