Ei mitään humpuukia. Näin Suomen Pakurin Janne Mankki vakuuttaa yrityksensä toiminnasta. Kyseessä on tiettävästi Suomen ensimmäinen yritys, joka on kaupallistanut pakurikäävän viljelyn.

Sen kolme yrittäjää ovat kehittäneet yhdessä tutkijoidensa kanssa menetelmän, jonka ansiosta pakurikääpä voidaan hallitusti istuttaa koivuihin. Lahottajasieni leviää omatoimisesti puuhun, eikä metsänomistajan tarvitse erikseen käydä huolehtimassa viljelmästä.

Noin viiden vuoden päästä kääpäsato on valmis, ja metsänomistaja voi kerätä arvokkaat käävät.

– Uskottavuutta olemme varmasti saaneet eniten todistella. Yleisin, mitä meille sanotaan, on että tämähän on liian hyvää ollakseen totta, Mankki kertoo.

Yrittäjät päättivätkin hakea uskottavuutta yritystoiminnalleen tutkimustiedosta. He hyödynsivät joitain vuosia sitten valmistuneen Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamaa tutkimusta pakurikäävän viljelystä, ja lopputuloksena syntyi toimiva pakurin viljelymenetelmä. Toimintansa yritys käynnisti kunnolla alkuvuodesta 2016.

Nykyään se valmistaa Joensuussa laboratoriossa ymppejä. Ne ovat tappeja, joissa on lahottajasienen rihmastoa. Kun sieni halutaan istuttaa koivuun, tappi kiinnitetään puuhun, ja vähitellen puu alkaa lahota ja siihen muodostuu kääpä. Pakurikääpä onkin eräänlainen puuhun muodostuva tummahko ja röpelöinen pakurikasvain. Kun puu on täysin lahonnut, eikä sitä enää voida hyödyntää viljelyssä, se kerätään pois metsästä.

– Viime kesänä toimitimme pakuriymppejä 94 metsänomistajalle. Tälle vuodelle olemme nelinkertaistaneet tuotantokapasiteetin, Mankki kertoo.

Ymppien istutus käynnistyy koivujen mahlakauden jälkeen ja kestää siihen asti, kunnes routa on maassa. Mankki kertoo, että yhteen koivuun laitetaan maksimissaan viisi ymppiä.

Ymppien tilausmäärät ovat vaihdelleet 200:n ja kymmenentuhannen välillä. Yrityksellä on 30 paikallista sienikantaa, ja asiakkaan sijainnin mukaan he valitsevat alueelle sopivan kannan. Pakurikääpä kasvaa siellä, missä koivukin, joten lähes koko Suomi sopii sen kasvatukseen.

Suomessa pakuri on herättänyt kiinnostusta joidenkin vuosien ajan, mutta sen juuret ulottuvat tuhansien vuosien taa. Muun muassa Venäjällä sitä on käytetty pitkään. Pakuri taipuu hyvin esimerkiksi teeksi tai luontaistuotteisiin.

Suhteellisen nopean tuoton mahdollisuus

Eläköitynyt metsätalousinsinööri Vesa Hovi tutustui Mankkiin ja hänen yrityskumppaneihinsa jahtiporukassa. Sitä kautta hän sai myös kuulla heidän yritysideastaan.

Ennen ymppien ostopäätöstä Hovi tutustui vielä paremmin pakurikääpään ja siitä kertovaan kirjallisuuteen. Käävät olivat myös entuudestaan hänelle tuttuja, koska hän oli kerännyt niitä kaatamistaan koivuista.

– Tytär oli niitä kuivattanut ja markkinoinut. Pakurista sai hirmu hinnan. Lähinnä se hinta alkoi kiinnostaa. Ne ovat myös melko nopea tapa saada lisätuottoa, kun puhutaan metsän kasvuiästä. Jos tässä päästään puolittamaan esimerkiksi joulukuusen kymmenen vuoden kasvuaika, se olisi jo paljon.

Hovi on kokeillut jo aiemmin erilaisia keinoja saada metsästä tuottoa.

– Olen kiinnostunut hyödyntämään metsiä 110-prosenttisesti. Kasvatan joulukuusia ja olen tehnyt Lappeenrannan kaupungin aurakepeistä yli puolet reilun kymmenen viime vuoden aikana. Lisäksi keräämme leikkohavuja vuosittain muutamia tuhansia kiloja.

Hovi päätti laittaa omistamaansa, hyvin hoidettuun koivikkoon viime kesänä ympit. Asennustyön hän teki itse akkuporakoneella.

Jo viimekesäiset ympit vaikuttavat tuoneen hieman toivottuja muutoksia puihin. Satoa saa silti vielä odotella. Hovi päätti kuitenkin jo hankkia lisää ymppejä tänä kesänä.

Entä mitä hän odottaa viljelyltä? Toiveissa ovat toki hyvät tuotot. Toisaalta Hovi on myös realistinen.

– Kaikki jutut eivät aina onnista. Mitään ei toisaalta voita, jos ei koita. Minusta tässä ei ole muuta riskiä kuin menettää ymppeihin käytetty raha ja vähän työpanosta.

Varo voroja

Suomen Pakuri maksaa yhdestä kääpäkilosta noin 40 euroa, Mankki kertoo. Jokainen ymppi tuottaa puolestaan noin kilon pakuria satoa kohden. Jos niitä laitetaan maksimimäärä, eli viisi kappaletta, puu voi tuottaa noin 200 euroa.

– Yhdellä hehtaarilla on minimissään tuhat koivua, ja jos satoa tuottavan puun hinta on 200 euroa, niin koivikon arvo on jopa 200 000 euroa, Mankki laskeskelee.

Kyseessä ei ole kuitenkaan pikarikastumisen muoto. Ensimmäistä satoa saa odotella viidestä kahdeksaan vuotta. Sen jälkeen satoa saadaan noin kolmen vuoden välein.

Kiinnostus pakurikääpään ja sen tunnettuuden kasvu ovat tuoneet myös lieveilmiön mukanaan.

– Uutisista saa tasaiseen tahtiin lukea kääpävarkauksista, Mankki sanoo.

Hovi on päättänyt turvata tulevan sadon riistakameroilla ja naapureiden kanssa aktiivisella valvonnalla.

– Voroja kannattaa kyllä tosissaan miettiä, hän sanoo.

Aasian markkinat kiinnostuneita

Mankin mukaan varsinkin Aasiassa sekä Euroopassa on kysyntää pakurille. Erityisesti Saksassa on hänen mukaansa käynnissä luontaistuotteiden buumi, ja maassa riittää kiinnostusta pakuriin.

– Olemme saaneet kyselyitä joka mantereelta, aina Amerikasta ja Australiasta asti.

Yritys tähyääkin vahvasti ulkomaille. Ymppien kasvatuksen lisäksi se ostaa viljelijöiden kääpäsatoja. Ajatuksena on myös jatkojalostaa niitä ja viedä tuotteita ulkomaille.

Yrityksen viime kesänä istuttamista ympeistä pitäisi valmistua ensimmäinen pakurisato noin neljän vuoden kuluttua.

Tätä odotellessa yrittäjät käyvät vielä päivätöissä ja hoitavat yritystään niiden ohessa. Suunnitteilla yrityksen kotipaikkaan Kouvolaan on kuitenkin jo oma pakurin jalostustehdas.

Kunhan ensimmäinen sato valmistuu, pakurin jalostus ja vienti käynnistyvät vauhdilla.