Kaisa Eskelisen perhe syö aamupalalla kaurapuuroa. Eskelinen hankkii kauppareissullaan usein myös satokauden kasviksia.

Mene marjaan ja sieneen ja jätä noutokahvit ostamatta. Jyväskyläläistä Kaisa Eskelistä, 37, tällaiset säästöohjeet ovat aina ärsyttäneet.

– Ei kaupunkilainen yksinhuoltaja niin vaan pääse marjaan, Eskelinen sanoo.

Eskelinen joutui miettimään syömiset uusiksi, kun erosi puolisostaan kolme vuotta sitten. Kun kaikkeen oli rahaa entistä vähemmän, 3-vuotiaan lapsen äiti otti käyttöön käteiskukkaron ruokakaupassa käyntiä varten. Käteisellä maksaminen teki kuluista helposti hahmotettavia.

– Sillä tavalla pääsin kärryille, kuinka paljon ruokaan menee rahaa. Huomasin nopeasti, että säästän ruokakuluissa, kun en ramppaa kaupassa koko ajan.

Eskelinen ei omien sanojensa mukaan ole ihminen, joka jaksaa säästää kuitteja tai suunnitella maanantaina, mitä perhe syö lauantaina.

Eron jälkeen hän kuitenkin opetteli ostamaan yhdellä kauppareissulla lihaa, kalaa tai muuta ruuan pääraaka-ainetta moneksi päiväksi kerrallaan. Samat opit ovat käytössä nykyäänkin, kolmilapsisen uusperheen äitinä. Eskelisen ja hänen puolisonsa perheeseen kuuluvat nyt 5-, 7- ja 13-vuotiaat lapset.

Viisi ihmistä, 400 euroa

Kahden aikuisen ja kolmen vuoroasujatytön etukäteen sovittu ruokakauppabudjetti on 400 euroa kuukaudessa. Sen verran he varaavat rahaa kuukaudeksi käteiskukkaroon. Kukkarosta näkee aina kauppaan mennessä, paljonko rahaa on jäljellä.

Kaikki perheen lapset ovat vuoroasujia ja vaihtavat kotia viikon välein. Aamupalat, päivälliset ja iltapalat perhe syö kotona. Loma-aikoina he varaavat käteiskukkaroon 450 euroa kuukaudeksi, sillä silloin ruokarahojen on riitettävä myös lounaisiin ja välipaloihin.

Kahden työssäkäyvän aikuisen perheellä olisi varaa käyttää ruokaan hieman enemmänkin rahaa, mutta he haluavat mieluummin tehdä joka kesä ulkomaanmatkan ja harrastaa.

Kaupassa kipaiseminen stressaa

400 euron budjetti vaatii vähän vaivannäköä, mutta ei ole mahdoton, Eskelinen sanoo. Perhe tekee viikossa kaksi isoa kauppareissua Lidliin tai Prismaan. Lisäksi voi tulla pari maidonostoreissua.

– Ostamme jauhelihaa, pakasteseitiä ja broilerisuikaleita. Kokolihaa emme juuri osta, eikä luomuun panostaminen varmaan onnistuisi tällä budjetilla.

Yleensä Eskelinen pakastaa ostamansa lihat, kalat ja kanat tai kokkaa niistä viiden litran kattilassa aterioita pakkaseen. Ruuanlaiton hän aloittaa katsomalla kotona, mitä kaapeissa on. Silloin kauppaan ei tarvitse mennä pyörimään epätietoisena.

– Hätäostokset maksavat helposti paljon, ja kaupassa kipaiseminenkin vie aina jonkin verran aikaa. Ostosten keskittäminen vähentää stressiä.

Kaupassa hän valitsee punaisella lapulla merkittyjä alennustuotteita, jos niitä on.

Aasialaisia reseptejä, joita varten pitäisi ostaa esimerkiksi erilaisia maustetahnoja, Eskelinen ei juuri lue. Maustetahnoihin uppoaisi helposti monta euroa.

– Suhtaudun ruokaan melko käytännöllisesti, mutta haluan, että ruoka on hyvää ja monipuolista. Mikro-aterioita tai valmisbroileripullia emme osta.

Kaisa Eskelisen vinkit ruokamenoissa säästämiseen

Perheeseen kuuluu kaksi aikuista ja 5-, 7- ja 13-vuotiaat vuoroasujatytöt.

  • Osta viiden litran kattila, jotta voit tehdä kerralla isoja annoksia ja pakastaa ruokaa.
  • Puurot ovat aamu- ja iltapalaksi paljon halvempia kuin myslit ja murot. Riisipuuro on helppo tehdä kerroskattilassa.
  • Lapset tykkäävät simppeleistä ja halvoista ruuista, kuten pakasteseitikalakeitosta ja kasvissosekeitosta.
  • Osta vihanneksia sen mukaan, mikä on kulloinkin edullista.
  • Tehkää karkkipäivänä välillä mokkapaloja tai lettuja. Niiden leipominen tulee halvemmaksi kuin karkkipussit ja jäätelöt.
Essi Määttä kokkaa kotikeittiössään kasvissosekeittoa. Se on edullista, terveellistä ja helppo valmistaa.

