– Asun perheeni kanssa suhteellisen tiiviisti, sillä meitä on neljä henkilöä 60 neliömetrin kerrostaloasunnossa. Emme omista emmekä käytä autoa, vaan liikumme paikasta toiseen fillarilla ympäri vuoden. Jos pitää lähteä kauemmaksi, niin käytämme joukkoliikennettä. Koko perhe syö vegaaniruokaa. Sähkömme on aurinkosähköä, olemme nimittäin hankkineet Helsingin Energialta neljä nimikkoaurinkopaneelia.

Näin kuvailee Luonto-Liiton‍ toiminnanjohtaja ja kahden lapsen isä Leo Stranius perheensä arjen valintoja. Myös Straniuksen tekemät ostokset, varsinkin impulssiostokset ovat minimissään. Erityisesti hän välttelee ostoksia tehdessään sellaisia tuotteita, joiden valmistaminen kuluttaa paljon luonnonvaroja.

– Esimerkiksi vihkisormukseni on hematiittia, eikä luonnonvaroja kuluttavaa kultaa.

Sijoituksia vain hyvisyrityksiin

Leo Stranius kuulostaa siis varsin rationaaliselta ja kurinalaisuuteen kykenevältä mieheltä. Ei ole vaikea arvata, että samat vastuullisuuden periaatteet ulottuvat myös säästämisen ja sijoittamisen puolelle.

– Minulle sijoittamisessa - kuten kaikessa muussakin toiminnassa - tärkeintä on kestävän kehityksen periaate. Haluan tukea toimintaa, joka pyrkii aktiivisesti ratkomaan maapallon tulevaisuuteen liittyvä ongelmia, esimerkiksi puhtaamman ilman tai veden muodossa.

Straniukselle sijoittaminen on tuttua aina 90-luvun teknologiaosakehuuman ajoilta saakka. Hänen mielestään on hyvä asia, että sijoittajille on tarjolla monipuolisempia vaihtoehtoja parinkymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Vastuullisuuskin huomioidaan sijoittamisessa nykyään monella tavalla‍, ja markkinoille on tullut myös useita vastuullisen sijoittamisen teemarahastoja. Säästämälläkin voi siis vaikuttaa.

– Sijoitan tällä hetkellä erääseen vastuullisen sijoittamisen teemarahastoon säännöllisesti 50 euroa kuussa. Omistan myös sijoitusasunnon ja sijoitan suoraan muutamaan ”hyvisyritykseen.”

Pysähdytäänpä tähän. Mitä Straniuksen mielestä oikeastaan tarkoittaa hyvisyritys?

– Hyvisyritys on sellainen, joka toiminnallaan pyrkii aktiivisesti jättämään positiivisen kädenjäljen kestävään kehitykseen. Esimerkiksi Lassila&Tikanojan strategian ytimessä on kiertotalouden edistäminen ja Helsingin Energia tarjoaa mahdollisuutta hankkia nimikkoaurinkopaneelin. Ei siis riitä, että pyritään minimoimaan oman toiminnan negatiiviset vaikutukset. Tämä ohjaa valintojani, sijoitinpa yritykseen suoraan tai rahaston kautta.

Tuottoa rahoille, parempi tulevaisuus maapallolle vai molemmat?

Sijoituskokemusta siis on, mutta oman varallisuuden kasvattamiseen tähtäävä sijoittaminen ei taida olla Leo Straniukselle mikään hengenasia. Paljon intohimoisemmin hän tuntuu suhtautuvan hyväntekeväisyysjärjestöille tekemiinsä vuosittaisiin lahjoituksiin.

– Lahjoitamme kotitaloutemme nettotuloista keskimäärin 10 % hyväntekeväisyyteen, sillä se on minun näkökulmastani kaikkein varmin tuotto rahoilleni. Tässä sijoitussalkussa meillä on ympäristöjärjestöjä, ihmisoikeusjärjestöjä ja eläinjärjestöjä.

Kun sijoittamista ohjaavat vastuullisuuden ja kestävän kehityksen periaatteet näin vahvasti, tulee mieleen, onko rahasto- tai osakesijoituksen tuotolla Straniukselle ylipäätään väliä? Onko hyväntekijä hyväntekijä, jos omakin omaisuus kasvaa samalla?

Kurkkaamme haastattelun aikana OPn vastuullisen sijoittamisen tuotteiden vuosituottoja‍, jotka pyörivät noin reilun kymmenen ja reilun kahdenkymmenen prosentin haarukassa.

– Nämä ovat kyllä olleet tosi hyviä tuottoprosentteja, Stranius yllättyy.

Pitkässä juoksussa vastuulliset toimintatavat tarjoavat yritykselle kilpailuetua, johon tuototkin perustuvat. Leo Straniukselle hyvät rahalliset tuotot eivät ole pääasia, mutta eivätpä ne häntä haittaakaan. On kuitenkin suuri joukko sijoittajia, jotka vaativat vastuullisilta sijoitustuotteilta ihan yhtä hyviä tuottonäkymiä kuin muiltakin vaihtoehdoilta. Eli jos ajattelemme valtavirtaa, niin hyvät potentiaaliset tuotot ovat vastuullistenkin sijoitustuotteiden houkuttelevuuden perusedellytys.

Säästäjien ja sijoittajien kiinnostus vastuullisia vaihtoehtoja kohtaan on nousussa. Stranius arvelee, että se lisääntyy entisestään, kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat todeksi.

– Myös saatavuus vaikuttaa. Vastuullinen sijoittaminen lyö läpi sitä nopeammin, mitä helpommaksi se tehdään.

Kuinka maapallo pelastetaan?

Palataan vielä Leo Straniuksen arkeen ja sen valintoihin. Kokeeko hän, että olisi joutunut luopumaan jostakin noudattaakseen kestävän kehityksen periaatteitaan?

– Pidättäydyn lomalentelystä. Myönnän, että ihan mielellään kävisin moikkaamassa Berliinissä kavereita, joten tämä on niitä harvoja asioita, jossa koen luopuvani jostain. Muutoin koen, että saan vastuullista valinnoistani muutakin iloa: kasvisruoka on terveellistä ja pyöräillessäni saan samalla liikuntaa.

Valitettavasti kovin moni ei taida Straniuksen tavoin olla valmis luopumaan jostakin itselleen oikeasti tärkeästä asiasta, vaikka toiveissa olisikin parempi huominen.

– Oma hiilijalanjälkeni on nyt noin 3000 kg vuodessa, kun se keskimääräisellä suomalaisella on noin 10 000 kg. Tosiasiassa sen pitäisi olla 1000 kg per henkilö.

Leo Stranius hymähtää, että voisi toki piiloutua maakuoppaan ja eristäytyä muulta yhteiskunnalta, jos haluaisi pienentää jättämäänsä hiilijalanjälkeä vielä entisestään.

– En kuitenkaan halua tehdä näin. Saan aikaan enemmän muutosta, kun olen vuorovaikutuksessa muihin - vaikutan muihin ihmisiin, päättäjiin, yrityksiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Minä ja kuka tahansa muu voi siis tehdä yhtä sun toista omassa arjessaan, mutta isot muutokset tehdään yritysten ja päättäjien kautta.

​

Tutustu OPn vastuullisen sijoittamisen vaihtoehtoihin.‍

Lue Leo Straniuksen ajatuksia onnellisuudesta, kohtuullisuudesta ja ekologisuudesta täältä‍.

​