Alkuvuoden 2021 lukujen valossa Ison-Britannian ero Euroopan unionista (EU) eli brexit näyttää Suomen vinkkelistä synkältä. Vienti väheni vuodentakaiseen verrattuna 20 ja tuonti peräti 50 prosenttia, mutta jo maaliskuussa tapahtui selvä korjausliike lähelle viime vuosien normaalitasoa.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula toppuuttelee tekemään tilanteesta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Mikä johtuu brexitistä ja mikä on koronan vaikutusta, ei ole tarkkaan selvillä. Toisaalta brexitistä koituva byrokratia ei näyttäydy vielä yrityksille lähellekään täydessä laajuudessaan.

Ylikarjula tähdentää, että menossa on pitkä prosessi, jonka siemenet kylvettiin juhannuksena 2016. Tuolloin Ison-Britannian kansa äänesti eron puolesta ja eri osapuolet aloittivat valmistautumisen tulevaan. Isot yritykset ovat tehneet strategista suunnittelua ja sopeutuneet uuteen tilanteeseen paremmin. Pienillä yrityksillä valmiudet eivät ole niin hyvällä tasolla.

– Yleisesti ottaen kaupankäynti on hidastunut ja kallistunut, ja vaikutukset näkyvät tuote- ja toimialakohtaisesti. On joka tapauksessa hyvä, että sopimus lopulta syntyi, vaikka se merkitsi vapaan liikkuvuuden päättymistä EU:n ja Ison-Britannian välillä.

Teknisillä kaupan esteillä on iso vaikutus

Ylikarjula muistuttaa, että kaupankäynti Ison-Britannian kanssa on nyt samanlaista kuin muidenkin EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa. Nykyaikaiset sähköiset järjestelmät tuovat helpotusta käytäntöihin, joskin briteillä ne eivät ole olleet hyvässä kuosissa.

Tuonti- ja vienti-ilmoitukset, alkuperäselvitykset, todistukset, luvat ja monet muut hallinnolliset tekijät lisäävät osaltaan työmäärää ja kustannuksia sekä aiheuttavat päänvaivaa.

– EU-lainsäädännöstä poikkeavalla brittien omalla sääntelyllä ja siitä syntyvillä teknisillä kaupan esteillä on suurempi vaikutus kuin tulleilla. Näistä emme tiedä vielä läheskään kaikkea.

Tarvitsemme Suomessa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka kansainvälistyvät ja käyvät kauppaa.

Kun yritysten eteen tuli vuodenvaihteessa uudenlaisia sopimuksia ja asioita, Suomen tulli‍ tuli apuun näkyvällä neuvontatyöllä. Alkuvuodesta tulli sai 70 prosenttia enemmän puheluita tavanomaiseen verrattuna.

– Tulli ja huolintaliikkeet ovat olleet avainasemassa ja tärkeä apu yrityksille. Paljon on jo opittu ja suunta on selkeästi parempaan.

Alkuvuodesta vain 10 prosenttia Suomen ja Ison-Britannian välisen kaupan tullipapereista oli oikein tehty. Jos yksi tavaraerä on väärin kirjattu, koko kontti sisältöineen seisoo. Hetkellisesti notkahtanut kaupankäynti-into on sekin kohenemassa.

– Tarvitsemme Suomessa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka kansainvälistyvät ja käyvät kauppaa. Tavaravirrat ja kaupankäyntitavat muuttuvat, ja tulevaisuus näyttää niiden suunnan.

Toimivat pelisäännöt on tärkeä turvata

Ison-Britannian poliittinen epävarmuus heijastuu käytännön toimiin, ja tilanteen kärjistyminen Irlannin rajalla voi aiheuttaa jopa ylimääräisiä tullimaksuja. Ennen eron täytäntöönpanoa investoinnit Isosta-Britanniasta EU:n suuntaan kasvoivat ja toiseen suuntaan vähenivät, sen sijaan koronakriisin alussa investoinnit ovat olleet kanaalin molemmin puolin jäissä.

Punnan arvon heilahtelu aiheutti jonkinasteista valuuttariskiä. Lontoon Citystä on siirtynyt jonkin verran työpaikkoja EU-alueelle, mutta yrityksissä vaikutukset eivät ainakaan vielä näy. Vaikka EU:n ja Ison-Britannian yhteiselo on tällä hetkellä enemmän piikkimatolla kuin ruusuilla tanssimista, Ylikarjula muistuttaa brittitalouden painoarvosta Euroopan taloudessa.

– Iso-Britannia on dynaaminen 60 miljoonan kuluttajan talous, jossa on käynnissä isot elpymisinvestoinnit. Lontoo on edelleen tärkeä finanssikeskus ja Iso-Britannia merkittävä markkina, jonka kanssa on hyvä olla toimivat pelisäännöt tulevaisuudessakin.

Ison-Britannian kanssa on hyvä olla toimivat pelisäännöt tulevaisuudessakin.

Suomelle Iso-Britannia on ollut viidenneksi suurin kauppakumppani viennin arvolla mitattuna, tosin kaupankäynti on laskenut tasaisesti tällä vuosituhannella. Viennin suurimmat toimialat ovat metsä-, kemian- ja metalliteollisuuden tuotteet sekä it- ja asiantuntijapalvelut. Koneet, laitteet, lääkkeet, ajoneuvot sekä it- ja liike-elämän palvelut ovat isoimpia tuontituotteita.

– Britanniassa tullaan investoimaan voimakkaasti vihreyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja terveydenhuoltoon, joissa suomalainen osaaminen tarjoaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Työ- ja oleskeluluvan saamisessa on tosin nyt aiempaa enemmän haasteita.