Kahdesta asunnosta yksi koti – yksiö yhdistettiin kolmioon putkiremontin yhteydessä

Aviopari istuu pitkän ruokapöydän ääressä isolle tielle antavan ikkunan edessä. Verhot eivät varjosta näkymää. Itse asiassa itähelsinkiläisen kodin yhdessäkään ikkunassa ei ole verhoja. Ei pöytäliinoja, ei juuri mattojakaan.

Tekstiilien vähyys on Inka Kurikan ja Sami Maukosen kodissa sisustuksellinen ratkaisu, mutta ei suinkaan ainoa. Inkan ja Samin kotiin kätkeytyy runsaasti kekseliäisyyttä ja neuvokkuutta.

Inka ja Sami kertovat istuvansa yksiössä – nimittäin entisessä yksiössä, jonka pariskunta osti vuonna 2010 ja liitti seitsemän vuotta aiemmin ostamaansa kolmioon. Vaikka koti on yhdistetty kahdesta vierekkäisestä asunnosta, asunnon sisäpuolella erillisistä asunnoista ei näy jälkeäkään. Mielikuvitus on otettava avuksi, jotta silmien eteen avautuisivat asuntojen aiemmat ratkaisut, vaikkapa keittiöt.

Keittiön katon kantava palkki paljastaa rajakohdan, joka aikanaan erotti kolmion ja yksiön toisistaan.

Rappukäytävän puolella on kaksi ulko-ovea vieretysten. Toisessa postiluukussa lukee asukkaiden nimi, toisesta nimi puuttuu. Asunnon sisällä entisen yksiön ulko-ovi on peitetty vanhempien makuuhuoneen tapetin alle ja postiluukku ruuvattu kiinni sisäpuolelta.

Asuntojen yhdistäminen vaati tarkat suunnitelmat. Tässä perheessä apu oli lähellä, sillä Sami on ammatiltaan arkkitehti ja Suunnittelutoimisto Amerikan toimitusjohtaja. Hän pystyi hyödyntämään rakennusprojektissa ammatillista osaamistaan ja kehittämään suunnitelmia yhdessä IV-, sähkö- ja rakennesuunnittelijan kanssa.

Mieti ensin tätä: Miten arki rullaa?

Monen voi olla vaikea hahmottaa asunnon pohjapiirustuksia visuaalisesti, mutta arkkitehtina Sami näkee piirustukset kolmiulotteisesti ja tietää, miltä mikin ratkaisu näyttäytyy toteutettuna. Visualisoimisesta on monenlaista hyötyä suunnitteluvaiheessa.

– Suunnittelu on rakentamisessa äärimmäisen tärkeää, Sami sanoo.
Rakentaminen etenee sitä helpommin, mitä paremmin asukkaat ovat tietoisia haluamistaan ratkaisuista. Hyvin valmistellut päätökset tulevat lopulta edullisemmaksi kuin projektin varrella tehdyt muutokset.

Puheterapeuttina Äännekoulussa työskentelevä Inka keskusteli innokkaasti eri vaihtoehdoista miehensä kanssa, mutta luotti tämän asiantuntemukseen teknisissä yksityiskohdissa.

Sami antaa vinkin: ennen kuin rakentamiseen liittyviä päätöksiä tehdään, kannattaa miettiä asuntoa elämisen ja olemisen näkökulmasta. Miten arki rullaa, keitä asunnossa asuu, tarvitaanko vetäytymispaikkoja tai tilaa seurusteluun ystävien kanssa, onko asuntoa mahdollisuus muuntaa vaikkapa lasten lennettyä pesästä?

Kun omat tarpeet ja toiveet ovat selvillä, suunnitelmia voi alkaa punoa niiden ympärille. Siten asunnosta tulee omannäköinen ja viihtyisä.

Mikään ei estänyt yksiön havittelua

Tilantarve kasvoi, kun perheeseen alettiin odottaa toista lasta. Pariskunnan oli helppo harkita viereisen asunnon ostoa, sillä he olivat asuneet taloyhtiössä monta vuotta. Omasta asunnosta ei ollut paljastunut ikäviä yllätyksiä – ei piileviä rakennevikoja tai esimerkiksi huonosti hoidettuja vesivahinkoja. Lisäksi koko perhe viihtyi mainiosti asuinalueella, Herttoniemen sydämessä.

