Tänä vuonna Suomen talous on kasvanut hyvin, yleinen työllisyystilanne on ollut korkea ja useat yritykset ovat tehneet hyvää tulosta. Talouskasvu on kuitenkin vähitellen hidastumassa ja hidastuu edelleen ensi vuonna.

– Olemme menossa kohti maltillista taantumaa, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Heikompaan talousnäkymään vaikuttaa erityisesti Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energian kallistuminen ja siitä seurannut korkea inflaatio eli tavaroiden ja palveluiden hintojen nousu. Myös kulutta­jien­ luottamus talouteen on heikentynyt. Vaikka monella menee taloudellisesti vielä ihan hyvin, uusia hankintoja saatetaan jättää tekemättä huonompien aikojen pelossa eikä yksityinen kulutus kasva.

Toisaalta talouskasvun hidastumisessa on kyse myös talouden luontaisesta suhdannekierrosta. Siinä on aina nousunsa ja laskunsa. Ennen koronakriisiä menossa oli pitkä nousukausi, mutta pandemian alku painoi talouden lukemia reippaasti alaspäin monissa Euroopan maissa ja myös Suomessa.

– Harjoitetun talouspolitiikan seurauksena talous alkoi kuitenkin elpyä nopeasti ja useissa maissa nähtiin myös talouden ylikuumenemista. Nyt vuorossa on viileneminen, Reijo Heiskanen sanoo.

Kuluttajahintojen nousuhuippu syksyllä

Suomalaisiin ja OP:n asiak­kaisiin heikentyvät talousnäkymät ja ennustettu maltillinen taantuma vaikuttavat eri tavoin.

Korona-aikana monille ihmisille jäi rahaa säästöön, kun esimerkiksi matkoille ja tapahtumiin ei päässyt. Kertyneen säästöpuskurin vuoksi Venäjän hyökkäyssodasta johtuva hyödykkeiden hintojen nousu ei ole aiheuttanut kotitalouksille niin suuria vaikeuksia. Tänä vuonna yksityinen kulutus vielä kasvaakin säästöjen tukemana.

– Kuluttajien reaalinen ostovoima kuitenkin heikkenee, sillä palkat eivät juuri nouse eli on vähemmän varaa tehdä ostoksia. Meidän kaikkien elintaso laskee hieman, Reijo Heiskanen sanoo.

Suhteellinen hintojen muutos, kuten että energian hinta nousee nopeammin kuin muut hinnat, koettelee eri kotitalouksia eri tavoin.

– Elintason lasku on osittain seurausta siitä, että energian hinta nousee pysyvästi tai ainakin pitkäaikaisesti, eikä sille voida tehdä äkkiseltään paljoakaan. Rahaa menee aiempaa enemmän sähkölaskuihin ja polttoaineisiin. Sitä ei jää niin paljoa muuhun.

Inflaatiossa eli hintojen nousussa on tavallaan kaksi ulottuvuutta. Suhteelliset hintojen muutokset eli se, että energian hinta nousee suhteessa nopeammin kuin muut hinnat, koettelevat eri kotitalouksia eri tavoin: enemmän autoilevat ja sähkölämmitteisissä kiinteistöissä asuvat kokevat sen kukkarossaan raskaammin kuin muut. Energian lisäksi ruuan hinta on noussut, ja inflaatio koskee suurta osaa kuluttajien ostamista tuotteista. Tämä aidoksi inflaatioksi kutsuttu kaikkien hintojen nousu koskee kaikkia kotitalouksia yhtä lailla.

Arvion mukaan kuluttajahintojen nousuhuippu nähdään syksyllä, mutta hintojen nousu jatkuu nopeana myös ensi vuonna.

Asuntolainojen korot hienoisessa nousussa

Talouskasvun hidastuessa myös työttömyys kääntyy nousuun, mutta dramaattisia työttömyysaaltoja ei ole tulossa.

– On vaikea ennustaa, mitkä alat kärsivät heikentyvästä taloustilanteesta. Rakennusalan työttömyyttä voi lisätä asuntorakentamisen hiipuminen. Toisaalta alalla on kärsitty työvoimapulasta, mikä pehmentää tilannetta. Palvelusektorilla on edelleen pulaa työvoimasta. Se voi olla positiivinenkin tekijä, koska työvoimaa voi ohjautua sinne muilta aloilta, Heiskanen arvioi.

Asuntolainojen korot ovat hienoisessa nousussa. Heiskasen mukaan odotettavissa on, että euriborkorko hiipii kohti ”normaalia” 2–2,5 prosentin tasoaan ja tulee ensi vuonna olemaan 1,5–2 prosenttia. Asuntojen hinnat laskevat jonkin verran, mutta eivät niin merkittävästi, että sillä olisi yksittäisen ihmisen kannalta kovin suurta merkitystä.

Vaikka hieman huonompia aikoja on odotettavissa, on hyvä muistaa, että talouden taantuma ja lama ovat kaksi eri asiaa.

– Vaikka nyt ollaan menossa lievään taantumaan, kyse ei ole finanssi- tai koronakriisin tyyppisestä laskusta vaan ennemmin tavallisesta taantumasta, jollainen koettiin edellisen kerran viime vuosikymmenen puolivälissä, Heiskanen muistuttaa.

Suomessa kotitalouksien taloustilanne on kokonaisuutena hyvä. Se helpottaa sopeutumista myös heikompiin aikoihin.