Kulttuuri tarjoaa kokemuksillemme merkityksen ja yhteisen tavan ymmärtää ympäröivää sosiaalista maailmaa. Se kertoo, miten meidän tulisi suhtautua eri asioihin ja mihin on tärkeä pyrkiä. Organisaatioissa kulttuuri käsittää muun muassa yhteiset normit, käsitykset ja olettamukset, mitkä kehittyvät, kun ihmiset tekevät yhteistyötä toistensa kanssa. Kulttuuri on myös osittain tiedostamatonta. Se on valikoima ideoita, uskomuksia ja merkityksiä, joita pidämme itsestäänselvyytenä, ja joita harvoin ajattelemme.  

Organisaation sisällä on mahdollista erottaa myös hyvin erilaisia kulttuureja. Esimerkiksi toisessa liiketoiminnassa asiakkuuden hoito voi olla keskiöissä, kun taas toisessa intohimoinen myyntisuuntautuneisuus voi olla tärkeämpää. Samalla tavalla sisäiset säännöt voidaan tulkita ehdottomina seikkoina, joita kuuluu tiukasti noudattaa kaikissa olosuhteissa, tai ne voidaan tulkita suosituksina, jotka ohjaavat toimintaa. Usein ihmiset joutuvat organisaatioissa tasapainoilemaan erilaisten vallitsevien, ja joskus vastakkaisten, kulttuuripiirteiden väillä.   

Kompassi tai vankila?  

Vahva yrityskulttuuri voi toimia samanaikaisesti sekä kompassina, mutta myös psyykkisenä vankilana. Kulttuuri yhdistää ja antaa ihmisille suunnan, mutta samanaikaisesti se voi sokeuttaa ja rajoittaa vapautta.  

Kulttuurillinen kompassi helpottaa jokapäiväistä työtämme. Se ohjaa meitä sen suhteen, mitä pitäisi tuntea, sanoa, ajatella ja tehdä. Sen avulla luomme varmuutta ja ennustettavuutta toiminallemme sekä ympäristön, jossa on turvallista toimia.  

Vahva yrityskulttuuri auttaa luomaan harmoniaa ja yhteisöllisyyttä samalla, kun vältetään hajaannusta, konflikteja ja jännitteitä. Seurauksena kulttuurista tulee usein osa yrityksen strategiaa, jonka tavoitteena on saavuttaa vahvan yrityskulttuurin myönteiset vaikutukset, ja jossa ihmisten odotetaan sitoutuvan asetettuihin tavoitteisiin ja käsityksiin ympäröivästä maailmasta.  

Kulttuuriset käsitykset ja olettamukset voivat kuitenkin samanaikaisesti muodostaa kapeakatseisuutta. Se saattaa estää meitä näkemästä omien sisäistettyjen kehysten ulkopuolelle. Tästä voi seurata esimerkiksi, että asiat tehdään oikein, mutta ilman syvällisempää harkintaa siitä, onko toiminta järkevää, merkityksellistä tai edistääkö se yhteistä päämääräämme. Toimintaamme ohjaavat pyrkimys ylläpitää harmoniaa, sopeutua vallitseviin mielipiteisiin sekä trendien seuraaminen.  

Myös pelko virheiden tekemisestä tai normeista poikkeaminen voi johtaa siihen, että oma-aloitteinen ajattelu ja toiminta lakkaa. Tämä voi puolestaan johtaa siihen, että kriittinen pohdinta pelkistyy teknillisten virheiden löytämiseksi. Lisäksi aikaisemmat onnistumiset ja menestys voivat lukita tiettyyn tapaan toimia, mikä puolestaan voi hidastaa sopeutumista muuttuvaan ympäristöön.  

Puheita ja tekoja yrityskuluttuurista  

Voimme ymmärtää vallitsevaa yrityskulttuuria, kun tarkastelemme miten puheet, teot ja päätökset organisaatiossa ovat linjassa toistensa kanssa.   

Yrityskulttuuria kuvataan tai lähestytään usein positiivisilla termeillä ja lausahduksilla, kuten laatu, kestävyys, rohkeus, yhteistyö, kunnioitus, ja monimuotoisuus. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita työyhteisöissä, mutta ne eivät välttämättä kerro taustalla vallitsevasta yrityskulttuurista. Keskusteluissa semanttiset haasteet nousevat esille, kun sanat saavat hyvin erilaisia merkityksiä kontekstista ja ihmisten taustoista riippuen. Seurauksena tämän tyyppinen lähestymistapa yrityskuluttuurin kehittämiseen on vaarassa jäädä pinnalliseksi ja liian etäiseksi todellisuudesta.  

Toinen tapa lähestyä yrityskulttuurin kehittämistä on ruohonjuuritasolta arjen ongelmista, jotka koetaan (tiimeissä) haastaviksi, sen sijaan että luodaan ylhäältä päin uutta arvopohjaa tai ratkaisukehystä. On hyödyllistä pohtia, tarvitaanko jokaiseen ongelmaan ratkaisua ja uusia rutiineja, vai olisiko parempi edetä tilannekohtaisella harkinnalla.  

Työtä yrityskulttuurin eteen tulisi tehdä kaikkialla organisaatiossa. Tämän kehityksen edistämiseksi meillä jokaisella on vastuu käyttää omaa harkintakykyämme ja tuoda esille epäkohtia tai kehitysehdotuksia toiminnan parantamiseksi.   

Pienenkin asian vaikutus voi pidemmällä aikavälillä olla hyvinkin merkittävä. Usein yliarvoimme asioiden vaikutuksen lyhyellä aikavälillä, kun taas aliarvioimme niiden vaikutuksen pitkällä aikavälillä.