Ylivieskalainen Reetta Ängeslevä, 29, tunnustautuu pihiksi rahankäyttäjäksi. Hän työskentelee rekrytoijana henkilöstöyrityksessä ja tekee sivutoimisesti valokuvaajan työtä. Tulot eivät siis ole suuret, mutta silti tuloista jää lähes joka kuukausi satoja euroja säästöön.

– Tätä ovat monet kaverit ihmetelleet, Reetta sanoo.

Reetan periaate on se, että hän melkein aina välttää kaikenlaisia heräteostoksia. Sen sijaan, jos hän näkee jotain kivaa, hän miettii ainakin viikon, ennen kuin ostaa.

– Jos vielä viikonkin päästä tuntuu, että oikeasti tarvitsen sen, niin sitten ostan. Jos se asia ei millään jätä rauhaan vaan pyörii mielessä viikonkin päästä, sen täytyy olla tärkeä.

Muutenkin turhaan ostaminen on pannassa. Jos on edessä jokin isompi hankinta, Reetta pohtii, tarvitseeko hän sitä todella. Vanhat asiat pitää ensin käyttää loppuun, oli kyse sitten tavarasta tai ruokapurnukoista.

– Elän aika pitkälti sillä periaatteella, että jos vanhalla pärjää, niin miksi ostaa uutta. Käytän myös patenttiratkaisuja ennen kuin ostan jotain. Esimerkiksi lakana toimi pitkään valoa suodattavana ja pehmentävänä diffuuserina, Reetta sanoo.

Säästöt tuovat pelivaraa

Reetta ja hänen puolisonsa ovat toistensa vastakohdat. Kaikki mulle heti nyt -tyylinen puoliso haluaisi ostaa heti osamaksulla, Reetta taas miettiä ja säästää.

Uuden sängyn ostosta pariskunta väänsi puolitoista vuotta, koska Reetta halusi säästää rahat tilille valmiiksi. Oli siinä vähän sellaistakin, että pari ei oikein saanut aikaiseksi lähteä katsomaan sänkyjä. Kerran he olivat muilla asioilla kaupungilla ja totesivat, että käyvät samalla huonekaluliikkeessä testaamassa sänkyjä.

– Kaupassa löytyi sopiva sänky. Mies siinä tuumasi rahoitusvaihtoehtoja ja osamaksuja myyjän kanssa, kunnes huomautin, että minulla olisi varaa ostaa sänky kerralla, Reetta sanoo.

Reetta ja mies sopivat, että mies maksaa Reetalle oman osuutensa, ja Reetta hoiti 1000 euron sängyn oston pois alta.

Yksi laina Reetalla on. Opiskellessa ei ollut helppo pärjätä ilman opintolainaa.

– Olen käynyt kaksi koulua peruskoulun jälkeen. Opiskeluaikoinakin pystyin laittamaan lähes joka kuukausi muutaman kympin säästöön ja pitämään autoa. Aikanaan, kun olin työmarkkinatuella töissä, sain siitäkin laitettua aina säästöön.

Pakon edestä Reetta ei säästä, vaan hän haluaa, että rahaa on pahan päivän varalle ja kuitenkin niin, että välillä voi ostaa jotain isompaa.

– Ja jos joku kuukausi tuleekin jostain syystä isommat menot, niin säästöistä saa sitten vähän pelivaraa. En halua, että laskut ikinä viivästyvät.

”Rullaan kaikki tuubit tarkkaan ja sammuttelen valot”

OP Median lukijat kertoivat OP:n Facebookissa, miten he ovat pihejä ja missä asiassa säästävät:

