Riikka aloitti sijoittamisen koronakeväänä: ”Nämä 5 asiaa olen oppinut”

Helsinkiläisellä Riikka Heinosella, 46, on kaksi rakasta harrastusta: sijoittaminen ja juokseminen. Aalto-yliopistossa erilaisia datan kehittämiseen liittyviä projekteja johtavan Heinosen harrastuksia yhdistää yllättävä asia.

– Kun aloitin juoksemisen puolitoista vuotta sitten, en uskonut, että joskus voisin juosta maratonin. Nyt olen juossut jo puolimaratonin! Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa treenaamista.

Samaa Heinonen ajattelee sijoittamisesta: koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.

Koronakeväänä kolme vuotta sitten osakemarkkinat sukelsivat, ja monia osakkeita sai edullisesti. Heinonen oli kerännyt hiljakseltaan rahaa säästötilille, mutta se tuotti aina vain vähemmän. Lopullinen tönäisy kohti sijoittamisen aloitusta tuli kirjeitse postilaatikkoon.

– Kirjeen mukaan säästötilin korko tulisi olemaan toistaiseksi nolla prosenttia. Silloin päätin aloittaa sijoittamisen.

Heinonen otti yhteyttä pankkiin ja avasi osakesäästötilin‍. Aluksi hän osti omilla säästöillään muutamia osakkeita kerrallaan:

– Lähinnä vain järkeviä, osinkoa maksavia laatuyhtiöitä.

Pian Heinonen avasi myös arvo-osuustilin‍.

Hän seurasi sijoitussalkkunsa arvonnousua aluksi päivittäin. Kun talous alkoi elpyä koronan jälkeen, sijoitukset nousivat huiman tuottaviksi. Se tuntui mahtavalta!

Venäjän hyökkäyssota sai monet osakkeet jälleen romahtamaan.

– Päätin pitää pään kylmänä, vaikka osakkeiden arvo vaihtui vihreästä punaiseksi. Pahimman myllerryksen aikana en käynyt katsomassa salkkua ollenkaan.

Riikan 5 oppia sijoittamisesta

Oman kokemuksensa pohjalta Riikka Heinonen listaa viisi tärkeintä oppia aloittelevalle sijoittajalle.

1. Matkan varrella oppii. Kaikkea ei voi tietää etukäteen.

Riikka Heinonen ei tiennyt aloittaessaan sijoittamisesta kovinkaan paljoa.

– Järkeilin, että ostan sellaista, minkä tunnen. Jos käyn Citymarketissa ruokaostoksilla, ostan Keskoa, vaikka toki Kesko on muutakin kuin ruokakauppoja. Sillä pääsin jo pitkälle.

Heinonen perusti aluksi osakesäästötilin‍, mutta oppi nopeasti, että myös arvo-osuustilille‍ on käyttöä.

– Kun aloin miettiä ulkomaisten osakkeiden ostamista, minulle selvisi, että ne kannattaa ostaa arvo-osuustilille. Toki niitä voi ostaa osakesäästötilillekin, mutta osingoista voi silloin mennä tuplasti veroa. Tuo oli sellainen ”hyvä tietää” -asia.

Toinen oppi matkan varrelta on, että vaikka osakkeiden ostaminen silloin kun niiden arvo on matalalla saattaa näyttää päivänselvältä, helppoa se ei ole. Onko kurssi nyt matalimmillaan vai laskeeko se vielä lisää?

– Olen havainnut, että on hyvä ostaa eri aikoina vähintään viittä eri osaketta, jolloin niiden keskihinta tasoittuu.

2. Eikö sijoittaminen kiinnosta? Voit olla väärässä!

Heinonen on auttanut monia ystäviään aloittamaan sijoittamisen ja huomannut, että moni vain luulee, ettei sijoittaminen kiinnosta.

– Usein kiinnostus herää, kun aloittaa. Kyseessä on kuitenkin oma varallisuus.

Yhtäkkiä sitä saattaakin hyvin innoissaan seurata talouslukuja yrityksestä, jonka osakkeisiin on sijoittanut.

3. Kukaan ei ole oikeasti ole valmis menettämään rahojaan.

Klassisen väittämän mukaan kannattaa sijoittaa vain rahaa, jonka on valmis menettämään. Heinonen ei sitä allekirjoita.

– Sen sijaan sanoisin, että kannattaa sijoittaa rahaa, jota ei kaipaa vähään aikaan.

Tärkeimpänä ohjeena Heinonen neuvoo hajauttamisen. Sen lisäksi, että ostaa osakkeita eri aikoina, kannattaa ostaa myös keskenään erilaisten yritysten osakkeita.

– Itselläni on sekä sellaisia osakkeita, jotka reagoivat helpommin markkinoiden vaihteluun, että sellaisia, joiden kysyntä säilyy yleensä vakaampana.

4. Tunteet kuuluvat sijoittamiseen aina jollain lailla.

Usein kuulee sanottavan, että tunteet eivät kuulu sijoittamiseen. Heinosen mielestä tämäkään ei ole aivan totta.

Sijoitusmaailmassa osakkeiden arvon heilahtelut johtuvat osin ihmisten tunteikkaista reaktioista. Kun markkinat romahtavat myydään, koska hätäännytään tai koska muutkin myyvät.

Toisaalta Heinonen ei näe mitään väärää siinä, että ostaa osakkeita toisinaan fiilispohjalta. Vaikka Heinonen aluksi seurasi todella tiiviisti osakekursseja, nykyisin hän ostaa osakkeita silloin, kun siltä tuntuu.

– Tunteet liittyvät monella myös osakkeiden valitsemiseen. Poimin osan osakkeistani sen perusteella, että ne tuntuvat edustavan jotakin johon itse uskon. Lisäksi seuraan yrityksen arvoja.

Heinosen mukaan voi myös pohtia, mitkä ovat tuotteita, joiden arvoon inflaatio ei juurikaan vaikuta.

– Esimerkiksi jotkut luksustuotteet ovat sellaisia. Niitä ostetaan yleensä hinnasta riippumatta.

15-vuotiaalle tyttärelleen Heinonen ehdotti ostavansa Lululemon-urheiluvaatemerkin osakkeita hupparin sijaan.

– Ehdotus ei mennyt läpi, mutta siitä seurasi perheessämme keskustelua siitä, että kiinnostavia brändejä voi myös omistaa osakkeenomistajana ja vielä hyötyä arvonnoususta.

5. Oppirahoja voi joutua maksamaan

Kun Heinonen oli sijoittanut jonkin aikaa, hän kiinnostui yhtiöistä, jotka listautuvat uutena pörssiin. Hän osallistuikin useisiin listautumisanteihin‍. Niitä kutsutaan lyhenteellä IPO (initial public offering).

Sittemmin monien anneista merkittyjen osakkeiden arvo on laskenut, eikä Heinonen usko kaikkien arvonnousuun.

– Ostaminen oli innokkaan sijoittajan ensihuumaa. Vaikka tällä hetkellä valitsisin toisin, otan ne vaikka niinä kuuluisina oppirahoina.

Listautumisanneista merkityt osakkeet mahtuvat olemaan Heinosen salkussa. Hän kertoo odottavansa rauhassa niiden arvon kehittymistä.

– Tämä ei ole niin vakavaa, enkä taatusti menetä yöuniani.

Sijoittamisessa kannattaa muistaa myös siihen liittyvät riskit. Sijoituksen arvo voi joko nousta tai laskea, eikä ole takeita, että saat koko sijoittamasi pääoman takaisin. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki.