Perinteinen pankki- ja vakuutusliiketoiminta ei aiheuta juuri enempää suoria päästöjä kuin mikään muukaan nykyaikainen konttorityö. Työtä tehdään tietokoneilla, toimistoissa pyörii ilmastointi ja lämmitys, lounaalla syntyvä jäte lajitellaan. Finanssiala on kuitenkin ensisilmäystä suuremmassa roolissa päästöjen syntymisessä.

Rahavirrat ovat elinkeinoelämän verenkierto, sillä raha mahdollistaa yritysten syntymisen ja niiden liiketoiminnan. Toimiva finanssiala on kestävän talouden elinehto, ja tekee meistä linkin päästöjen arvoketjuun. Yritykset eivät synnytä päästöjä, jos niillä ei ole liiketoimintaa, ja liiketoimintaa syntyy, kun se saa rahoitusta ja tarvittavat vakuutukset.

Samaa liiketoimintaa voi olla kuitenkin tukemassa useampi finanssialan toimija, kuka siis kantaa vastuun syntyneistä päästöistä? 

Oikeanmukaista vastuunjakoa ja finanssialan toimijoiden vertailtavuutta varten on luotu oma päästölaskentastandardinsa, PCAF (Partnership for Carbon Accounting Financials). Standardia seuraavat finanssialan yritykset allokoivat rahoittamansa ja vakuuttamansa toiminnan päästöistä itselleen osuuden suorassa suhteessa siihen, kuinka merkittäviä päästöjä aiheuttavan toiminnan rahoittajia tai vakuuttajia he ovat.

Jos rahoitettava yksityinen yhtiö on esimerkiksi tuottanut 100 tonnia hiilidioksidipäästöjä, ja pankin yritykselle myöntämän lainan suhde rahoitettavan yrityksen kaikkiin pääomiin on 0.3, saa kyseinen pankki kannettavakseen 30 tonnia hiilidioksidipäästöjä, tai oikeammin rahoitettuja päästöjä kyseisen yrityksen rahoittajana.

Kaikki päästölaskenta sisältää kuitenkin epävarmuustekijöitä, minkä takia sen ei tulisi olla yhdenkään yrityksen tavoite itsessään. Laskennan pääasiallisen tarkoituksen tulisi olla ymmärryksen lisääminen oman liiketoiminnan ympäristövaikutuksista sekä herätellä pohdintaa siitä, miten kestävämpää liiketoimintaa voidaan edistää.

OP Ryhmä on seurannut PCAF-standardia omassa rahoitettujen päästöjen laskennassaan vuodesta 2022 alkaen, ja aloitimme myös vakuutusliiketoimintamme kautta syntyvien päästöjen laskennan vuonna 2023.

Kattavan analyysityön tuloksena asetimme myös vuonna 2023 sektorikohtaiset päästövähennystavoitteet energia- ja maatalousalan yrityslainaportfolioillemme, sekä asuntolainoillemme.

Tavoitteet ohjaavat tekoihin niin omassa toiminnassa kuin asiakkaiden kanssa tekemässämme yhteistyössä.

Tilinteosta lupauksiin

Tiedon lisääntymisestä ja erilaisten ilmastoskenaarioiden julkaisemisesta huolimatta ilmastonmuutos tuntuu etenevän vääjäämättä. Haaste tuntuu valtavalta. Mitä yksi ihminen voi tehdä tämän globaalin ongelman edessä? Aivan kuin yritysten päästölaskennassa, kaikki lähtee oman sisäisen tilinteon kautta.

Lämmintä syksyä on seurannut lähes koko maassa lämpimänä alkanut marraskuu. Itse kunkin kannattaa luoda lämpenevälle ilmastolle muutama ajatus, sillä yritysten lisäksi jokainen meistä voi tehdä konkreettisia asioita yhteisen maapallomme hyvinvoinnin eteen.

Ruokavalioon voi lisätä vähemmän ympäristöä kuormittavia annoksia, taloyhtiökokouksessa voi liputtaa järkevien energiaremonttien tekoa ja sijoitustoiminnassa voi ottaa tuottojen rinnalle tarkasteluun kohteiden vaikutukset ympäröivään maailmaan. 

Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan kaikkien tekoja ja toimintaa, jotka vähentävät päästöjä. Oli kyseessä sitten vakuuttaminen, rahoittaminen tai sijoittaminen, me ohjaamme jatkossakin maailmaa vihreämpään suuntaan.