Mimmi Ahonen, 24, on yksi nuorista taiteilijoista, jonka työ on esillä Generation 2023 -ryhmänäyttelyssä Amos Rexissä. Ahosen "Tämä on tunnustus" -teos koostuu 21 anonyymistä tunnustuksesta tehdystä julisteesta.

– Oli kiehtova mahdollisuus selvittää, mikä ihmisiä painaa ja mikä on julkisessa puheessa sallittua, taiteilija pohtii kimppakämppänsä olohuoneessa Helsingin Kalliossa.

Parhaimmillaan taiteen tekeminen on nykytaiteesta inspiroituneelle Ahoselle leikkiä. Siltä hänestä tuntui myös Generation 2023 -näyttelyn julistesarjaa tehdessä.

– Olen tehnyt ja tuottanut teatteria ja elokuvaa, valokuvannut ja aina ennen kaikkea kirjoittanut. Koska kuvataide ei ole ensisijainen työvälineeni, koin prosessin rennoksi, kuin puuhasteluksi hiekkalaatikolla, hän naurahtaa.

Vuoden 2023 Generation ei ole Ahosen ensimmäinen, sillä hän oli mukana jo Generation 2020 -näyttelyssä. Lähtökohta uusimmalle työlle oli sama kuin silloin:

– Halusin tehdä sellainen teoksen, mikä minusta olisi siistiä nähdä museossa ja mikä tekisi minuun vaikutuksen.

”En ole koskaan ajatellut, etten voisi tehdä jotain”

Mimmi Ahonen syntyi ja varttui omien sanojensa mukaan perinteissä duunariperheessä yhdessä kolmen siskonsa kanssa Uuraisilla Keski-Suomessa.

Tärkeä osa arkea oli myös naapurissa asunut mummo sekä kissat, kanat ja metsä.

Uurainen ei ehkä ole tunnettu monipuolisista harrastus- ja kulttuurimahdollisuuksistaan, mutta Ahonen oli oma-aloitteinen – ja riittävän itsepäinen.

– Hakeuduin sinne, missä taidetta oli tarjolla. Muuten minulle riitti kynä ja kannettava tietokone. Istuin paljon huoneessani lukemassa ja kirjoittamassa omia tekstejä.

Perhe kannusti Ahosta opiskelemaan alaa. Niinpä hän muutti Tampereelle 16-vuotiaana ja aloitti siellä ilmaisutaidon lukion.

Kirjoittaminen tapana jäsentää maailmaa kiinnosti Ahosta niin paljon, että hän mietti pitkään muun muassa toimittajan uraa. Tai että hänestä tulisi kirjailija. Varsinaista taiteilijaksi ryhtymistä hän ei miettinyt.

– Pelkään edelleenkin käyttää sanaa taitelija. Se saattaa liittyä keskisuomalaiseen vaatimattomuuteen tai häpeään. En ole kuitenkaan koskaan ajatellut, etten voisi tehdä jotain. Minua kiinnostaa älyttömästi niin moni asia.

Heti lukion jälkeen Ahonen pääsi Aalto-yliopistoon elokuva- ja tv-tuotannon linjalle. Vajaan parin vuoden opiskelun ja välivuoden jälkeen hän ymmärsi, ettei tuottaminen tarjoaisi riittävää ilmaisukanavaa.

Ahonen haki Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun ja pääsi sisään. Nyt hän opiskelee toista vuotta dramaturgiaa ja näytelmän kirjoittamista.

21 nimetöntä tunnustusta

Kesällä ja syksyllä 2022 Ahonen keräsi ihmisiltä anonyymisti tunnustuksia julistetyötään varten.

Anonyymi tunnustaminen oli mahdollista kesäfestivaaleilla Oulussa, kappelissa Kittilässä, Sanomatalossa Helsingissä, kunnankirjastossa Uuraisilla, julkisella taidepihalla Tampereella ja Ahosen oman kimppakämpän saunassa tupareiden aikana.

Kipinä taideteokselle sai alkunsa ihmisten vuodatuksista sosiaalisessa mediassa.

– Halusin avata ilmiötä, koska itse en ole saanut vieraille avautumisesta oikein mitään. Tarvitsen ihmisen, johon minulla on henkilökohtainen suhde ja jolta saan empatiaa.

Tunnustuksia kertyi kaiken kaikkiaan 166. Niistä Ahonen yhdessä assistenttinsa kanssa valikoi julisteisiin 21.

– Näyttelyn loppuessa elokuussa jaan julisteet näyttelyvieraille viimeisten tuntien aikana. Silloin teoksen kaari tulee päätöksensä, tai ainakin tunnustukset jatkavat matkaa.

Ahosen mukaan tunnustukset maalaavat kuvaa tai toimivat eräänlaisena peilinä nyky-Suomesta. Toiset tunnustukset liittyivät uskontoon ja hengellisyyteen, toiset taas olivat varsin arkisia.

– Kappelissa tunnustettiin hyvin fundamentaaleja ja isoja asioita, kun taas festivaaleilla saatettiin avautua ”yhdestä kuumasta tyypistä”, jolle ei uskalla mennä puhumaan. Sanomatalon tunnustuksissa aiheina olivat esimerkiksi palkat ja tentit.

Ahosesta oli kiinnostavaa, miten paikka vaikutti tunnustusten luonteeseen. Sitä hän haluaisi tutkia lisää. Tärkeintä oli kuitenkin se, että hänen taideteoksessaan kaikki äänet ovat samanarvoisia.

– Ihmisiä painavat eri mittaluokan asiat, mutta nyt tunnustukset rinnastuvat toisiinsa. Esimerkiksi, että on syönyt salaa karkkia, suunnitellut ex-vaimonsa tappamista tai ettei polyamoria olekaan niin helppo juttu.

Tunnustukset kertovat Ahosen mukaan myös siitä, millainen puhe on sallittua ja kiellettyä yhteiskunnassa sekä ihmisen omassa lähiyhteisössä.

Teoksessa ei ole Mimmi Ahosen omaa tunnustusta. Mutta jos nyt edessä olisi kynä ja paperi, mitä hän kirjoittaisi?

– Ennen haastattelua minun piti kirjoittaa lopputyöni näytelmää. Avasin kyllä koneen, mutten saanut mitään tehtyä, Ahonen tunnustaa ja nauraa.
Hän toivoo, että valmistuisi maisteriksi ja löytäisi yhä varmemman oman äänen, jolla jäsentää maailmaa.

– Toivon, että pystyn olemaan itselleni rehellinen ja säilyttämään kyvyn haaveilla. Olen hyväksynyt, että tulen aina tekemään vähän kaikkea, ja sehän on rikkaus.

Nuorten taitelijoiden Generation 2023 on esillä Amos Rexissä Helsingissä 29.3.–20.8.2023. Amos Rexin kumppani OP Uusimaa tarjoaa asiakkailleen ilmaispäivän näyttelyyn 4.5.2023. Ilmoittaudu mukaan hyvissä ajoin‍.