Muuta evästeasetuksiasi

Yhtiön tunnuslukuihin perehtyminen on keskeinen osa sijoituspäätöstä. Ne kertovat sijoittajalle paljon yhtiön senhetkisestä tilanteesta.

– Tunnuslukuja käytetään sen takia, että ne kertovat joko yhtiön tuloskehityksestä, taloudellisesta asemasta tai yhtiön markkina-arvostuksesta, tiivistää OPn osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen.

Tunnusluvut auttavat hahmottamaan, millainen yhtiö on sijoituskohteena esimerkiksi verrattuna saman toimialan muihin yhtiöihin. Muutosprosentit kertovat myös, miten yhtiön toiminta on kehittynyt vuosien aikana. Vuosikertomusta kannattaa selailla myös sen takia, että se avaa yrityksen tulevaisuudensuunnitelmia.

Mihin tunnuslukuihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota? Parkkinen avaa keskeisiä osakesijoittajan käsitteitä ja tärkeitä tunnuslukuja.

Osinkotuotto

Osinko on normaalisti sijoittajan kerran vuodessa saama korvaus ottamastaan riskistä ja siitä, että hän on sijoittanut varojaan yhtiöön. Osingot ovat sijoittajalle tärkeä mittari ja hyvä lisä, mutta niiden ei tulisi olla sijoituspäätöksen ainoa kriteeri.

Jokaisella yhtiöllä on osinkopolitiikka, johon kannattaa tutustua. Toiset maksavat suuren osan tuloksestaan osinkoina, ja toiset sijoittavat voittorahoja enemmän tulevaisuuden kasvuun. Toimialaominaisuudet heijastuvat myös tunnuslukuihin.

– Esimerkiksi teleoperaattorit ja yleishyödyllisten palveluiden tuottajat ovat vakaita toimialoja. Ne maksavat korkeaa osinkotuottoa, mutta niiden kasvu voi olla vaatimatonta.

Historiassa hyväksi osingonmaksajaksi osoittautunut yhtiö on Parkkisen mukaan sitä usein myös tulevaisuudessa. Osinkotuoton ”hyvä” taso määräytyy aina markkinan mukaan.

– Varsinkin nyt, kun korkotaso on alhainen, sijoittajat ovat tyytyväisiä historiaan peilattuna pienempiin osinkoihin.

Vuonna 2017 Helsingin pörssissä loppuvuoden päätöskursseilla parhaan 20 osingonmaksajan joukkoon pääsi reilun neljän prosentin osinkotuotolla. Esimerkiksi Fortumin viime vuoden osinkotuottoprosentti oli noin 6,7. Osinkotuottoprosentti saadaan, kun osakekohtainen osinko jaetaan osakekurssilla ja saatava luku kerrotaan sadalla.

Yhtiön velkaantuminen

Yhtiön velkaantumisaste kertoo siitä, kuinka paljon yhtiöllä on korollista velkaa suhteessa omaan pääomaan. Korkeahko velkaantuneisuusaste ei automaattisesti ole huono asia, koska se voi kertoa yhtiön halusta kasvaa ja kehittyä.

– Korkeakin velkaantuneisuusaste on hyväksyttävä, jos yhtiöllä on hyvä kyky tuottaa kassavirtaa ja velka pystyy tukemaan tuloskehitystä, Parkkinen kertoo.

Vieras pääoma on tapa rahoittaa kasvua. Jos yhtiöllä ei ole ollenkaan velkaa, se voi olla kasvuhaluton. Toki se on myös voinut saavuttaa kasvutavoitteensa ja luotsannut toimintansa hyvin vakaalle pohjalle. Luku on aina suhteutettava yhtiön toiminnan luonteeseen ja siihen, missä vaiheessa strategista polkua yhtiö kulkee.

Huonoin vaihtoehto on, että velkaantuneisuus on seurausta liiketoiminnan kroonisesta heikosta kannattavuudesta. Mahdollista on myös, etteivät investoinnit ole täyttäneet niiden tuotto-odotuksia.

– Vakiintunutta teollista toimintaa harjoittavalle yhtiölle velkaantuneisuusaste on normaalisti 60–100 prosenttia. Kun lukema alkaa olla kolminumeroinen, silloin löytyy usein jokin syy yhtiön velkaantuneisuudelle.

Yritysarvo (EV) ja P/E-luku (price per earnings)

EV eli yritysarvo on yhtiön markkina-arvon ja korollisten velkojen summa. Sitä käytetään Parkkisen mukaan paljon eri tunnuslukuja laskettaessa. Lukua voidaan hyödyntää esimerkiksi yhdessä EBITDA:n, eli tuloslaskelmasta löytyvän käyttökatteen kanssa.

– EV/EBITDA suhteuttaa yhtiön markkina-arvon ja korollisten nettovelkojen summan käyttökatteeseen.

