Välillä tuntui vahvasti siltä, että sananlasku ”Suomi elää metsästä” olisi aikansa elänyt. Niin voimakas on ollut metsäteollisuuden rakennemuutos 2000-luvulla ja varsinkin finanssikriisin jälkeen. Vuosien 2008-17 välillä painopaperin kysyntä on laskenut Euroopassa noin 30 prosenttia. Metsäteollisuus on kuitenkin aina onnistunut uusiutumaan. Tervanviennin tyrehtyessä 1850-luvun puolivälissä sahateollisuus ja myöhemmin paperiteollisuus nousivat merkittävään rooliin viennin osalta. Kerta toisensa jälkeen teollisuus on onnistunut uusiutumaan ja luomaan puusta lisää arvoa kiipeämällä yhä korkeammalle puun jalostusasteessa. Voisi todeta, että puusta on päästy pitkälle, kun puhutaan tämän päivän metsäteollisuuden tuotteista. Puupohjaisella biodieselillä on otettu ensimmäisiä askeleita ulos perinteisestä metsäteollisuudesta. Biokemikaalit, nanosellu ja muut innovaatiot voivat mahdollistaa liiketoiminnan ulottamisen vieläkin laajemmalle perinteisen metsäteollisuuden ulottumattomissa olleisiin markkinoihin. Lisäksi näiden uusien markkinoiden koko on moninkertainen metsäteollisuuden perinteisiin puu- ja kuitutuotteisiin verrattuna.

Nyt muovista on tehty paha ja sen käytöstä lähes syntiä. Komissio julkaisi alkuvuonna EU:n ensimmäisen muovistrategian, jonka tavoitteena on vähentää muovijätteen aiheuttamia ongelmia. Toissa viikolla tätä seurasi komission esitys konkreettisista toimenpiteistä ja tavoitteista muovin kierrätyksen lisäämiseksi ja käytön vähentämiseksi. Mukana oli myös lista tuotteista, kuten muoviset vanupuikot, aterimet, lautaset ja mehupillit, jotka halutaan kieltää vesistöihin päätyvän muoviroskan vähentämiseksi. Toimenpiteiden piirissä olevat tuotteet vastaavat nimittäin suuresta osasta meriin päätyvästä muoviroskasta. Meristä muovi ei häviä, vaan rapautuu ajan kuluessa yhä pienemmiksi osasiksi, mikro- tai nanomuoviksi, jotka puolestaan imevät itseensä erilaisia myrkkyjä ympäristöstään.

Ympäristövaikutusten lisäksi on huomattu, että muovi päätyy lopulta lautasellemme, vaikkapa simpukoiden, merisuolan, pulloveden tai oluen mukana. Vaikka mikromuovien terveysvaikutuksista ei tiedetä vielä kovinkaan paljon, niin ilmeisesti riittävästi, sillä toimiin on ryhdytty. On tietenkin hyvä muistaa, että on lukuisia kohteita missä muovia ei voi, eikä kannata ominaisuuksiensa vuoksi korvata. Toisaalta on paljon käyttökohteita, kuten elintarvikepakkaukset, joissa käytössä olevia muoveja voi korvata biopohjaisilla vaihtoehdoilla.

Metsäteollisuus on uusiutuvaan raaka-aineeseen pohjautuvalla osaamisellaan hyvässä asemassa vastaamaan tämän päivän kasvaviin ympäristövaatimuksiin. Muovia korvaavien materiaalien valmistuksessa suomalaisella metsäteollisuudella on jo vahvaa osaamista ja olemassa olevia ratkaisuja. Lisäksi kuitupohjaisten tuotteiden kierrätysaste on lähes 60 prosenttia, kun muovipakkauksista kerätään vain reilu 10 prosenttia ja vain 1-2 prosenttia päätyy takaisin vastaavanlaisiin tuotteisiin. Reilu 30 prosenttia muovista päätyy luontoon. Uusiutuville puupohjaisille tuotteille on tilausta. Metsäteollisuudella on iskun paikka.