Usein puhutaan siitä, mihin kannattaa sijoittaa ja mihin ei. Sijoittamisessa on kuitenkin yhtä tärkeää se, miten sijoittaja itse ajattelee, toimii ja reagoi. OP:n salkunhoitaja Ville Pekkala listaa hyvän sijoittajan ominaisuuksia. 

1. Hyvät riskienhallintataidot

Hyvä sijoittaja varmistaa selviämisen, vaikka pahimmat skenaariot tulisivat toteen. Hän ei laita kaikkia munia samaan koriin, vaan hajauttaa sijoitukset eri tavoin. 

− Oma riskinsietokykynsä on tunnettava ja tehtävä sijoitustavoitteet sen mukaan. Niin paljon riskiä ei kannata ottaa, että menettää yöunensa, Pekkala sanoo.

Pelko myy. Jos sijoitusuutisia lukiessa tekee mieli laittaa myyntihousut jalkaan, kannattaa välttää liiallista lukemista. 

− Silloin saattaa tehdä hätiköityjä huonoja päätöksiä. 

2. Kurinalaisuus ja kärsivällisyys

Sijoittaminen on kuin maratonjuoksua. Kun oma sijoitussuunnitelma on hyvin tehty, siinä olisi hyvä pysyä. 

− Itseään ei kannata verrata muihin sijoittajiin eikä lähteä fear of missing out -ilmiöön mukaan. Suurimmat tappiot syntyvät, kun myy paniikissa kaiken pois tai lähtee kurssin huipulla mukaan, pahimmillaan velkavivulla. 

Lyhytkauppa on vaikeaa ja siinä syntyy helposti paljon kuluja ja veroja, Pekkala muistuttaa. Jos oma salkku on hyvin hajautettu, aika on yleensä sijoittajan paras ystävä. 

Vaikka oma suunnitelma olisikin ostaa markkinan ollessa alhaalla, sitä voi olla hankala noudattaa, jos muut ympärillä myyvät. On helpompaa olla yhdessä väärässä kuin yksin oikeassa. 

− Napoleon on sanonut, että sotilaallinen nero on mies, joka pystyy toimimaan keskiverrosti silloin, kun muut ympärillä menettävät malttinsa. Tämä pätee myös sijoittamiseen.  

On myös tärkeää ymmärtää, että kärsivällisyyden ja jääräpäisyyden ero on häilyvä, ja sen pystyy todentamaan vasta jälkikäteen.

3. Analyyttisyys ja lähdekriittisyys

Jos sijoitusidea kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, sitä se todennäköisesti onkin. Hyvä sijoittaja on lähdekriittinen ja jättää poliittiset mielipiteet sijoittamisen ulkopuolelle. 

− Kiinnitätkö huomiota vain asioihin, jotka tukevat omaa ajatteluasi ja jätät huomiotta kaiken, mikä ei siihen sovi? Jos et tunnista vääristymiä omissa ajatusmalleissasi, teet helposti vääriä päätöksiä, Pekkala muistuttaa.

Omaa kuplaa paisuttavat myös somen algoritmit. Hyvä sijoittaja seuraa globaaleja trendejä ja pyrkii lukemaan myös vastakkaisia näkemyksiä. 

− Toisaalta ylianalyyttisyyskin on pahasta. Sijoituspäätökset tehdään aina jonkinasteisen epävarmuuden vallitessa. 

Einstein sanoi, että korkoa korolle -ilmiö on maailman kahdeksas ihme.

4. Muuntautumiskyky 

Kun toimintaympäristö muuttuu, hyvä sijoittaja on valmis muuttamaan mieltään. 

− Esimerkiksi Venäjän markkina oli houkutteleva ennen sotaa, mutta nyt se ei tule olemaan sitä pitkään aikaan.

Sijoittajilla voi olla myös vakaumuksia: Teknologiayhtiöt tuottavat hyvin. Jenkkimarkkina vetää aina. Korot eivät laske nollaan.

− Jos on onnistunut tietyllä säännöllä 20 vuotta, voi olla vaikeaa myöntää, että se ei muuttuneessa ympäristössä enää pädekään. Hyvä sijoittaja myös ymmärtää, mikä ei koskaan muutu; nimittäin sijoittajan psykologia, ihmismieli. Ahneus ja pelko ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan läsnä markkinoilla.

5. Optimistisuus

Varovaisuus ja pessimismi resonoivat sijoitusmarkkinoilla usein viisautena. Pekkalan mielestä hedelmät kerää viime kädessä optimisti. 

− Osakemarkkinat nousevat 80 prosenttia ajasta. Jos keskittyy liikaa riskeihin, ei uskalla sijoittaa. Menetetty tuotto on yhtä lailla riski. 

Ihmisillä on tapana yliarvioida teknologinen kehitys lyhyellä mutta aliarvioida pitkällä aikavälillä. Suurimmat innovaatiot syntyvät usein keskellä suurta kriisiä. 

− Kriisin keskellä optimistinen sijoittaja lyö vetoa sen puolesta, että ihmiset jatkavat innovointia paremman tulevaisuuden puolesta. Kriiseistä tullaan aina vahvempina ulos, Pekkala sanoo.

Entä jos ei koe omaavansa hyvän sijoittajan ominaisuuksia?

− Kannattaa aloittaa pienillä summilla. Moni laittaa 100 euroa lottoon ja nukkuu yönsä hyvin, vaikka todennäköisyys lottovoittoon on paljon pienempi kuin että saa sijoittamalla voittoa pitkällä aikavälillä. Einstein sanoi, että korkoa korolle -ilmiö on maailman kahdeksas ihme.

Esimerkiksi rahastosijoittamisen voi aloittaa OP:lla 10 eurolla kuukaudessa. Lue lisää rahastosijoittamisesta‍. 

Myös OP:n päästrategin Lippo Suomisen ja pääanalyytikko Antti Saaren vetämässä Pörssipuhetta-podcastissa käytiin läpi sijoittamisen psykologiaa. Kuuntele jaksosta sijoituskonkareiden vinkit pahimpien sudenkuoppien välttämiseen. 

Tämä on mainos. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Tutustu ennen lopullisen sijoituspäätöksen tekemistä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sijoitusrahastoja koskevaan tiivistelmään sijoittajien oikeuksista, jotka ovat saatavissa merkintäpaikoissa ja op.fi-verkkopalvelussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Niistä löydät tarkempia tietoja esimerkiksi riskeistä, kuluista ja rahaston ominaisuuksista. Rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa Osuuspankki.