Inflaatio laukkaa, pörssikurssit näyttävät myrskyaallokoilta, korot nousevat ja kaikki on kalliimpaa kuin vuosi sitten. Pitäisikö tällaisessa myllerryksessä vielä ajatella sijoittamistakin?

Aina on hyvä aika aloittaa sijoittaminen‍, jos kysytään OP:n henkilöasiakkaiden varallisuudenhoidosta vastaavalta johtajalta Mikko Lahdenperältä.

– Koska kristallipalloa ei ole keksitty, parhaan sijoitusajankohdan saa aina selville vasta jälkikäteen. Sen vuoksi tärkeintä on ylipäätään aloittaa sijoittaminen, Lahdenperä muistuttaa.

Sijoittamista voi hänen mukaansa kuvailla yhdeksi niistä monista asioista, joissa oppi karttuu matkan varrella.

– Sijoittamiseen liittyy aina epävarmuutta, mutta ei sellaista maailmanaikaa olekaan, ettei siinä epävarmuutta olisi. Viime vuodet ovat osoittaneet, että epävarmuustekijät voivat olla hyvinkin yllättäviä.

Tällä hetkellä sijoittamiselle kannattaisi uhrata ajatus jos toinenkin myös inflaation vuoksi, Lahdenperä lisää. Inflaatio nimittäin huristelee lähes 10 prosentissa, mikä tarkoittaa sitä, että tilillä makaavien rahojen reaaliarvo hupenee poikkeuksellisen nopeasti.

Tämänhetkiset maailmanpolitiikan ja -talouden myllerrykset eivät ole este sijoittamiselle, Lahdenperä kertoo. Vaikka säästöjä ei kertyisi yhtä paljon kuin ennen, säännöllistä säästämistä ei kannata keskeyttää huonoinakaan aikoina.

– Historia on opettanut, että epävarmoina aikoina tehdyt sijoitukset ovat yleensä onnistuneita, Lahdenperä lisää.

Sijoittamiseen liittyy aina epävarmuutta, mutta ei sellaista maailmanaikaa olekaan, ettei epävarmuutta olisi.

Yleinen huoli lisää omaa huolta

Jos sijoittaminen tuntuu tässä maailmantilanteessa liian riskialttiilta, se on ymmärrettävä tunne, toteaa erikoispsykologi, tietokirjailija Maarit Lassander.  Yleinen ilmapiiri ja talouteen liittyvä puhe on julkisuudessa nimittäin päivästä toiseen huolestunutta.

– Kun seuraamme mediaa ja tapaamme tuttujamme, tarkkailemme samalla yleistä ilmapiiriä ja sitä, miten muut tulkitsevat ilmassa leijuvaa epävarmuutta, Lassander selittää.

Taloustilanne on noussut korostuneesti esille viimeksi kuluneen vuoden aikana, ja tähän on Lassanderin mukaan monta syytä. Korona-aikaan rahaa ei välttämättä kulunut entiseen malliin, mutta nyt inflaatio syö rahan arvoa heiltäkin, joille on jäänyt säästöjä. Ihminen saattaa siis painia sekä omaan talouteen että Suomen talouteen linkittyvien huolenaiheiden kanssa.

Me ihmiset saamme jo lapsuudessamme hyvin erilaiset eväät raha-asioiden hallintaan. Lassander kertoo, että suhde rahaan kumpuaa jo hyvinkin varhaisesta lapsuudesta. Rahasta puhuminen tai puhumattomuus saattaa linkittyä ihmisen mielessä yhdistyä tietynlaiseen ilmapiiriin ja tunnekokemuksiin.

– Jopa saman perheen lapsille saattaa muodostua hyvin erilainen suhde rahaan. Jos lapsuudenperheessä on eletty tuhlailevasti, yksi lapsista saattaa käyttäytyä samoin aikuisena, kun taas toinen saattaa ruveta hyvinkin säästäväiseksi.

Voidaan vaikka sopia, että istumme nyt rauhassa alas kahvikuppien kanssa ja puhumme ensi alkuun vartin rahasta.

Osalle rahasta puhuminen on helpompaa kuin toisille, ja siihenkin syyt voivat olla hyvin pitkällä omassa henkilöhistoriassa. Jos esimerkiksi sijoittamisen aloittaminen tuntuu ylivoimaiselta kynnykseltä, taustalla saattaa piillä käsitys omasta kyvyttömyydestä raha-asioissa. Rahasta puhumiseen on aivan erilaiset lähtökohdat riippuen siitä, eletäänkö lähipiirissä kädestä suuhun vai onko kaikilla muhkea sijoitussalkku.

