Edunvalvontavaltakirja on tärkeä asiakirja, jonka avulla henkilö voi varautua esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden aiheuttamaan toimintakyvyttömyyteen.

– Valtakirjan hyviä puolia on, että henkilö voi määrittää itse, kenet haluaa valtuuttaa asioidensa hoitamiseen sitten kun ei siihen itse kykene. Valtuutettuna voi toimia esimerkiksi sukulainen tai ystävä, kertoo OP Uusimaan seniorijuristi Harri Salonen.

– Valtuuttaja voi määritellä yksityiskohtaisesti asiat, joita valtuutus koskee. Usein kyse on talouteen, omaisuuteen ja esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvistä toimista. Tällainen valtakirja kannattaisi olla kaikilla täysi-ikäisillä. Usein se tehdään, kun ollaan vähän iäkkäämpiä, mutta nuoremmallekin voi sattua jotain, minkä vuoksi ei pystykään enää hoitamaan asioitaan, Salonen toteaa.

OP Uusimaan juristit tekivät vuonna 2023 yli 30 prosenttia enemmän edunvalvontavaltuutuksia kuin edellisenä vuonna.  

– Esimerkiksi asuntolainaneuvotteluissa ja varainhoidon asiakaskohtaamissa keskustellaan varautumisesta ja asiakkaat ovat kiitelleet, kun heille on kerrottu elämän tärkeimmistä asiakirjoista, ja että ne voidaan laatia pankin lakipalveluissa, Salonen kertoo.

Edunvalvontavaltakirja laaditaan henkilön elinajan asioiden hoitamista varten. Valtuutus on vahvistettava Digi- ja väestötietovirastossa, ennen kuin se astuu voimaan.

Edunvalvontavaltuutuksen hyödyistä on tiedotettu viranomaisten ja finanssialan yritysten toimesta jo useamman vuoden. Osuuspankeissa tehtyjen valtuutusten määrät ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden, mikä kertoo siitä, että ihmiset alkavat ymmärtää, että omien asioiden hoitoon kannattaa varautua silloin kun kaikki on hyvin.

Vältä yleisimmät sudenkuopat

– On kaikkien etujen mukaista, että edunvalvontavaltuutus on laadittu huolellisesti ja asiantuntemuksella. Puutteellisesti laadittua edunvalvontavaltakirjaa ei välttämättä pystytäkään tarpeen vaatiessa vahvistamaan, Harri Salonen kertoo.

Salosen mukaan yleisimmät sudenkuopat, jotka estävät valtuutuksen vahvistamisen, liittyvät usein muotoseikkoihin. Toisaalta valtakirjoissa ei välttämättä aina ole riittävällä tavalla otettu huomioon mahdollisia esteellisyystilanteita. Valtakirjassa nimetty varsinainen valtuutettu voi esimerkiksi lähisukulaisuutensa vuoksi olla esteellinen edustamaan valtuuttajaa tietyssä valtuutuksen mukaisessa toimessa. Mikäli valtakirjassa ei tällaisen esteellisyystilanteen varalle ole nimettynä esteetöntä varavaltuutettua, ei kyseiseen toimeen, vaikkapa omaisuuden lahjoittamiseen, voida valtakirjan nojalla ryhtyä.

– Tilanteet, joissa edunvalvontavaltakirjaa ei esimerkiksi siinä olevan muotovirheen vuoksi voida vahvistaa, ovat ikäviä niin valtuuttajan itsensä kuin tämän läheistenkin kannalta. Tällöin valtuuttajan oma tahto ja tarkoitus jäävät toteutumatta ja muutoinkin edunvalvontavaltuutuksen liittyvät hyödyt saamatta, Salonen huomauttaa.

– Edunvalvontavaltakirja rinnastuu testamentin laadintaan. Se kannattaa laadituttaa asiantuntijalla, jotta se on pätevä ja vastaa sisällöltään valtuuttajan toiveita ja tarpeita. Jos asiat muuttuvat, voi edunvalvontavaltakirjan kumota tai sen sisältöä voi muuttaa, OP Uusimaan Harri Salonen neuvoo.

Lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta löytyy mm. näistä osoitteista:

Tietoa edunvalvontavaltuutuksesta op.fi:ssä.‍Lisätietoa Digi- ja väestöviraston verkkosivuilta. ‍