Eikä se pelkkään inflaatiosuojaan jää. Yksityismetsien arvo on noussut kymmenessä vuodessa noin 70 prosenttia, kun tarkastellaan Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterin tietoja vähintään 10 hehtaarin metsätilojen osalta. Metsätilamarkkina poikkeaa muusta kiinteistö- ja vaikkapa asuntomarkkinasta merkittävästi siksi, että metsätilan sijainnilla on vain pieni merkitys metsätilojen markkinakysyntään.

Toki isojen kaupunkien lähellä olevat tilat kiinnostavat ostajia enemmän ja hintakin voi sen seurauksena nousta, mutta isossa kuvassa metsätilan hinta määräytyy sillä olevan puuston ja taimikoiden arvon ja metsätilalle johtavan tien kunnon perusteella. Kaiken kokoiset ja laatuisetkin metsätilat kiinnostavat siis ostajia ja myyntiajat ovat lyhyitä.

Metsätilat ovat tietysti kaikki yksilöitä ja niiden hehtaariarvo vaihtelee hyvin voimakkaasti puuston määrän ja laadun perusteella. Keskihinnat ja keskihintojen nousu kuvaavat yksittäistä metsätilaa varsin heikosti.

Taimikkovaltaisen metsätilan hinta Lapissa voi jäädä alle 1000 euron per hehtaari, kun Etelä-Suomessa koko alaltaan tukkimetsää olevan tilan hinta voi nousta jopa 15000 euroon hehtaarilta. Sijoittajalle molemmat voivat kuitenkin olla hyviä kohteita. Taimikkovaltainen tila kasvattaa tasaisesti arvoaan ja puustoinen tuottaa hakkuutuloina kassavirtaa.

Metsätilan arvoon vaikuttaa puuston arvo ja puuston odotusarvo, eli se kuinka puusto kasvaa ja kehittyy kuitupuusta arvokkaaksi tukkipuuksi. Puuston arvo muodostuu puolestaan puumarkkinoilla. Ne ovat viime vuosien ajan kehittyneet metsänomistajan kannalta suotuisasti.

Yksityismetsien vuotuiset bruttokantorahatulot ovat nousseet 10 vuodessa noin 1,7 miljardista eurosta noin 3,1 miljardiin euroon. Nousua on tullut yli 80 prosenttia.

Ei ole siis ihme, että metsätilat kiinnostavat sijoituksena jo pelkästään lukujen valossa. Hyvinkin toinen puoli metsäsijoitusta ovat sen tarjoamat muut arvot.

Metsänomistamista pidetään ylipäätään arvossaan ja tunneside metsään muodostuu usein hyvin tiiviiksi. Suurin osa, noin 80 prosenttia, metsätiloista siirtyy edelleen perheiden ja lähipiirin sisällä perintönä, lahjana tai sukupolvenvaihdoskaupalla. Näin tulee olemaan pääosin jatkossakin, mutta metsätilan myynti vaikkapa perinnönjaon jälkeen kyllä yleistyy.

Metsää omistaa yhä useammin henkilö, joka ei ole koskaan asunut metsän sijaintipaikkakunnalla. Pellervon taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen‍ mukaan kolmannes metsätiloista saa uuden omistajan vuoteen 2035 mennessä.

OP Pohjolassa ymmärretään metsän arvo ja se käy tarvittaessa myös lainojen vakuudeksi.

Selvitä oman metsäsi arvo ja mahdollisuudet OP Metsäpalvelussa: OPn Metsä metsänomistajalle | OP‍