Voittojen kotiuttaminen ja sijoitusten verotus

Rahastot ja osakkeet ovat omistusmuotona hyvin likvidejä, eli niistä saa halutessaan irrotettua omia varoja hyvinkin nopeasti.

Jokaiselle rahastolle on määritetty kellonaika, joka kertoo, mihin mennessä myynti- tai ostotoimeksianto on tehtävä, jotta se kirjautuu saman pankkipäivän arvon mukaisesti.

Esimerkiksi valtaosassa OP:n rahastoissa merkintä- ja lunastusajankohta on kello 15 tai 16. Jos määritelty kellonaika on 15 ja toimeksianto tehdään konttorissa tai verkkopankissa pankkipäivänä ennen tätä, lunastus eli myynti toteutetaan saman päivän arvoon. Rahat saa tilille seuraavana pankkipäivänä. Tästä summasta vähennetään mahdollinen lunastuspalkkio.

Kello 15:n jälkeen tehdyt toimeksiannot siirtyvät automaattisesti seuraavalle pankkipäivälle ja toteutuvat sen arvojen mukaisesti. Myös viikonloppuna tehdyt toimeksiannot toteutuvat seuraavana pankkipäivänä.

Rahastokohtaisen kellonajan saa selville avaintietoesitteestä. Valtaosaa rahastoista voi lunastaa milloin tahansa vuoden ympäri.

– Olemassa on kuitenkin myös erikoissijoitusrahastoja, jotka avataan ostoille ja myynneille rajattuina aikoina joitain kertoja vuodessa. Niiden osuuksien myynti vaatii siis hieman enemmän suunnitelmallisuutta, kertoo OP Varallisuudenhoidon myyntijohtaja Joakim Reinius.

Tarve vai huolestuminen?

Jos myynnin syynä on rahantarpeen sijasta huoli markkinoinnin heilunnasta, kannattaa vielä hetkeksi pysähtyä.

– Usein, jos lähtee paniikissa lunastamaan varojaan pois markkinoilta, menettää mahdollisuuden olla mukana tulevissa nousupäivissä ja tuotoissa. Kannattaa pitää mielessä sijoitusaika, jota on alun perin miettinyt sijoitusta tehdessä, Reinius sanoo.

Useimmiten se on hänen mukaansa pitkä, eikä siinä tapauksessa kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä. Parempi vaihtoehto on pitää varat rahastossa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Pitkällä aikajänteellä osakemarkkinat tarjoavat korkeinta tuottoa.

Nousut ja laskut kuuluvat sijoittamiseen ja markkinoiden luonteeseen. Jos sijoituksen arvonvaihtelu kuitenkin huolestuttaa, voi harkita varojen siirtoa vähäriskisempään rahastoon. Niiden arvo heilahtelee vähemmän. Tilille varoja ei kannata jättää.

– Pankkitililtä ei saa pidemmällä aikavälillä tuottoja. Korko- ja osakemarkkinoille sijoittavien rahastojen tai suorien osakesijoitusten tuotto-odotukset ovat huomattavasti paremmat.

Kauppa pörssissä käy maakohtaisesti

Myös pörssiosakkeiden osalta toimeksiantoja voi tehdä milloin tahansa verkkopankissa. Nekin toteutuvat, kun pörssi on auki. Pörssit ovat maakohtaisia, ja ne noudattavat paikallisia juhlapyhiä. Esimerkiksi Suomessa juhannuksena pörssi on kiinni. Myös muut kansalliset juhlapäivät voivat seisauttaa kaupankäynnin.

– Pörssikauppojen selvityksessä kestää tänä päivänä kaksi pankkipäivää. Eli jos tekee kaupan maanantaina, rahat ovat tilillä keskiviikkoaamuna. Puhutaan T+2-selvityssyklistä. T on toteutuspäivä ja siitä kahden pankkipäivän päästä rahat ovat tilillä, Reinius kertoo.

