Vanhemmat kinaavat yleensä ihan tavallisista arjen asioista, kuten kasvatuksesta, kodin hoidosta, rahan käytöstä tai yhteisen ajan määrästä. Kiire ja väsymys voivat kärjistää pienetkin erimielisyydet repiväksi riidaksi.

Pienet kiistat silloin tällöin kuuluvat elämään, mutta jos arki alkaa olla jatkuvaa erimielisyyksien kovaäänistä selvittelyä, kenelläkään perheessä ei ole enää hyvä olla.

Ongelmien taustalla voi olla pidempään jatkunut tunnekuorma yksittäisen tapahtuman sijaan, eli moni asia on jo pitkään mennyt jotenkin pieleen, mutta sen on annettu olla. Monta riitaa voi ehkäistä pohtimalla arjen haasteita yhdessä.

– Asioiden sanoittaminen ja toistemme kohtaaminen arjessa auttaa valtavasti. Jos ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi, ristiriidat vähenevät, vakuuttaa vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad Väestöliitosta.

On tärkeä oppia tunnistamaan itsessään kuormitushetkiä ja kyetä sanoittamaan toiselle räjähdyksen kynnyksellä: ”Tarvitsen nyt hetken rauhoittuakseni.” Taito voi ehkäistä monta riitaa.

Lempeyttä, kohtaamisia ja pelisääntöjä

Erityisesti lomien jälkeen, kun perhe on viettänyt paljon aikaa yhdessä, ristiriidat tuppaavat kasaantumaan. Onneksi riitoja voi oppia ehkäisemään ja selvittämään.

Riitojen ehkäisy ei useinkaan vaadi suuria mullistuksia, vaan pieniä muutoksia arjessa. Katsekontakti, kiitos tai halaus voi palauttaa tunteen yhteydestä.

Pelisääntöjen sopiminen ja niiden säännöllinen päivittäminen on tärkeää perhe-elämän pyörityksessä.

– Vanhemmat voivat yhdessä sopia esimerkiksi, että jos oma jaksaminen ei sillä hetkellä riitä, tietty sana tai ele kertoo toiselle avun tarpeesta. Näin tilanteet eivät pääse kriisiytymään, vaan toinen ymmärtää ottaa koppia, Rokhzad vinkkaa.

Hän kertoo, että usein pienten riitojen taustalla vaikuttavat myös sukupolvien ketjussa opitut toimintatavat, kokemukset ja käsittelemättömät traumat, joita ei itse aina tunnista – ja siksi voi olla vaikea ymmärtää, mistä paha olo kumpuaa.

Myös toisen asemaan asettuminen ja aito kuuntelu ilman keskeyttämistä auttavat. Riidan keskellä tärkeintä on ensin rauhoittaa tilanne – esimerkiksi poistumalla – ja palata myöhemmin keskusteluun rakentavassa hengessä.

Tunteiden vallassa ei yleensä saa mitään selvitettyä.

– Olennaista on palata asiaan eikä jättää riitaa käsittelemättä, mutta tunteiden vallassa ei yleensä saa mitään selvitettyä. Siksi kannattaa poistua edes hetkeksi, Rokhzad suosittelee.

Hän painottaa, että kaikilla on oikeus omiin tunteisiinsa, vaikka näkemykset olisivat erilaisia.

– Vanhemmuuteen kohdistuu nykyisin paljon odotuksia, jotka synnyttävät helposti tunteen riittämättömyydestä. Siksi on ennen kaikkea hyvä olla lempeä itseään ja toista kohtaan.

10 vinkkiä: näin ehkäiset perheriitoja

Rozjin Rokhzad antaa käytännön vinkkejä siitä, miten riitoja voisi ehkäistä ja selvittää. Joukkoon mahtuu monta tuttua vuorovaikutuksen tapaa, joita pitää vain muistaa käyttää arjessa.

  1. Puhukaa arjesta ennen kuin siitä tulee ongelma. Miettikää yhdessä, miten arki sujuu ja mikä siinä kuormittaa.
  2. Laatikaa yhteiset pelisäännöt, jotka helpottavat arkea. Sopikaa vaikka, milloin otetaan aikalisä, milloin pyydetään apua.
  3. Tunnista kuormitus ja sanoita se. Opetelkaa tunnistamaan väsymyksen hetket ja sanoittamaan ne. Opettele kertomaan tarvitsevasi hetken rauhoittuaksesi.
  4. Kohtaa ja huomaa toinen. Kiitos, halaus, silmiin katsominen ovat pieniä tärkeitä eleitä, joilla vahvistetaan yhteyttä päivittäin.
  5. Kunnioita erilaisia näkemyksiä. Perheessä voi olla monta tapaa nähdä asiat. Kaikilla on oikeus omiin tunteisiinsa ja näkökulmiinsa.
  6. Älä anna tunteille valtaa riidassa. Jos tilanne kuumenee, vetäytyminen hetkeksi voi pelastaa paljon. Palaa asiaan myöhemmin tunteiden tasaannuttua.
  7. Käyttäkää huumoria viisaasti. Kevyt huumori voi auttaa purkamaan jännitteitä, kunhan ei vähättele toista.
  8. Asetu toisen asemaan: miltä arki näyttäytyy hänen näkökulmastaan?
  9. Karsikaa arjen kuormittavia asioita. Luopukaa turhista velvollisuuksista ja vapauttakaa aikaa yhteiselle olemiselle.
  10. Hakekaa apua jo ennen, kun ongelmat vyöryvät päälle. Vanhemmuuden ei tarvitse olla selviytymistä yksin. Esimerkiksi Väestöliiton Perhepulma-palvelu tarjoaa matalan kynnyksen tukea vanhemmuuteen.

Perhepulma-palvelussa ratkotaan lapsiperheiden haasteita

Väestöliiton Perhepulma-palvelu on matalan kynnyksen maksuton tukipalvelu, joka on suunnattu alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmille ja odottaville perheille. Palvelu tarjoaa tukea arjen ristiriitoihin, vanhemmuuden jakamiseen ja perheen vuorovaikutuksen parantamiseen.

– Meillä vanhemmat voivat pohtia esimerkiksi, miten riidat voisi purkaa rakentavasti tai miten löytää aikaa parisuhteelle vanhemmuuden keskellä. Tapaamisissa harjoitellaan kuuntelemista ja kohtaamista sekä laaditaan yhteisiä pelisääntöjä arkeen, Rokhzad kertoo.

Palveluun voi hakeutua yksin, kumppanin kanssa tai useamman vanhemman voimin. Tapaamiset järjestetään kasvokkain, videon välityksellä, puhelimitse ja chatissa. Keskustelua käydään yhdestä viiteen kertaa asiakkaan tarpeiden mukaan, ja palvelu on maksuton.

– Tapaamiset ovat rauhallisia hetkiä, joissa saa olla oma itsensä. Aina ei tarvitse olla hätä, vaan kannattaa hakea apua jo ennen, kuin tilanteet pahenevat.

Lisää tietoa Perhepulma-palvelusta.‍

Uusimaa lahjoittaa tänä vuonna yhteensä 350 000 euroa kahdeksalle Uudellamaalla toimivalle yhteisölle, joiden toiminnan kautta tuetaan pankin omistaja-asiakkaiden tärkeinä pitämiä kohteita. Väestöliiton Perhepulma-palvelu on yksi lahjoituksen saajista. 

Myös yksityishenkilöt voivat halutessaan tukea Väestöliiton työtä lapsiperheiden hyväksi: Kaikki on perheestä - Yhdessä perheiden puolesta‍