Sosiaalinen media täyttyy AI-slopista, eli tekoälyn avulla tuotetusta heikkolaatuisesta ja usein täysin järjettömästä sisällöstä. Työpaikoilla harmaita hiuksia aiheuttaa workslop. Tekoälyn avulla tuotetaan päällisin puolin laadukkaan näköistä ja kattavaa sisältöä, joka ei kuitenkaan kestä syvempää tarkastelua. Sitä ei ole viimeistelty tai tarkastettu kunnolla ihmisen toimesta ennen sen jakamista eteenpäin.

Kun ihminen ulkoistaa ajattelunsa tekoälylle pyrkimyksenään luoda mahdollisimman nopeasti mahdollisimman kattava tuotos valitsemastaan aiheesta, lopputuloksena on 25-sivuinen PowerPoint-esitys, jossa kierrellään ja kaarrellaan asian ympärillä, vedetään ympäripyöreitä ja hataria johtopäätöksiä sekä luodaan geneerisiä toimenpide-ehdotuksia.

Helposti saattaa ajatella, että tämä on harmitonta. Kyllähän pilveen PowerPoint-kalvoja mahtuu. Pitkästä esityksestä voi silmäillä parhaat palat ja sivuuttaa loput. Tai kuka edes jaksaa enää lukea noin pitkää esitystä – helpompaa on pyytää tekoälyltä tiivistelmä!

Tällaisen sisällön tuottaminen ja jakaminen voi kuitenkin vaikuttaa ihmisiin ja organisaatioon negatiivisesti monella tavalla.

Se aiheuttaa suoraa tuottavuuden laskua, kun ihmiset käyttävät aikaa arvottoman sisällön tuottamiseen ja sisältöä vastaanottavat joutuvat käyttämään aikaansa turvonneen materiaalin tulkintaan.

Se rapauttaa luottamusta organisaation sisällä, sillä tekoälyllä tuotetun tauhkan jakaminen saa ihmisen näyttämään kollegoidensa silmissä vähemmän luotettavalta ja vähemmän ammattitaitoiselta.

Ihmiset kokevat vähemmän omistajuutta tekoälyllä tuottamaansa sisältöön, sillä sen eteen ei ole tarvinnut nähdä vaivaa. Siinä esitettyihin ajatuksiin ja suunnitelmiin ei siis olla yhtä sitoutuneita, sillä uusia ideoita ja suunnitelmia syntyy silmänräpäyksessä.

Pirullinen noidankehä syntyy siitä, kun tekoälytyökalut alkavat käyttää tietolähteenään entistä enemmän tekoälyn avulla tuotettua sisältöä. Taustalle kertyvä virheellinen tieto ja huonolaatuinen sisältö heikentävät tekoälyn tuotoksia ja sitä kautta organisaation päätöksentekoa ja kollektiivista ajattelua.
Vaikeiden päätösten tai kompleksisten ratkaisujen ei tarvitsekaan aina syntyä nopeasti.

Asioiden työstäminen hitaasti on myös arvokasta itsessään. Kun työskentelemme rauhassa vaikeiden asioiden parissa, oma asiantuntemus pääsee esiin ja kehittymään. Ajatukset yhdistyvät alitajunnassa aiempiin kokemuksiin ja uusia, alkuperäisiä ideoita syntyy.

Tekoälyä ei kannata kuitenkaan sivuuttaa osana ajatteluprosessia. Valmiiden johtopäätösten sijaan voimme pyytää siltä vaihtoehtoisia näkökulmia ja kriittisiä kysymyksiä tai apua ajatustemme jäsentelyyn.

Tekoälyn avulla voimme lisätä työssämme määrää tai laatua. Usein parempi tie on se, jossa pyrimme tekoälyn avulla tuottamaan vähemmän mutta laadukkaampia lopputuloksia. Se vaatii inhimillisen ajattelun taitojen vahvistamisen lisäksi teknologian harkittua ja vastuullista hyödyntämistä.