– Talo on rakennettu sodan jälkeisen pula-ajan lopussa vuonna 1954. Silloin oli puutetta rakennusmateriaaleista, mutta ei työmiehistä. Talo on rakennettu tiilistä. Rakenteet ovat yksinkertaisia eikä niihin liity homevaaraa, Sami perustelee.

Vaa’assa painoi myös kokemus taloyhtiön hallitustyöskentelystä. Sami oli hallituksen jäsenenä nähnyt, miten taloyhtiön kuntoa ja taloutta hoidetaan. Koska sekä oman asunnon että taloyhtiön asiat olivat hyvällä mallilla, mikään ei estänyt yksiön havittelua.

Yksiön omistaja oli halukas luopumaan asunnostaan ennen putkiremonttia.

Yksiön omistaja oli halukas luopumaan asunnostaan, varsinkin, kun taloon päätettiin tehdä putkiremontti. Raha vaihtoi omistajaa, ja yksiö siirtyi Samin ja Inkan nimiin. Asuntojen yhdistämiseen tarvittiin taloyhtiön hallituksen suostumus, muutostöihin lupa Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta.

Asunnot päätettiin yhdistää vasta tulossa olevan linjasaneerauksen yhteydessä. Siihen asti yksiö laitettiin vuokralle.

Kun putkiremontin aika koitti, Sami ja Inka tekivät putkifirman kanssa erillisen sopimuksen asuntojen yhdistämiseen liittyvistä töistä. Samalla he remontoisivat oman kotinsa.

Tilava kylppäri ja pientä luksusta

Asuntojen yhdistäminen toi kaivattuja lisäneliöitä. Yhteensä neliöitä on nyt vajaa yhdeksänkymmentä.

Inka ja Sami suurensivat kylpyhuoneen, joka oli ollut 1950-luvun asuntojen tapaan pieni. Monet kaupunkilaiset peseytyivät ennen muinoin taloyhtiöiden yhteisissä pesutiloissa, kun asunnoissa ei ollut omia suihkuja.

Tilavan kylppärin lisäksi perhe sai kolmannen makuuhuoneen. Nyt Alvalla, 12, ja Elielillä, 15, on omat makkarit ja vanhemmilla oma.

Vanhempien makuuhuoneen välittömässä yhteydessä on myös pieni luksus eli vanhempien oma wc.

Vanhempien makuuhuone on erotettu väliseinällä ruokailutilasta, joka on osa entistä yksiötä. Perhe puratti asuntojen välisen kantavan seinän ja rakennutti uudenmallisen keittiön.

– Nyt on paljon laskutilaa ja paikka isolle ruokapöydälle, Inka kertoo.

Ruokapöydän patinoitunut puukansi on koottu tyttären huoneen vanhoista pariovista. Puun ominaisuudet tulevat kauniisti esiin myös massiivitammilattiasta, jolle on tehty niin kutsuttu saippuakäsittely.

– Ohut saippua-vesiliuos levitetään mopilla lattiaan noin kaksi kertaa vuodessa. Annetaan kuivua tunnin verran. Sen jälkeen lattiaa voi käyttää huoletta, Sami kuvailee.

Inka ja Sami ovat tyytyväisiä tekemiinsä ratkaisuihin. Koti on omannäköinen ja riittävän kokoinen pesueelle, jonka arkiset tarpeet vaihtelevat. Joskus on kiva kokkailla keittiössä yhdessä tai istuskella pikku parvekkeella pihalle tuijotellen. Toisinaan tekee mieli vetäytyä omiin oloihin makuuhuoneen suojaan.

– Isoin arvo on se, että koti on viihtyisä ja kodikas. On onni asua huolellisesti suunnitellussa miljöössä ja kauniissa ympäristössä. Siitä saa päivittäin iloa, Sami tiivistää.

– Me tykätään valitsemistamme asioista. On värejä ja valkoista, puuta ja raikkautta, selkeyttä, Inka jatkaa.

– Oman kodin suunnittelussa on tärkeintä kuunnella itseään, sillä kukaan ei voi päättää toisen puolesta, Sami painottaa. 

– Apua rakennusprosessiin kannattaa hakea asiantuntijoilta, vaikkapa Suomen Arkkitehtiliitto SAFAsta. Kun suunnitelmat ovat kunnossa, budjettikin pitää paremmin.

Näin onnistut asuntojen yhdistämisessä