Talvivaara, Tiimari ja Elcoteq. Tuolla kolmikolla on menneisyys, joka kertoo osakesijoittamisen nurjan puolen. Edellä mainitut yritykset olivat listattuina Helsingin Pörssissä, mutta konkurssi korjasi satoa. Pienien ja suurien sijoittajien rahat katosivat kuin tuhka tuuleen.

Vaikka konkurssit ovat pörssiyritysten kohdalla harvinaisia, on niitä sattunut Helsingin Pörssissä 40 vuoden aikana kymmenen. Konkurssi on äärimmäisin esimerkki siitä, kuinka rahojaan voi sijoittamalla menettää. Useimmiten kyseessä on jonkin tietyn alan tai maantieteellisen alueen lasku. Siksi hajauttaminen kannattaa.

Mitä hajauttaminen oikeastaan on? Ajatus on siinä, että tylsän sanonnan mukaan kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Sijoituksia voi hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialallisesti. Ajallinen hajautus tarkoittaa sitä, että osakkeita tai rahastoja hankitaan esimerkiksi kaikkina vuodenaikoina.

– Kaikkia varoja ei kannata sijoittaa kerralla, vaan ostaa osakkeita eri aikoina. Tämä tasaa kurssivaihteluiden vaikutusta. Jos on sijoittamassa 10 000 euroa, kaikkea ei kannata sijoittaa samana päivänä, opastaa OPn sijoittamisesta ja säästämisestä vastaava johtaja Katja Taponen.

Sijoituksen ajoittaminen on haastavaa

Kun ostoksensa hajauttaa ajallisesti, tulee osakkeita, rahastoja tai indeksejä ostanut sijoittaja ostaneeksi sijoitustuotteita sekä parempaan että huonompaan aikaan, eli halvemmalla ja kalliimmalla.

Sijoituksen ajoittaminen on yksi haastavimmista asioista. Useiden asiantuntijoiden mielestä se on jopa mahdotonta. Kun seurataan tilastoja, pääsee ajallisella kikkailulla harvoin yhtä hyvään tulokseen kuin sillä, että hajauttaa ostonsa pidemmälle aikavälille.

– Näin keskimääräinen ostohinta jää selvästi korkeimpia kursseja alemmaksi.

Yksi luontainen ja hyvä tapa ajalliselle hajauttamiselle on kuukausisäästäminen. Sen ajatuksena on sijoittaa kuukausittain tietty summa rahaa rahastoon. Tuolloin tulee automaattisesti hankkineeksi osakkeita tai rahastoja hyviin ja huonoihin aikoihin.

Jaa varasi usealle markkina-alueelle

Maantieteellinen hajauttaminen tarkoittaa sitä, että sijoittaja jakaa varojaan eri markkina-alueille. Tämä pienentää riskiä silloin jos tietyn alueen talous romahtaa. Esimerkiksi Euroopassa tapahtuva talouden taantuma ei vaikuta suoraan Yhdysvaltain osakemarkkinoille ja toisin päin.

– Tuolloin tietyllä alueella tapahtuva arvonlasku ei vaikuta koko sijoitusomaisuuden arvoon radikaalisti.

Toimialallinen hajauttaminen puolestaan liittyy eri teollisuudenalojen nousuihin ja laskuihin. Tietyn alan laskua voi kompensoida toisen ajan nousulla, jolloin kokonaisuus säilyy positiivisena. Esimerkkinä jonkin teollisuudenalan laskusta Katja Taponen antaa teknologiateollisuuden.

– Jos esimerkiksi 90-luvun lopussa olisi sijoittanut kaikki varansa suomalaisiin teknologia-alan osakkeisiin, olisi salkun arvonlasku ollut seuraavan vuosikymmenen alkupuolella merkittävä.

Toki esimerkkejä on olemassa myös päinvastoin. Jos rahansa olisi laittanut 80-luvulla Nokia-nimeä kantavaan kalossitehtaaseen ja odottanut reilut kymmenen vuotta, olisi osakesalkku ollut varsin lihava.

Osta osakkeita vähintään viidestä yhtiöstä

Toimialallista hajauttamista kannattaa tarkastella esimerkin kautta: Sijoittaja omistaa neljää eri osaketta. Kolmen yhtiön osakkeiden vuosituotto on 9 % viiden vuoden periodilla ja yhden on 0 %. Koko salkun vuosituotoksi tulee näin 6,75 %. Jos sijoittaja olisi sijoittanut vain yhteen osakkeeseen, on mahdollista, että hän ei olisi saanut viideltä vuodelta lainkaan tuottoa.

– Yksi nyrkkisääntö on, että osakkeita kannattaa olla vähintään viidessä eri yhtiössä, toteaa Katja Taponen.

Hajauttamiseen liittyy toki myös varojen jakaminen erilaisten sijoitustuotteiden välillä: osakkeet, rahastot ja kiinteä omaisuus. Eri tuotteiden välille on hankalampaa antaa ohjeita, sillä siihen vaikuttaa kunkin sijoittajan kyky sietää riskiä.

Mitä enemmän tuottoa haluaa, sitä enemmän osakesalkussa kannattaa olla osakkeita tai osakerahastoa. Niissä arvon laskeminen tai nouseminen on kuitenkin todennäköisempää kuin maltillisen osakepainon yhdistelmärahastoissa tai vaikkapa sijoitusasunnossa. Hajauttaminen osakesalkun sisällä toki pienentää tuota riskiä. Mikäli tyytyy pienempään tuottoon, voi sijoitussalkkunsa osakepainoa hieman keventää.

– Yksi sääntö osakepainoon on 100 miinus oma ikä, mutta itse en suoraan usko siihen. Olemme kaikki yksilöitä, pohtii Taponen.

Taposen mukaan rahastot ovat helppo tapa hajauttaa sijoituksensa, sillä niissä hajauttaminen tapahtuu automaattisesti. Yksittäisen osakkeen paino ei saa olla rahastossa yli kymmentä prosenttia. Ajallinen hajauttaminen puolestaan hoituu helpoiten kuukausittaisella säästämisellä.

Tärkein asia sijoittamisessa ja toki myös hajauttamisessa on se, että sen aloittaa mahdollisimman pian. Paras aika sijoittamisen aloitukselle oli eilen. Jos eilinen meni, kannattaa se aloittaa tänään.

Kiinnostuitko sijoittamisesta? OP Sijoittajakoulun kaikki jaksot ovat nyt katsottavissa op.mediassa!

Lue lisää vinkkejä ja artikkeleita sijoittamisen aloittamisesta

Lue lisää vinkkejä ja artikkeleita osakesijoittamisen aloittamisesta