Moni osakkeenomistaja on viime päivinä iloinnut, sillä jotkin suomalaisyhtiöt ovat jo maksaneet kevään osinkonsa sijoittajille.

Euroissa mitattuna Helsingin pörssin osingot on tänä vuonna ennusteiden mukaan peräti 12–13 miljardia euroa, kertoo OP:n salkunhoitaja Lauri Tillman.

Sijoittaja voi saada osinkoa suorien pörssiosakkeiden‍, ETF:ien‍ ja välillisesti rahastojen‍ kautta. Niiden lisäksi myös listaamattomat yhtiöt voivat jakaa osinkoja.

Osinkojen suuruus ja ylipäänsä jakaminen vaihtelevat yrityksen toimintatavan mukaan. Osa yhtiöistä ei maksa niitä ollenkaan, vaan käyttää summan esimerkiksi investointeihin. Sekin on usein sijoittajan kannalta kannattavaa.

Listasimme alle kolme asiaa, jotka on hyvä pitää mielessä, kun osingot kilahtavat tilillesi.

Kolme asiaa, jotka on hyvä muistaa osingoista

1. Osinkoverotus: Osinkotulot ovat veronalaista tuloa

Osinkotulot ovat pääomatulojen mukaista verotettavaa tuloa. Pääomatulojen verokanta vuonna 2024 on 30 prosenttia 30 000 euroon asti. Rajan ylittävältä osalta verokanta on 34 prosenttia.

Pörssiyhtiöstä saaduista osingoista veronalaista on 85 prosenttia, kun taas 15 prosenttia on verovapaata. Toisin sanoen, jos saat esimerkiksi 100 euroa osinkoja, veronalainen osuus on 85 euroa, jota verotetaan pääomatulojen mukaisella veroprosentilla. 

Jos kuitenkin omistat osakesäästötilin‍, osingoista ei tarvitse heti maksaa veroja. Osakesäästötilillä tuoton ja osinkojen verotus tapahtuu vasta, kun teet tililtä noston tai lakkautat osakesäästötilisi. Osakesäästötililtä nostetuissa varoissa ei ole verovapaata osuutta, vaikka varat olisivat peräisin osingoista.

Osinkojen verokohteluun vaikuttaa olennaisesti, onko osinko saatu pörssiyhtiöstä vai muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä. Yllä esitetyt seikat koskevat suomalaisia pörssiyhtiöitä.

Ulkomaisten yhtiöiden maksamia osinkoja verotetaan yleensä samalla tavalla kuin Suomesta saatuja osinkoja. Verotuskäytäntö on sama, jos osingot ovat peräisin toisesta Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen maasta sekä valtiosta, jonka kanssa Suomella on osinkoja koskeva verosopimus.

2. Mieti osinkojen uudelleensijoittamista

Jotta korkoa korolle -ilmiö‍ pääsee kunnolla töihin, voit saada osingoista enemmän irti sijoittamalla ne uudelleen. Voit halutessasi sijoittaa osingot edelleen esimerkiksi ostamalla lisää osakkeita tai sijoittamalla saadut varat rahastoihin‍. On kuitenkin hyvä muistaa, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea. 

– Erityisesti osakesäästötilillä korkoa korolle -ilmiö pääsee vaikuttamaan verotuksellisista syistä. Osakesäästötilin sisällä voit sijoittaa koko osinkosumman halutessasi uudelleen, koska et maksa osakesäästötilin sisällä sijoitusaikana heti veroa, muistuttaa OP:n varallisuudenhoidon asiantuntija Ville Rajala.

3. Osakkeen kurssi voi laskea osingonmaksupäivänä – Tästä ei kannata huolestua

Kun yhtiö maksaa osinkoja, sen kurssi yleensä laskee, mutta tästä ei kannata huolestua.

– Osakkeen hinta laskee osingon irtoamispäivänä, sillä ulosmaksettu osinkopotti on pois yhtiön nettovarallisuudesta. Huolestumisen sijaan kannattaa seurata aukeaisiko osakkeessa ostonpaikka, jos kurssi laskee perusteettomasta syystä enemmän kuin osinko, muistuttaa Rajala.

Mietitkö, mihin sijoittaa juuri nyt? Katso op.fi-verkkosivuilta asiantuntijoiden viikon sijoitusideat‍‍.

Tämä on mainos. Tutustu ennen lopullisten sijoituspäätösten tekemistä sijoitusrahastojen avaintietoasiakirjoihin. Tuotteen keskeisimmät ominaisuudet kerrotaan rahastoesitteessä ja avaintietoesitteessä, jotka ovat saatavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteessa www.op.fi. Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoitajana toimii OP Varainhoito. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki.