Moni tuntee osakkeet, mutta korkoihin – eli käytännössä velkakirjoihin – sijoittaminen on usealle vähemmän tuttua.

Korkosijoittaminen tarkoittaa, että lainaat rahaa esimerkiksi valtioille tai yrityksille, ja ne maksavat sinulle siitä korkoa. Piensijoittaja voi sijoittaa näihin velkakirjoihin helposti korkorahastojen kautta.

Korkomarkkinat voi jaotella muun muassa sen perusteella, sijoitetaanko kehittyville markkinoille, kuten Brasiliaan tai Intiaan, vai kehittyneille markkinoille, kuten Suomeen tai Saksaan.

Haastattelimme BlackRockin kehittyvien markkinoiden velkasijoituksista vastaavaa johtajaa Michel Aubenasia kehittyvistä korkomarkkinoista. BlackRock on yksi OP Pohjolan strategisista kumppaneista‍.

Aubenasin mukaan kiinnostus kehittyviin korkomarkkinoihin on kasvussa, ja siihen on useita syitä.

Aloitetaan kuitenkin siitä, mitä kehittyvien markkinoiden velkakirjat ovat. Kenelle rahaa lainataan ja mihin lainattu pääoma käytetään?

– Kehittyvien markkinoiden velkakirjat tarkoittavat yksinkertaisesti rahan lainaamista kehittyvien markkinoiden lainanottajille, pääasiassa valtioille ja yrityksille, avaa Aubenas.

  • Valtiot käyttävät varoja muun muassa infrastruktuuriin, palveluihin ja juoksevien menojen kattamiseen.
  • Yritykset hyödyntävät rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan. 

Sijoittaja saa tuottoa korkomaksujen muodossa, ja lisäksi velkakirjoilla voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Ammattimainen salkunhoito voi hyödyntää näitä jälkimarkkinan hintaliikkeitä lisätuoton lähteenä.

Niin tehdään myös OP-Kehittyvät Korkomarkkinat -sijoitusrahastossa‍, jonka salkunhoitajana BlackRock toimii.

Monien kehittyvien maiden julkinen talous vahvistunut

Aubenasin mukaan kiinnostus kehittyviin korkomarkkinoihin kasvaa, koska useat suotuisat tekijät vaikuttavat samanaikaisesti.

– Monien kehittyvien maiden julkinen talous on vahvistunut, mikä on parantanut lainaa liikkeelle laskevien valtioiden ja yritysten uskottavuutta. Toisekseen, kehittyvien maiden valuutat ovat kehittyneet suotuisammin kuin joidenkin kehittyneiden maiden, mikä helpottaa velanhoitoa ja takaisinmaksua.

Kehittyvien markkinoiden velkakirjoihin on liitetty usein mielikuva heikosta laadusta. Pitääkö tämä edelleen paikkansa?

– Markkina on kehittynyt merkittävästi kohti parempaa. Nykyisin noin puolet kehittyvien maiden valtioista luokitellaan sijoituskelpoisiksi (investment grade), mikä tarkoittaa lainanottajan eli lainan liikkeeseenlaskijan vahvempaa luottokelpoisuutta ja suurempaa uskottavuutta, sanoo Aubenas.

– Vertailun vuoksi vuonna 2010 vain noin neljännes lainaa ottavista kehittyvien markkinoiden toimijoista kuului tähän kategoriaan, lisää Aubenas.

Kehittyvät korkomarkkinat eroavat kuitenkin yhä merkittävästi kehittyneistä korkomarkkinoista. Kehittyviin korkomarkkinoihin liittyy enemmän epävarmuutta.

Kyseessä on laaja ja heterogeeninen joukko talouksia.

Michel Aubenas
kehittyvien markkinoiden velkasijoituksista vastaava johtaja, BlackRock

Kehittyneet markkinat ovat puolestaan yleisesti vauraita ja taloudellisesti vakaita alueita, joiden talousrakenteet ja sääntely-ympäristöt ovat pitkälti samankaltaisia. Tämän vuoksi niiden korkomarkkinat käyttäytyvät usein ennustettavasti.

– Kehittyvien markkinoiden velkakirjamarkkinat ovat luonteeltaan huomattavasti monimuotoisemmat, minkä vuoksi niihin liittyy epävarmuutta.

Ne kattavat suuren osan maailmaa, mukaan lukien Latinalaisen Amerikan, Lähi-idän, Aasian, Itä-Euroopan ja Afrikan maat.

– Kyseessä on laaja ja heterogeeninen joukko talouksia, ei pieni ja yhtenäinen ryhmä, kertoo Aubenas.

Monipuolisuutensa vuoksi kehittyvät korkomarkkinat tarjoavat toisenlaisen tuotto-riski-profiilin kehittyneisiin korkomarkkinoihin verrattuna. Esimerkiksi viimeisen kolmen vuoden aikana kehittyvien markkinoiden korkosijoitukset ovat tarjonneet selvästi korkeamman tuottotason.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana kehittyvät korkomarkkinat ovat tuottaneet noin 10–12 prosenttia, kun kehittyneiden korkomarkkinoiden tuotot ovat olleet noin 4–5 prosenttia joulukuusta 2025 laskettuna, sanoo Aubenas.

On hyvä kuitenkin muistaa, että tuottotaso voi vaihdella merkittävästi eri ajanjaksoina ja markkinaolosuhteiden mukaan. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta, ja sijoittamiseen liittyy aina riskejä.

Mitkä ovat sijoitusluokan keskeiset riskit?

Vaikka kehittyvien korkomarkkinoiden sijoitusnäkymä on monin tavoin kiinnostava, siihen liittyy myös riskejä.

– Suuret globaalit talous- tai geopoliittiset tapahtumat voivat nopeasti muuttaa korkotasoja, mikä vaikuttaa kehittyvien markkinoiden velkakirjoihin. Lisäksi jokaisella maalla on omat riskitekijänsä. Niin vaalit, talouspolitiikan muutokset tai korkea velkaantuneisuus voivat aiheuttaa haasteita yksittäisille markkinoille, sanoo Aubenas.

Vuoden 2026 alussa Aubenas tiimeineen uskoo, että maailmantalous pysyy tasapainoisessa tilassa, jossa kasvu jatkuu kohtuullisena ja inflaatio hidastuu vähitellen.

– Mikäli talouskasvu kuitenkin hidastuu selvästi, sijoittajien riskinottohalukkuus voi heikentyä, mikä painaa kehittyvien markkinoiden velkakirjoja ja valuuttoja. Myös inflaation uusi kiihtyminen tai maakohtaiset shokit voivat muodostaa vastatuulta.

Pitkällä aikavälillä riskit huomioiva lähestymistapa kehittyvien maiden korkosijoituksiin on keskeistä.

Kehittyville markkinoille rahaston kautta sijoittaessa salkunhoitajan rooli korostuu, sillä ammattilaisilla on käytössään asiantuntijat ja analyytikot, jotka seuraavat markkinoiden muutoksia ja riskejä jatkuvasti.

Jos kiinnostuit kehittyvien markkinoiden velkakirjoihin sijoittamisesta, tutustu OP-Kehittyvät Korkomarkkinat -sijoitusrahastoon op.fi-palvelussa‍. Rahaston materiaaleihin tutustumalla voit arvioida, sopiiko rahasto omiin tavoitteisiisi ja riskinsietokykyysi.

Vastuunrajoitus

Tämä on mainos. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin.

Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.