Jos rahasta puhuminen on aina tuntunut vaikealta tai kiusalliselta, nyt voi kuitenkin olla erinomainen hetki nostaa raha-asiat puheeksi, Lassander vinkkaa.

– Moni meistä on nyt samassa veneessä ja ympärillämme tapahtuu paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Jos tuntuu, että on rahahuoliensa kanssa yksin, niin näin ei todellakaan ole asian laita.

Lassander on jo pitkään toivonut kampanjaa, joka voisi olla nimeltään vaikka ”Puhutaan yhdessä rahasta”. Jos rahasta puhuttaisiin yleisemmin ja avoimesti, ei omien rahahuoliensa esiin nostaminen välttämättä tuntuisi niin hankalalta kuin se monesta nykyään tuntuu.

Oman ruohonjuuritason kampanjansa voi toteuttaa vaikka omien perheenjäsentensä kanssa, Lassander kannustaa. Tarkoitus ei ole saada kertalaakista aikaan vuosikausien taloussuunnitelmaa, vaan avata keskustelu ilman välittömiä paineita.

– Voidaan vaikka sopia, että istumme nyt rauhassa alas kahvikuppien kanssa ja puhumme ensi alkuun vartin rahasta.

Myytti: sijoittaminen on vaikeaa

Jos Lahdenperän pitäisi nimetä yksi sijoittamiseen liittyvä asia, joka arveluttaa ihmisiä vuodesta toiseen, se olisi tämä: sijoittamista pidetään vaikeana.

– Sanotaan, ettei sijoittaminen ole minua varten, koska se on monimutkaista ja vaatii perehtymistä. Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa, sillä erilaisia sijoittamisen tapoja on monia.

Sijoittamisen sijaan Lahdenperä puhuukin mieluummin varautumisesta. Kotivaran käsite tuli suomalaisille tutuksi korona-aikaan, ja samankaltaista ajattelua voi soveltaa myös taloudenpitoon. Kotivara tarkoittaa sitä, että kotona on esimerkiksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä vähintään kolmen päivän tarpeiksi. Rahallinen varautuminen taas tarkoittaa, että omassa taloudessa on puskuria äkillisten menojen ja odottamattomien tilanteiden varalle.

Pelkästään OP:lla jo puoli miljoonaa asiakasta säästää kuukausittain, eli varautuu pahan päivän varalle, Lahdenperä kertoo. Heistä todennäköisesti vain pieni osa ymmärtää pörssikurssien päivittäisiä liikkeitä tai osaa tulkita yhtiöiden tunnuslukuja.

Sijoittamisen aloittaminen ei siis vaadi syvällistä perehtymistä, mutta muutama asia on Lahdenperän mukaan hyvä pitää mielessä. Ensinnäkin: oma riskiprofiili on syytä tuntea ja valita vain sellaisia sijoitustuotteita, joita pystyy seuraamaan ilman, että verenpaine kohoaa. Esimerkiksi OP-mobiilissa toimiva OP Sijoituskumppani -palvelu‍ on kaikille tarkoitettu palvelu, joka auttaa oikean tuotteen valinnassa.

Hajautus pitää ottaa sijoittaessa huomioon kahdella tapaa. Kohteisiin liittyvä hajautus tarkoittaa, ettei sijoituksia kannata tehdä liian kapea-alaisesti, esimerkiksi pelkästään energiasektorin osakkeisiin. Ajallinen hajautus puolestaan tarkoittaa, että kannattaa mieluummin sijoittaa pienemmissä erissä säännöllisesti kuin isoa summa yhdellä kertaa.

Sijoittamista kannattaa Lahdenperän mukaan ylipäätään ajatella pitkäjänteisenä touhuna.  Kun sijoittaa useiden kuukausien tai vuosien aikana moniin kohteisiin, kaikki munat eivät ole samassa korissa.

– Sijoittamisessa katse pitäisi useiden vuosien tai jopa kymmenien vuosien päähän, Lahdenperä lisää.

Mietitkö, miten aloittaa sijoittaminen? Tutustu, miten pääset alkuun ja aloita jo tänään‍. 


Lue lisää:

Sijoittajan vinkit vuodelle 2023‍