Suomen metsäkeskuksen vuotuisten arviointien mukaan yksityismetsissä tehtävät hakkuut ja metsänuudistamiset toteutetaan luonnonhoidon näkökulmasta pääosin hyvin.

Parannettavaa löytyy kuitenkin vesiensuojeluun liittyvistä ratkaisuista.

Valtaosassa yksityismetsien korjuukohteista vesiensuojeluun liittyvät näkökohdat on toteutettu hyvin tai erinomaisesti. Vesiensuojelun puutteet nousevat arvioinnissa esiin lähinnä maanmuokkauskohteissa: ne ovat esimerkiksi vesistöjen suojakaistojen liian kapeita rajauksia, koneiden aiheuttamia painaumia ja puutteita puunkorjuun ja maanmuokkauksen toimenpiteissä.

Mikä on vesiensuojelun rooli?

Vastuulliselle metsänomistajalle tai metsäammattilaiselle tulisi olla selvää, että vedet pitää säilyttää hyvässä kunnossa esimerkiksi virkistyskäyttöön tai kotitalouksien talousvedeksi.

– Vesiensuojelusta on tärkeää huolehtia, ettei kiintoainesta tai ravinteita pääsisi huuhtoutumaan hakkuu- tai uudistusaloilta, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta.

Vesien puhtaudesta ja monimuotoisuudesta huolehtiminen on koko metsäalan kannalta myös tärkeä imagotekijä.

– Vastuullinen vesistöjen laadusta huolehtiminen edistää osaltaan myös metsätalouden hyväksyttävyyttä elinkeinona, Partanen sanoo.

Digitalisaatio tarjoaa uusia työkaluja

Ojitukset, maanmuokkaukset tai metsien uudistaminen ovat metsätaloustoimenpiteitä, joissa vesiensuojelusta on huolehdittava. Keinoja siihen ovat esimerkiksi pintavalutus, kaivukatkot, laskeutusaltaat ja kosteikot.

Myös digitalisaatio on tullut vahvasti mukaan vesiensuojeluun ja tarjoaa ammattilaisille suojelun suunnitteluun uusia työkaluja.

Karttapohjaiset paikkatietojärjestelmät auttavat tunnistamaan esimerkiksi eroosioherkät alueet. Uudet järjestelmät helpottavat parhaiten kohteeseen soveltuvien vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta.

Metsäkeskuksen sivuilla on tarjolla paikkatietoaineistoja, joita kaikilla on mahdollisuus käyttää. Aineistoja voi myös ladata käyttäjien omiin paikkatietojärjestelmiin.

– Paikkatietoja hyödyntämällä voidaan päätellä, milloin maanpinnan rikkominen saattaa olla riskialtista tai millainen maanmuokkausmenetelmä sopii kohteeseen parhaiten, Partanen kertoo.

Vesivalumallien avulla voidaan puolestaan arvioida maapohjan muotojen perusteella virtaumien voimakkuus ja tehdä kohteeseen sopivin suunnitelma.

Vesiensuojelupäivät kokoaa asiantuntijat koolle

Partasen mukaan metsäomistajien ja metsäammattilaisten kiinnostus aiempaa tuloksellisempiin vesiensuojelutoimenpiteisiin on lisääntymässä, mutta niistä kaivataan lisää tietoa.

Vuosittain järjestettävät Metsätalouden vesiensuojelupäivät kokoaa yhteen alan asiantuntijoita jakamaan näkemyksiään vesiensuojeluun liittyvistä kehitys- ja tutkimushankkeista. Tapahtuman järjestämisestä vastaavat Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Etelä-Savon ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus ja Tapio Oy.