  • Olen ollut koko elämäni pihi. Siksi olen saanut jotain omaa. – Anja
  • Olen aiemmin tituleerannut itseäni pihiksi. Sitten kerran entinen opettajani tiedusteli, olenko pihin sijasta tarkka rahoistani. Hoksasin, että se kuvailee ehkä tietyllä tavalla paremmin rahankäyttöäni. Teen harvoin spontaaneja ostoksia ja pohdin pitkään, tarvitsenko havittelemaani. Hyvin perusteltuna voin sitten tyyriimpiäkin ostoksia tehdä. Tietyllä tavalla kadehdin huolettomia rahankäyttäjiä, mutta samalla tiedän, etten koskaan voi olla sellainen. – Katja
  • Miesystäväni on hirveän säästäväinen ja kilpailuttaa ihan kaiken mahdollisen! Se piirre on pelkästään positiivinen, kun itse olen aika höveli rahan suhteen. Käytiin kymmenessä pankissakin lainaneuvotteluissa ja monta kierrosta vielä, jotta saatiin kaikki ylimääräiset kulut pois. Kauppaan mennään kerran viikossa ja aina isoon kauppaan. Pikkukaupoista ostetaan vain hätätapauksessa, ja kauppakassi pitää olla aina mukana, jotta ei tarvitsisi ostaa kaupasta pussia. Jos on vaikka pähkinät alessa Lidlissä, niin niitä ostetaan sitten ainakin puoleksi vuodeksi. Sama shampoissa, hammastahnoissa, pyykinpesutableteissa ynnä muissa. Kaikki työeväät tehdään itse, koska työpaikkaruokalat ovat kalliita.Toisaalta käytämme kyllä isoja summia matkusteluun, eli sinne taas menee rahaa. Reissuunkin tietty otetaan hinta-laatu-suhteeltaan edullisin vaihtoehto. – Jarkko
  • Olen kyllä pihi vähän joka asiassa. Vaatteita en osta muuta kuin kirpparilta, jos todella tarvitsen. Valot sammutan, jos niitä ei tarvitse. Ruuan ostan alennuslapputuotteista ja katson tarkkaan vielä, tarvitsenko. Lämpö on 18 asteessa. Marjat poimin luonnosta. Eli yritän säästää kaikessa, jotta pieni eläkkeeni riittäisi elämiseen. – Eini
  • Tiesin, että tarvitsisin hyvät kengät lumessa kävelyyn, ja bongasinkin yhdet tarjouksesta. En vain ehtinyt ostaa niitä, ennen kuin tarjous oli ohi. Odotin kolme vuotta, kunnes kengät löytyivät uudestaan tarjouksesta. Vasta silloin ostin ne. Kengät olisivat maksaneet uutena 25 euroa enemmän. Tiedän, että olisin saanut sen 25 euron edestä laadukkaita talvikävelypäiviä, jos olisin ostanut kengät normaalihinnalla. En vain periaatteesta pystynyt ostamaan niitä, koska olin jo nähnyt ne tarjouksessa. – Marko
  • Olen pihi vaatteiden ostossa. Samoin kenkien. Yritän aina löytää hyväkuntoista käytettyä. Ruokaa joudun ostamaan, mutta syön perusruokaa enkä hifistele kymmenillä mausteilla tai runsailla ruoka-aineilla. En tilaa lehtiä tai osta kirjoja, koska lähellä on kirjasto. Kosmetiikkaa en ole koskaan käyttänytkään. – Jaana
  • Pihiys on oikeastaan Story of My Life. Pihin kannattaa hankkia kallista ja laadukasta, jotta ei tarvitse olla koko ajan ostelemassa uutta tavaraa. Koska olen niin pihi, olen onnistunut pitämään aina rahaa säästössä, jotta voin sitten ostaa sen laadukkaamman. Saatan kituuttaa rikkinäisillä ja vanhoilla vaatteilla ja elektroniikalla, kunnes löydän sopivan. Ostan myös mieluummin merkkivaatteiden kirpputorilta 20 eurolla käytetyn vaatteen kuin samalla rahalla uutena kaupasta huonolaatuisemman vaatteen. – Elisa
  • Olen pihi kaikissa asioissa, koska rahaa ei ole eikä tule. Ruoka on se, josta vähiten tingitään, koska "hyvä ruoka, parempi mieli". – Martti
  • Kyllä olen pihi. Vaatteita ostan itselle kirpparilta ja tosi harvoin. Kenkiin panostan enemmän. Lapsilla pitää olla kunnon vaatteet. Halvimmasta päästä vaan ja tarjouksesta. Ruokaostoksilla syynään hinnat tarkkaan ja vertailen kilohintoja. Tankkaan halvinta polttoainetta. Minimoin veden kulutusta ja sähkön käyttöä.Ruokaa ei meillä heitetä roskiin, ei ole sellaiseen varaa. Kaikki hyödynnetään. Olen työssäkäyvä, mutta ei se tarkoita sitä, että rahat riittäisivät. En käytä itseeni rahaa juuri ollenkaan, koska sitä ei ole. Monta kertaa käy niin, että kun lähtee ostoksille, että ostokset jäävät tekemättä. Raha ratkaisee. – Outi
  • Katson aina hinnat. Rullaan kaikki tuubit tarkkaan ja sammuttelen valot. Suosin kirpparivaatteita. – Matti
  • Pääsääntöisesti kaikki, mikä maksaa yli viisi euroa, on kallista. Ruokakori täyttyy halvimmista merkeistä ja aletuotteista. Teen ruokaa itse. Vedestä ja sähköstä toki pihistellään se, mitä voidaan. Vaatteita ostetaan käytettyinä, tai uutena, jos kaupasta halvalla saa. – Birgit
  • Lapseen liittyvissä asioissa en ole pihi, mutta itseeni en panosta. Sata euroa lapsen juttuun ei tunnu missään, mutta itselle kymmenen euron juttu jää helposti ostamatta. Kaupassa kilohinnat syynätään. – Satu

Ota käyttöösi Talouden tasapaino

Tiedätkö, paljonko sinulla kuluu kuukaudessa rahaa pakollisiin menoihin ja vapaa-aikaan? OP-mobiilin Talouden tasapaino -ominaisuudella‍ seuraat näppärästi taloutesi tilaa.