Jos myynnin taustalla on akuutti tarve, se voi tarkoittaa sijoitusten nopeaakin tai yllättävää lunastusta. Jos ei ole varma, mitä osakkeita kannattaisi myydä, on Reiniuksen mukaan yksi vaihtoehto tutustua pankkien ammattilaisten suosituksiin siitä, mitä kannattaa ostaa tai myydä. Esimerkiksi OP Analyysi‍ antaa suosituksia ja tavoitehintoja yli 70 suomalaisesta pörssiyhtiöstä.

Milloin on paras aika kotiuttaa osakkeet?

Paras myyntiaika olisi silloin, kun tulevaisuudennäkymät kääntyvät heikompaan suuntaan. Taloudessa esimerkiksi BKT-kasvuluvut ja luottamusindikaattorit kertovat Reiniuksen mukaan siitä, kun suunta alkaa kääntyä negatiiviseen. Myös yhtiökommentit ja tulosvaroitukset kertovat paljon.

– Kukaan ei kuitenkaan tiedä sitä hetkeä, milloin kurssit lähtevät laskemaan. Kun tulee se fiilis, että nyt on mennyt todella pitkään hyvin ja alkaa olla pelko siitä, että kurssit alkavat laskea, voi pikkuhiljaa alkaa myydä.

Yksi mahdollinen tapa on myydä silloin, kun muut ostavat, Reinius summaa.

– Kun näyttää todella hyvältä ja kurssit vain nousevat ja nousevat, osa sijoittajista lähtee keventämään omaa salkkuaan ja myy tasaisesti. Ostoja ja myyntejä kannattaa tehdä erissä. Jos on tarve kotiuttaa vaikka 10 000 euroa, sen voi tehdä neljässä erässä vaikka viikon tai kuukauden välein riippuen siitä, mikä tarve kotiutukselle on.

Älä unohda verotusta

Sijoittamiseen liittyy myös verotuksellinen puoli. Kun rahastosta tai osakkeista kotiuttaa omistuksia, voi saada joko luovutusvoittoja tai -tappioita, eli myyntivoittoja tai -tappioita.

– Verotus tulee aina jälkikäteen vuoden perässä. Kalenterivuosittain katsotaan, paljonko olet myynyt ja sitä verrataan hankintahintaan. Sen mukaan maksetaan pääomatuloveroa siitä tuotosta, Reinius kertoo.

Luovutusvoittoja verotetaan‍ pääomatulona 30 prosentin verran 30 000 euron pääomatuloihin saakka. Sen ylittävistä summista maksetaan veroa 34 prosenttia.

Tappiot voi puolestaan vähentää verotuksesta viiden vuoden ajan.

– Jos vaikka lunastaa tänään tappiolla olevaa rahastoa, pystyy tänä verotusvuonna sekä viitenä seuraavana verotusvuonna hyödyntämään lunastustappioita verotuksessa. Jos esimerkiksi saa kolmen vuoden päästä lunastusvoittoja, pystyy hyödyntämään vanhat tappiot verotuksessa, Reinius kertoo.

Jos esimerkiksi osakkeiden osalta on saanut samana vuonna jo aiemmin luovutusvoittoja, voi miettiä, kannattaako niitä hankkia lisää samalta vuodelta.

– Vuoden lopussa kannattaa miettiä, onko jokin osake tappiolla ja kannattaisiko se lunastaa samana vuonna. Silloin voi parhaimmillaan käydä niin, että tappiot kompensoivat voitot, eikä veroja tule ollenkaan maksettavaksi, Reinius sanoo.

Pienet tappiot eivät kuitenkaan ole vähennyskelpoisia. Näin on, jos verovuoden aikana myydyn omaisuuden hankintamenot ovat olleet yhteensä enintään tuhat euroa ja myyntihinnat vastaavasti yhteensä enintään tuhat euroa. Vaikka myynneistä tuolloin tulisi tappiota, sitä ei voi vähentää verotuksesta.

Kiinnostuitko sijoittamisesta? Katso kaikki OP Sijoittajakoulun jaksot‍!

Lue myös:

Uudet sijoituskohteet, verotus, voittojen kotiuttaminen: Sijoittaja, kiinnitä huomio näihin vuodenvaihteessa

Artikkeli on julkaistu alunperin 11.7.2018 ja sitä on päivitetty 17.11.2023 OP Analyysin seurannassa olevien yhtiöiden määrällä.