Tuoreet sahanpurut tuoksuvat yhtä tyrmääviltä kuin vastaleivottu pulla. Ne vievät ajatukset keskeneräiselle rakennustyömaalle, jossa syntyy jotain kaunista, vaikkapa uusi oma koti. Tällä kertaa tuoksu leviää mikkeliläisessä puuverstaassa pöytäsirkkelin halkomasta haapapuun palasesta.

Verstaan omistaja Jukka Kilpeläinen tekee pienen demonstraationsa keskittyneesti. Ensin hän vaihtaa pöytäsirkkelin terän, sitten hän kiinnittää puukappaleen puristimilla sirkkeliin. Kun sirkkeli hurahtaa käyntiin, ujellus kirahtaa korvissa.

Kilpeläisen verstas on itse asiassa autotalli. Auton, autonrenkaiden ja autoiluun liittyvän rekvisiitan sijaan valoisaa tilaa hallitsee kiehtova valikoima työkoneita ja -kaluja, jotka saavat puutyöihmisen sydämen taatusti takomaan kiivaasti.  

Joku tykkää hiihtämisestä, minä tykkään verstaasta. Siellä saan nollattua pään.

Työkalut ovat harrastetason vehkeitä, Kilpeläinen loiventaa. Ammattilaisten välineet ovat näemmä erikseen. Mutta ei tästäkään verstaasta löydy kakkosluokan laitteita, eikä sellaisia kannata kuulemma ostaakaan. Se vasta kalliiksi tulee. Työkalujen on oltava priimaa, samoin työn.

– Olen tarkka työn jäljestä. En tee sekundaa, Kilpeläinen tokaisee.

– Verstaassa ei saa työskennellä väsyneenä vaan on osattava lopettaa ajoissa, muistuttaa Jukka Kilpeläinen.

Ensin verstas, sitten talo

Harrastepuuseppä on ostanut kaikki työkalunsa uutena. Kilpeläinen on tehnyt tiedusteluja alan Facebook-ryhmissä ja netin keskustelufoorumeilla ja löytänyt sillä tavoin etsimänsä. Työtavat hän oppi jo varhain isältään ja ukiltaan, jotka ovat aina tehneet kaikenlaista käsillään.

Kilpeläisen puuverstaasta löytyy pöytäsirkkelin lisäksi muun muassa oikotasohöylä, pylväsporakone, vannesaha ja höyläpenkki. Työtaso ja kaapit laatikostoineen ovat omaa tekoa. Rojulaatikko helisee ruuveja ja muttereita, ja kaappiin kätkeytyy japanilaisia sahoja, joilla voi tehdä erityistä tarkkuutta vaativia sahauksia. 

Kun ompelijoiden kaapit pursuavat mielikuvitusta ruokkivia kankaita, niin tämän puuverstaan hyllyssä odottaa vino pino eri puulajeista sahattuja lautoja. Haavan, männyn ja koivun kaltaista puutavaraa saa Mikkelistä, mutta jalopuuta, muun muassa tammea ja pähkinäpuuta, Kilpeläinen hankkii kauempaa, esimerkiksi Lahdesta.

– Nautin siitä, että saan rakennella kaikenlaista. Nyt on tulossa uusi höyläpenkki.

Vajaan vuoden ikäisessä verstaassa on ehtinyt syntyä jo monenlaisia juttuja. Vastikään siinä valmistuivat lauteet naapurin saunaan ja hyppyboksit paikalliseen kuntosaliin. Ahkeran tekijän ideasampo vaikuttaa ehtymättömältä. Uudet ideat hän kirjaa ylös pieniruutuiseen luonnoslehtiöönsä. Tekemistä odottavat ainakin penkki ja senkki, samoin vaaterekki, kalanruotopöytä ja halkoteline. Kalustepuusepän juttuja, Kilpeläinen valaisee.

Moni kaluste on jo valmistunut taitavan harrastajan omaan kotiin. Uutuuttaan uhkuva puutalo nousi viime juhannuksen tienoilla Mikkelin asuntomessualueen kupeeseen samaan aikaan kuin verstas, mutta ylsi tärkeysjärjestyksessä vasta toiselle sijalle.

Kilpeläinen oli haaveillut verstaasta, ja jotta hän sen sai, oli rakennettava myös talo.

Jukka Kilpeläisen talo pihoineen valmistui 48 viikossa. Hän suunnitteli ja rakensi paljon yhdessä isänsä kanssa.

Persoonallisten yksityiskohtien koti

Onpa rohkea valinta. Se tulee mieleen ensimmäisenä, kun astuu omakotitalon eteisestä valoisaan olohuoneeseen. Isoa seinää peittää voimakaskuvioinen kukkatapetti, joka on kuin paraskin taideteos.

Kilpeläisen kodissa värit ja materiaalit ovat tarkkaan harkitut, samoin sisustus. Punainen lepotuoli paljastuu moderniksi kiikkutuoliksi, sininen palli on muuntautunut sohvapöydäksi. Älytelevision ruutu sulautuu pienen teknisen kikan myötä osaksi kukkaseinää. Makuuhuoneen kattoa kiertää käsityönä valmistettu stukkokoristelu.

– Siihen olen erityisen tyytyväinen, Kilpeläinen sanoo.

Pihalla näkyy ulkoporeallas, joka on ympärivuotisessa käytössä. Sinne voi pulahtaa saunasta, joka on – porealtaan tavoin – omistajan itsensä suunnittelema ja rakentama. Löylyhuoneen lauteet Kilpeläinen teki vanhempiensa metsästä kaadetuista tukeista. Hän suosi talon rakentamisessa ylipäätään paikallisuutta, sillä rahan tuli jäädä maakuntaan.

Silmä nappaa vuonna 1988 syntyneen sinkkumiehen huushollista monta kekseliästä ja tyylikästä yksityiskohtaa. Esimerkiksi ruokailunurkkauksen vieressä nököttävä työpiste mahtuu vajaan neliön alalle. Sähkötyöpöydällä lojuu läppäri ja lattialla jalan muotoa myötäilevä korkkimatto. Työtuolia ei ole, joten työt on tehtävä seisaaltaan. Kilpeläinen suunnitteli etätyöpisteensä alun perin mahdollisimman ergonomiseksi. Hän työskentelee vakuutusasiamiehenä, ja ainakin koronapandemian aikana töitä on saanut paiskia paljon kotosalla.

Päivällä aika rientää ansiotyössä, illalla verstaalla. Monesti harrastepuusepän avuksi ja seuraksi tulee naapuri tai kaveri.

– Joku tykkää hiihtämisestä, minä tykkään verstaasta. Siellä saan nollattua pään.

Verstas ei ole koskaan valmis mutta siinä sen hienous Kilpeläisen mukaan piileekin. Siellä voi rentoutua ja puuhastella juuri niin kauan kuin huvittaa. 

Lue myös:

Anne on kunnostanut jo neljä vanhaa puutaloa: “Minulle on tärkeää, että kotona on tilaa toteuttaa omia haaveita”‍

Millainen rahoitus sopii remontoijan tarpeisiin?‍

Osuuspankin omistaja-asiakkuus - elämääsi varten. Lue lisää omistaja-asiakkaan eduista‍.