Käytännössä se kertoo yrityksen velattoman arvon ja käyttökatteen välisen suhteen. Se on Parkkisen mukaan käyttökelpoinen tunnusluku esimerkiksi sen vuoksi, että se eliminoi saman toimialan eri maissa toimivien yhtiöiden välisessä vertailussa verotuksen vaikutuksen.

Sen hyvä liittolainen on P/E-luku, joka suhteuttaa osakkeen hinnan osakkeen nettotulokseen.

Kasvuyhtiöillä P/E-luvut ovat normaalisti korkeammat kuin alhaisen kasvun ja mahdollisesti vakaan kannattavuustason saavuttaneilla yhtiöillä. Parkkinen kuitenkin muistuttaa, ettei näidenkään raja-arvojen määrittäminen ole täysin yksiselitteistä.

Vapaa kassavirta (FCF)

Vapaa kassavirta kuvaa yhtiön kykyä tuottaa liiketoiminnallaan rahaa ja sen rahavirran vahvuutta. Se on Parkkisen mukaan tärkeä elementti, koska se ilmentää, kuinka hyvin yhtiö pystyy huolehtimaan velvoitteistaan. Kun kassavirta on hyvällä mallilla, yhtiö kykenee selviytymään niistä ongelmitta.

– Lukema saadaan, kun lasketaan, kuinka paljon yrityksen kassaan tulee rahaa ja siitä vähennetään investoinnit ja käyttöpääoman muutokset. Vapaa kassavirta on se osa liiketoiminnan esimerkiksi kalenterivuoden aikana synnyttämästä rahamäärästä, joka on käytettävissä yhtiön kehittämiseen, velkojen takaisinmaksuun tai vaikka osinkoihin.

Riskin ja tuoton suhde

Sijoitusmarkkinoilla hyväksytty yhtälö on se, että korkeat tuotot ovat sidottuja korkeaan riskiin. Jos tavoittelee korkeita tuottoja, pidemmällä aikavälillä pitää olla valmis hyväksymään suurempaa riskiä.

– Arvonmuutokset matkalla voivat olla voimakkaita suuntaan tai toiseen, Parkkinen tiivistää.

Tunnusluvut ovat markkinasidonnaisia

Yhtiön vuosikatsaukset vilisevät erilaisia tunnuslukuja. Mitkä niistä ovat tärkeimmät? Parkkisen mukaan pitkälle pääsee jo kahden tunnusluvun yhdistelmällä: P/E ja osinkotuotto tai yhdistelmä EV/EBITDA ja osinkotuotto kertovat yhtiöstä paljon. Niitä on hyvä tarkastella parin vuoden ajalta.

Tunnusluvut elävät talouden muutosten mukaisesti, ja niiden arvot heijastavat talouden ja rahoitusmarkkinoiden senhetkistä tilannetta. Tämän vuoden korkea osinkotuottoprosentti voi olla viiden vuoden päästä hyvin matala.

Jos jokin tunnusluku vaikuttaa poikkeuksellisen korkealta tai matalalta suhteessa historiaansa tai toimialansa muihin yhtiöihin, se on Parkkisen mukaan signaali siitä, että tarkastelua pitää viedä pidemmälle.

– Onko vaikka yhtiön tase hirveän velkainen, jolloin tietyt tulosperusteiset tunnusluvut voivat näyttää hyvinkin huokeilta?

– Jokaiselle tunnusluvulle on jokin selitys. Esimerkiksi UPM näyttäytyy nyt heinäkuun alussa tunnuslukujen valossa selvästi kalliimmalta kuin mitä se on ollut viiden viime vuoden aikana keskimäärin. Tunnusluku on signaali siitä, miksi näin on. Nyt markkina on valmis maksamaan yhtiön historiaa korkeampia tunnuslukuja.

Tätä selittää Parkkisen mukaan muun muassa se, että yhtiön tulos on vahvistunut ja sen osinkotuotto on erittäin kilpailukykyinen.

Milloin yhtiöllä menee huonosti?

Yhtiön heikosta tilasta viestii puolestaan se, ettei sille välttämättä saada kaikkia tunnuslukuja laskettua. Sen tulos voi olla tappiollinen.

– Luonnollisesti, kun liiketoiminta on kannattamatonta tai heikosti kannattavaa ja tase on päässyt huonoon kuntoon, velkaantuneisuuden luvut näyttävät huonoilta. Se ei välttämättä maksa osinkoa. Tällöin osinkotuotot ovat nollaa.

Jos tämä jatkuu vuodesta toiseen, markkina voi alkaa pohtia, onko yhtiöllä mahdollisuuksia selvitä.

Hyvän yhtiön tunnusmerkkejä tunnuslukujen valossa ovat sen sijaan kannattava ja riittävästi kassavirtaa tuottava kasvu, liiketoimintaan ja kassavirtaan suhteutettuna mielekäs velkaantumisaste ja osakkeenomistajaystävällinen osinkotuotto.

Kiinnostaako sijoittaminen? Katso kaikki OP Sijoittajakoulu -jaksot!

Lue lisää vinkkejä ja artikkeleita osakesijoittamisen aloittamisesta