Kolmen ja puolen euron päiväbudjetti

Aamupuuro viisi senttiä, kahvi ja kauramaito seitsemäntoista senttiä, kananmuna kymmenen senttiä ja intialainen kikhernekastike riisin kanssa yhden euron. Tällaisia laskelmia Lievestuoreella asuva Essi Määttä, 29, teki, kun hän ja hänen miehensä päättivät pienentää ruokamenojaan. He säästivät yhdessä Meksikon häämatkaan, ja sen lisäksi Määttä pani syrjään rahaa kaverin kanssa tehtävään Intian-matkaan.

Pariskunta eli syyskuun 2016 kolmen ja puolen euron päiväbudjetilla, eli he käyttivät kuukauden aikana ruokaan yhteensä 210 euroa. Normaalisti pariskunnalla menee kuukaudessa ruokaan lähes kolminkertainen summa.

Ruuasta säästäminen ei ole Määtälle vierasta. Hän kokkasi aterioita hernemaissipaprikasekoituksesta, tonnikalasta ja makaronista muutettuaan omilleen 18-vuotiaana. Vähällä toimeen tuleminen oli tuttua.

– Meillä saattoi olla lapsuudessani tilanne, että puoleksitoista viikoksi oli käytettävissä 15 euroa kolmen hengen ruokiin. Aikuisena vapaaehtoisesti säästäessä olen innostunut uusista resepteistä ja kuluissa nipistämisestä, jonka voisin lopettaa milloin vain. Pakollinen säästäminen sen sijaan oli turhauttavaa ja epätoivoistakin, Määttä vertaa.

Paljon kasvisruokaa

Kolmen ja puolen euron päiväbudjetilla kuukauden ajan eläminen onnistui, kun Määttä ja hänen puolisonsa suunnittelivat syömiset tarkasti ja heillä oli mahdollisuus käyttää ruuanlaittoon tavallista enemmän aikaa.

– Teimme viikkosuunnitelman ja kävimme kaupassa vain kerran tai kaksi viikossa. Sunnuntaisin teimme ison annoksen kahta eri ruokaa, jotta kummastakin ruuasta riitti esimerkiksi kolmeen ateriaan. Vahdimme myös, että söimme kaiken hankkimamme ruuan, Määttä kertoo.

Leivät pariskunta leipoi itse, ja ennen kauppaan menoa he tarkistivat, mitä aineita kotona jo on. Jos kaalilaatikosta jäi yli puolikas kaali, se meni seuraavana päivänä salaattiin tai keittoon. Bataattimuusin loput sopivat bataattilettuihin. He myös keräsivät marjoja ja sieniä. Lounasruokana olivat omat eväät.

Moni edullinen ateria oli kasvisruokaa. Se ei tosin ollut suuri oivallus, sillä hyvinvointialan yrittäjänä työskentelevä Määttä syö kasvispainotteisesti muutenkin.

– Luonnonvaroja käytetään nyt koko ajan liikaa, hän perustelee.

Kylmää ruokaa autossa

Ruuan terveellisyydestä Määttä ei joutunut säästäessään tinkimään, mutta ruuanlaittoon ja leivontaan kului tavallista enemmän aikaa, noin seitsemän tuntia viikossa. Se on tunnin verran enemmän kuin normaalisti.

Järjestely vaati muutakin vaivannäköä. Kahdella kolmen päivän työmatkalla esimerkiksi olisi ollut helppoa ja mukavaa syödä ulkona.

– Minulla oli autossa mukana pieni jääkaappi ja siellä eväät koko työmatkan ajaksi. Koska ei ollut paikkaa lämmittää ruokia, söin usein kylmää ruokaa, Määttä kertoo.

Kuukauden aikana hän huomasi, että ihmiset tarjoavat paljon ruokaa toisilleen. Se helpotti pienellä budjetilla elämistä.

– Palavereissa on yleensä tarjolla kahvia ja teetä, ehkä sämpylöitäkin. Kaksi tuttua toi meille kesäkurpitsoja.

Määttä ja hänen puolisonsa aikovat taas pian aloittaa ruokakuluissa säästämisen.

– Haluamme säästää uuteen asuntoon.

Essi Määtän vinkit ruokamenoissa säästämiseen

Lievestuoreella asuva Määttä, 29, ostaa ruokaa ja kokkaa itselleen ja puolisolleen. Kirjoittanut ruokakuluissa säästämisestään kirjan Hyvää ja halpaa yhdessä Sari Riton kanssa.

  • Kun suunnittelet ruokia, katso, mitä aineksia kotona on valmiina ja rakenna ateriat niiden ympärille.
  • Älä heitä ruokaa pois. Jokainen suomalainen heittää ruokaa roskiin keskimäärin 20–30 kiloa vuodessa.
  • Syö kasvispainotteisesti. Moni kasvisruoka on halvempaa kuin jauheliharuoka, kalaruuista puhumattakaan.
  • Syö entistä enemmän eväitä ja kotiruokaa. Jos töissä syö euron maksaneita eväitä yli kymmenen euron ravintolounaiden sijaan, vuodessa voi säästää jopa 2 400 euroa.

​

Lähteenä myös MTK‍