Tarvitsenko vai haluanko? Miten vastuullinen kuluttaminen edistää sekä oman talouden että maapallon kantokyvyn hallintaa
Kulutamme Suomessa noin nelinkertaisen määrän käytettävissä oleviin resursseihin verrattuna. Vastuullisuus toteutuu kuitenkin myös tavallisten suomalaisten – ihmisten, yritysten ja taloyhtiöiden – arjessa, jossa omilla valinnoilla on mahdollista luoda kestävämpää ja toiveikkaampaa tulevaisuutta. Jokaisen meistä olisi hyvä pohtia, että ovatko valintamme taloudellisesti kestäviä, varsinkin näin suomalaisten ylikulutuspäivänä.
Suomalaisten ylikulutuspäivä vuonna 2024 on tänään 12. huhtikuuta. Ylikulutuspäivä tarkoittaa sitä laskennallista päivää vuodessa, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Koko maailman ylikulutuspäivä on viimeiset vuodet ajoittunut heinä-elokuun vaihteeseen. Suomalaisten ylikulutuspäivä sen sijaan on viime vuosina sijoittunut jo kevääseen, noin maalis-huhtikuulle. Näin ollen keskimäärin suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin neljä kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin. Kärjistetysti voidaan sanoa, että nykyisillä elintavoillamme tarvitsisimme noin neljä maapalloa vuodessa.
Samaan aikaan kun suomalaisen kuluttajan olisi hyvä arvioida kulutustottumuksiaan kriittisesti, kuluttajan olisi hyvä pitää kotimainen kulutus vilkkaana, jotta yhteiskunnan talouden pyörät pyörivät. Kyseessä ei ole yksinkertaisin yhtälö, mutta vastaus haasteeseen voi löytyä vastuullisesta kuluttamisesta.
Osta tarpeen, älä halun mukaan
Vastuullisen kuluttamisen keskiössä on ajatus siitä, että ostopäätös tehdään tarpeen eikä halun mukaan , pyritään minimoimaan luonnonvarojen käyttö sekä ihanteellisessa tilanteessa tuotteisiin on kulunut mahdollisimman vähän neitseellisiä raaka-aineita. Lisäksi vastuullinen kuluttaminen tähtää siihen, että tuotetta voi käyttää uudelleen, ja parhaimmillaan sen voi tarvittaessa korjata. Kierrätysmateriaalien käytöllä ja kiertotalouden avulla voidaan pidentää raaka-aineiden käyttöä ja tuotteen elinkaarta.
Vastuullinen kuluttaminen on kuitenkin myös oman talouden hallintaa ja järkeviä valintoja oman rahankäytön kannalta. Kun ostopäätökset miettii tarkkaan, rahaa kuluu vähemmän heräteostoksiin ja voi panostaa niihin asioihin, joita oikeasti tarvitsee. OP Ryhmän vastuullisuusohjelman mukaisesti valmennamme taloustaitoja aktiivisesti eri ikäryhmille, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet oman taloudenhallintaan lähtökohdista riippumatta. Vuonna 2023 perustimme OP:lle nuorisoryhmän ratkomaan kanssamme taloustaidon ja -tiedon jakamista nuorten kohderyhmälle. Nuorisoryhmän lisäksi vaikutamme muutenkin suuresti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Osuuspankit esimerkiksi opettavat oman alueensa koululaisille ja opiskelijoille taloustaitoja sekä oman arjen talouden hallintaa.
Ihan kaikkien meistä on hyvä pohtia järkevää rahankäyttöä ja omia kulutustottumuksiaan arjessa. Kenties sillä saamme ensi vuonna suomalaisten ylikulutuspäivän siirrettyä hieman myöhemmäksi.
Neljä vinkkiä vastuullisten ostopäätösten tekemiseen
Mieti tarkkaan, että tarvitsetko vai haluatko
Hintojen ja korkojen noustessa sekä omaa kulutuskäyttäytymistä miettiessäni, olen päätynyt jokaisen oston kohdalla pohtimaan: Tarvitsenko vai haluanko? Mikäli päädyn pohtimaan tuotteen ostoa yli kymmenen kertaa, saatan oikeasti tarvita sitä hetkellisen haluamisen sijaan.
Osta vain sellaista, joka sopii juuri sinun tarpeisiisi
Vertaile useampaa samankaltaista tuotetta, lue arvosteluja ja pohdi omiin tarpeisiisi sopivin tuote. Osta esimerkiksi vain sellaisia vaatteita, jotka tulevat käyttöön enemmän kuin kerran tai kaksi. Juhlavaatteita voi lainata joko erilaisista palveluista tai ystävältä. Myös ompelijan palveluita kannattaa tarvittaessa hyödyntää.
Pohdi, voiko tuotteen ostaa käytettynä
Oma vaatekaappi kannattaa käydä säännöllisesti läpi ja pohtia, mitä vaatteita on käyttänyt ja mitä tarpeellista sieltä puuttuu. Monet vaatteet sekä elektroniikkaa, kuten lapsen yhtäkkiä hajonneen puhelimen, saa usein ostettua uudenveroisena käytettynä, mutta murto-osalla uuden hinnasta. Yhä useammat kaupat myyvät samanaikaisesti käytettyjä tuotteita uusien tuotteiden rinnalla. Näin voi lähteä kaupasta kukkaro hieman painavampana, mutta vastuullisen kuluttajan sydän kevyempänä.
Tarkista materiaalit ja selvitä, mitä ei kannata ostaa
Vaatteiden materiaaleihin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä materiaalit vaikuttavat huomattavasti vaatteen käyttöikään sekä jälleenmyyntiarvoon. Esimerkiksi jos neuleessa on materiaalia, jonka tiedän olevan kestämätöntä käytössä, eli esimerkiksi tekee vaatteesta huonon näköisen tai ei lämmitä oikeasti, se jää kauppaan hinnasta tai ulkonäöstä riippumatta. Panostamalla laatuun voi pidentää vaatteen käyttöikää ja näin ollen vähentää luonnon kuormitusta.
Kirjoittaja Sanni Markkanen toimii OP Ryhmässä seniorina ESG-asiantuntijana. Hänen vastuualueeseensa kuuluu vastuullisuustyön edistäminen OP Ryhmässä, ja työssä korostuvat erityisesti sosiaalisen vastuun sekä arvoketjujen vastuullisuuden kehittäminen. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, pääaineena johdon laskentatoimi, jonka lisäksi opinnot ovat keskittyneet kestävän liiketoiminnan ja johtamisen kehittämiseen sekä yritysjuridiikkaan. Sanni Markkanen käsittelee puheenvuoroissaan erityisesti sosiaalista vastuuta niin henkilöstön, asiakkaiden kuin arvoketjujen näkökulmasta.