Tuusulan Rantatien alueen taitelijayhteisöön kuului 1800–1900-lukujen vaihteessa joukko nimekkäitä suomalaisia taitelijoita. Tätä nykyä taidemaalari Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi ja säveltäjä Jean Sibeliuksen Ainola toimivat siellä museoina.

Saman tien varrella, Tuusulanjärven itäpuolella sijaitsee Krapi, joka palvelee yritys- ja yksityisasiakkaita ravintoloineen, kokoustiloineen, hotelleineen sekä viihdekeskuksineen.

Yritystilaisuuden ovat Krapin pääliiketoimintaa, mutta viikonloppuisin ja kesäisin siellä kestitään yksityisiä asiakkaita. Krapin tarjontaan kuuluu myös viihdettä ja kulttuuria kesäteatterin sekä musiikin muodossa.

– Elokuussa esimerkiksi järjestimme Puutarhajuhlat, jossa muun muassa Samuli Edelmann, Egotrippi ja Kuumaa-yhtye esiintyivät 6 500 vieraallemme, kertoo Krapin toimitusjohtaja Pekka Holma. 

Upea miljöö on yksi Krapin vetovoimatekijä, mutta toisaalta se sijaitsee syrjässä kaupunkien huvituksista. Siksi yhteistyö erilaisia palveluita ja ohjelmaa tarjoavien yhteistyökumppaneiden kanssa on keskeinen osa Krapin strategiaa.

– Vieraamme kaipaavat viihdettä, kulttuuria ja elämyksiä ravintolaherkkujen, kokoontumistilojen ja saunojen ohella. Meillä ei ole naapurissa oopperaa tai kansallisteatteria, mutta olemme luoneet kaiken sen kumppaniemme kanssa, Holma sanoo. 

Pekka Holma Karpi

Arvokas palanen Uudenmaan historiaa

Krapi kantaa edelleen 1800-luvun maatalon isännän, Henrik Krapin nimeä. Holman sukuun tila siirtyi Vuonna 1911, kun Pekka Holman isoisovanhemmat ostivat sen viljelläkseen maata ja pitääkseen lypsykarjaa. Seuraavat vuosikymmenet Krapia kehitettiin ja tila siirtyi isältä pojalle.

Ravintolatoiminta Krapissa alkoi, kun Pekka Holman äiti Salme alkoi tarjota perheen kodissa asiakkaille tilan tuotteista tehtyjä sunnuntailounaita. Vieraat kutsuttiin lehti-ilmoituksella ja tupa täyttyi isäntäparin yllätykseksi heti ensimmäisellä kerralla.

Menestyksen kannustamina Salme ja Matti Holma perustivat vuonna 1973 ravintolan Krapihovin tilan päärakennukseen ja muuttivat itse uuteen kotiin, joka oli kunnostettu entisestä sikalasta.

He jatkoivat myös maatalouselinkeinoa aina vuoteen 1982, jolloin lehmistä luovuttiin ja pelloille rakennettiin golfkenttä. Navetta muutettiin hotelliksi.

Vuonna 1994 pariskunnan lapset Anne ja Pekka, ottivat ohjat käsiinsä, mutta toiminta jatkui vanhempien viitoittamalla tiellä: Asiakkaita kutsutaan edelleen vieraiksi, ja heille tarjotaan huolenpitoa. Krapihovin pitopöydässä tarjoillaan tänäkin päivänä lähiruokaa sekä sesonkituotteita ja vieläkin hotelli sijaitsee vanhassa navetassa.

Lisää Krapin historiasta‍ 

Korona-ajan innovaatio: puistokonsertit

Pekka Holma ryhtyi Krapin isännäksi ja toimitusjohtajaksi valmistuttuaan restonomiksi Haaga Instituutista vuonna 1991. Viimeisimmillä luennolla opiskelun lopulla käsiteltiin sellaista yrittäjän haastetta, että henkilökuntaa on liian vähän.

– Sitten Suomeen iski syvä lama. Ensimmäisenä työpäivänäni koinkin sellaisen haasteen, että kaikkea muuta oli liian vähän paitsi henkilökuntaa. Se oli karu aloitus yrittäjyyteen, Holma muistelee.

Pekan ja Annen johdolla Krapin kehitystyö kuitenkin jatkui ja tarjonta monipuolistui: rakennettiin Mankeliaitta, perustettiin ohjelmakeittiö Hella sekä palvaamo.

Keski-Uudenmaan kesäteatteri aloitti toimintansa Krapin pihapiirissä vuonna 2002. Vuoden 2016 elokuussa ryhdyttiin rakentamaan Krapin Pajaa viihdetilaksi.

– Krapin Paja on hyvä esimerkki yritysten välisestä toimivasta kumppanuudesta. Tuusulanjärven tapahtumat vastaa ohjelmatarjonnasta ja Krapi kiinteistöstä sekä ravintolatoiminnasta, Holma kertoo.

Vuoden 2020 alussa Krapi ja Majatalo Onnela yhdistyivät, mikä tarkoitti Krapille suurta laajennusta asiakastilojen kaksinkertaistuessa.

Sitten tuli Korona-aika, joka kuritti hotelli- ja majoitusalaa melkoisesti, ja myös Krapi hiljeni asiakkaista. 

–  Saimme onneksi valtion koronatukia, koska jouduimme pitämään ovet kiinni. Läpi korona-ajan onnistuimme pitämään loistavan ja korvaamattoman henkilökuntamme kasassa. Yritimme kaikkea mahdollista, myimme esimerkiksi saunavuoroja perheille, mutta se oli pientä tavalliseen verrattuna, Holma valottaa.

Korona-aikanakin Krapiin onnistuttiin kehittämään uudenlaista toimintaa.

– Aloitimme puistokonsertit sitten, kun toimintaa sai avata rajoituksin. Siirsimme tilaisuuksia ulos ja huolehdimme turvaväleistä. Siitä lähtien meillä on ollut puistokonsertteja, joten jotain hyvääkin korona-ajasta seurasi.

OP kumppanina lukuisissa investoinneissa

Korona-ajan jälkeen Krapi joutui uusien haasteiden eteen, koska monet alihankkijat olivat joutuneet lopettamaan ja hankintaketjut pirstoutuneet. Siitä selvittyään Krapissa päästiin hetkeksi uuteen vauhtiin, mutta sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

– Inflaatio lähti laukalle. Yleinen epävarmuus taloudessa ja yhteiskunnassa näkyy meillä heti. Nyt toivoisin tasaisempaa näkymää ja mieluiten talouden piristymistä, Holma huokaa.

Krapin menestys kietoutuu siihen, miten Suomella menee – onko yrityksillä ja perheillä mahdollisuutta käyttää rahaa muuhun kuin perustarpeisiin.

– Uskon, että Suomen talouden kohtalo on nimenomaan tavallisten kansalaisten käsissä ja maan talous saadaan nousuun tekemällä työtä, Holma painottaa.

Krapi on laajentunut ja kehittynyt vuosien saatossa monta kertaa ja tarvinnut myös pankin tukea. OP on ollut Krapin yhteistyökumppani lukuisissa investoinneissa, ja laajeneminen jatkuu: nyt Krapin liikevaihto on 6–6,5 miljoonaa, mutta se tavoittelee 8 miljoonan liikevaihtoa. 

– Pankilta toivomme aitoa kumppanuutta, tukea ja uskoa yrittämiseen, Holma toteaa.

Kaipaatko tukea yrittäjyyteen ja yrityksesiliiketoiminnan kehittämiseen? Tutustu OP:n palveluihin. ‍