Kysymykseen on tuskin täsmällistä ja oikeaa vastausta, mutta muutamaan asiaan kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota.

Teksti Jarkko Soikkeli @JarkkoSoikkeli
Julkaistu 23.3.2017

Riskinottohalu on pysynyt alkuvuonna koholla ja sijoitusmarkkinoita on leimannut yleinen rauhallisuus. Kaikkein ilmeisintä tämä seesteisyys on ollut globaaleilla osakemarkkinoilla, joilla hintojen heilunta on painunut ennätyksellisen alhaiseksi, kun osakekurssit ovat kiivenneet vahvistuneen talouskehityksen tukemana ylöspäin. Mutta rauhallisuus ei rajoitu ainoastaan osakemarkkinoille, vaan myös korko- ja valuuttamarkkinoilla tilanne on pysynyt suhteellisen rauhallisena hyvin vaiherikkaan vuoden 2016 jälkeen.

Maailmantalouden vakiintuneiden kasvunäkymien ja deflaatiopaineiden hälvenemisen ansiosta rauhallisuus ei ole yllättävää. Kun viime vuoden alkua leimasi pelot talouskasvun jarrutuksesta tai jopa taantumasta, on kuluva vuosi käynnistynyt vahvemman kasvun ja taloudellisen optimismin vallitessa. Useat talousindikaattorit ovat vahvistuneet ja osakemarkkinat ovat tervehtineet tätä kehitystä ilolla.

Tärkeä kysymys on kuitenkin se, onko rauhallisuus kääntymässä jo huolettomuudeksi? Kysymykseen on tuskin täsmällistä ja oikeaa vastausta, mutta muutamaan asiaan kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota:

1. Osakkeiden nykyiset arvostukset vs. historia

Osakkeiden arvostukset ovat kohonneet korkealle suhteessa niiden historiallisiin tasoihin. Arvostuserot eri markkinoiden välillä ovat vielä melko suuria, mutta harvat markkinat ovat tulosperusteisilla arvostuskertoimilla mitattuna nyt edullisia. Erityisen paljon huomiota saa Yhdysvaltain kahdeksan nousuvuoden jälkeinen arvostustaso, joka ylittää jo usealla mittarilla finanssikriisiä edeltäneen tason. ”Kalliiden” osakkeiden myyminen on lähtökohtaisesti helpompaa kuin edullisten.

2. Osakkeiden arvostukset vs. muut omaisuusluokat

Osakkeiden arvostukset eivät kuitenkaan näytä erityisen kalliilta, kun niitä verrataan muihin omaisuusluokkiin, kuten valtionlainoihin, yrityslainoihin tai vaikkapa kiinteistöihin. Vallitseva korkotaso ja globaali rahapoliittinen elvytys on tehnyt kaikista omaisuusluokista ”kalliita” ja osakkeet hyötyvät tyypillisesti muita omaisuusluokkia (pl. raaka-aineet) enemmän talouskasvun vahvistumisesta. Suhteellisesti tarkasteltuna osakkeet eivät siis näytä yliarvostetuilta.

3. Viimeaikainen taloudellinen myötätuuli nojaa osittain odotuksiin kovien taloustilastojen sijaan

Viimeaikaista talousnäkymien kirkastumista on ruokkinut ennen kaikkea erilaisten kyselytutkimusten vahvistuminen. Näiden ”pehmeämpien” ja perinteisten ”kovien” makrotaloudellisten tilastojen välille avautunut kuilu onkin nyt poikkeuksellisen suuri, mitä selittävät osaltaan odotukset Yhdysvaltain tuntuvista verokevennyksistä sekä infrastruktuuri-investoinneista. Viimeaikainen talouskehitys on siis positiivista, mutta perustuu osittain odotuksiin tulevaisuuden politiikkatoimenpiteistä, joihin liittyy aina epävarmuutta.

4. Kuinka reagoida mahdolliseen korjausliikkeeseen?

Viime päivinä useiden ennustajien viisi kuukautta odottama yli prosentin ”korjausliike” sitten nähtiin. Se kasvatti odotuksia siitä, että Yhdysvaltain osakemarkkinoiden voimakas nousu olisi ainakin tilapäisesti katkolla, mikä saattaisi levittää epävarmuutta myös muualle maailman pörsseihin. Mikäli osakemarkkinat korjaisivat merkittävämmin alaspäin, olisi sijoittajan syytä seurata erityisesti sitä, kuinka talousnäkymät kehittyvät ja Yhdysvaltain talouspolitiikan toimeenpano etenee. Viime talven kaltainen kasvun jarrutus olisi selvästi negatiivista, mutta pelkkä positiivisten yllätysten hälveneminen tuskin riittäisi painamaan tunnelmaa pitkään. Yhdysvalloissa kompurointi finanssipolitiikan toteutuksessa (veronkevennykset ja infrastruktuuri-investoinnit) olisi selvä riski vallitsevalle kasvuoptimismille, mutta sekään ei todennäköisesti riittäisi suistamaan maailmantaloutta pois nousu-uraltaan. Pidemmällä aikavälillä rahapolitiikan normalisointi saattaa heittää hiekkaa kasvun rattaisiin, mutta juuri nyt keskuspankit toteuttavat kiristystään maltillisesti, kieli keskellä suuta.

Yhteenvetona voi todeta, että osakemarkkinoiden poikkeuksellisen rauhallinen jakso saattaa jäädä hetkellisesti taakse ja kevät tuoda mukanaan epävakautta. Yhdysvaltain talouspolitiikan lisäksi myös Ranskan presidentinvaalit ja Iso-Britannian Brexit-hanke pitävät yllä poliittista epävarmuutta. Osakemarkkinan nousun katkeaminen edellyttäisi todennäköisesti kuitenkin suhdanteiden selvää käännettä alaspäin, eikä sellaista ole nyt näköpiirissä. Mikäli maailmantalous jatkaa maltillista kasvuaan ja keskuspankit yhä elvyttävää politiikkaansa, mahdolliset korjausliikkeet saattavat tarjota yhä hyviä oston paikkoja. Näin ollen markkinat näyttävät jälleen mielenkiintoisemmilta kuin useaan kuukauteen.

Jarkko Soikkeli toimii OP Varallisuudenhoidon strategina. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat sijoittaminen, makrotalous sekä talous- ja kansainvälinen politiikka.