Pellervon taloustutkimus PTT:n syyskuun puolessa välissä julkaisema kansantalouden ennuste tiivistää Suomen talouden lähiajan näkymät. Talouden toipumista ylläpitävät syksyllä massiivinen elvytys ja kotitalouksien lisääntyvä kulutus, ennusteessa todetaan.

Kulutuksen kasvua selittää osittain se, että kotitalouksilla on jäänyt rahaa säästöön.

Kun koronakriisi alkoi, kotitaloudet vähensivät kulutustaan ja jättivät aiempaa enemmän rahaa säästöön. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi huhti–kesäkuussa lähes kuudella prosenttiyksiköllä 9,7 prosenttiin.

Säästöjä alettiin kuluttaa kesällä. Tilastokeskuksen mukaan kaupan liikevaihto kasvoi heinäkuussa tukkukauppaa lukuun ottamatta kaikilla kaupan toimialoilla vuoden 2019 heinäkuuhun verrattuna.

Kaupan kokonaisliikevaihto kasvoi vuoden 2019 heinäkuuhun verrattuna 1,1 prosenttia. Autokaupan liikevaihto kasvoi 5,0 prosenttia, vähittäiskaupan 4,9 prosenttia.

PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari arvioi, että keväällä kertyneitä säästöjä kulutetaan myös syksyllä.

– Ihmiset ovat oppineet toimimaan koronatilanteessa. Tilastot ja luottokorttitiedot kertovat, että kaupan myynti on ollut hyvää.

Vähittäiskaupan myynti kasvaa nopeammin kuin normaalitilanteessa

Kaupan liitto arvioi, että vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia.

– Mihin kasvu asettuu, on vielä epävarmaa. Joka tapauksessa vähittäiskauppa kasvaa nopeammin kuin se olisi kasvanut ilman koronashokkia, huomauttaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Keväällä korona kohteli kaupan eri aloja varsin epätasaisesti.

– On aloja, joilta katosi jopa puolet liikevaihdosta, Kurjenoja sanoo.

Vaate- ja kenkäkauppojen liikevaihdosta hävisi maalis−toukokuussa viime vuoteen verrattuna yli puolet, optikkojen liikevaihdosta lähes puolet, kultasepänliikkeiltä vajaa kolmasosa ja kirjakaupoilta neljäsosa. 

– Erot ovat tasoittuneet, mutta ne eivät ole poistuneet. Aloilla, joilla oli keväällä suurimmat ongelmat, liikevaihto pienenee edelleen, mutta ei enää yhtä rajusti. Silti syksy tulee olemaan vaikea liikevaihtoa menettäneille yrityksille, joilla ei ole joustovaraa tai puskureita.

Vähittäiskaupan tavoin myös tukkukaupan eri sektorit kokivat koronan seuraukset hyvin eri tavalla. Kun ravintolat suljettiin, ravintoloita palvelevien tukkukauppojen liikevaihdolta putosi pohja alta. Sen sijaan rakentaminen jatkui niin vilkkaana, että se piti jopa BKT:n pudotuksen pelättyä pienempänä.

Tukkukaupassa työpäiväkorjattu liikevaihto heinäkuussa väheni edelliskuukausien tapaan heinäkuussa 2,6 prosenttia, kun sen sijaan toimialan myynnin määrä kääntyi 1,2 prosentin kasvuun vuodentakaisesta.

– Tukkukaupan kannalta on äärimmäisen tärkeää, mitä tapahtuu seuraavaksi rakentamisessa ja teollisuudessa. Jos rakentaminen pysähtyy, sillä on välitön vaikutus myös tukkukauppaan, Kurjenoja sanoo.

Teollisuustuotanto ja vienti romahtivat

Kotimaisen kulutuksen ja elvytyksen lisäksi talouskasvua vauhdittavia tekijöitä ei juuri ole näköpiirissä.

Teollisuuden liikevaihto väheni Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 10,3 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihto väheni kaikilla päätoimialoilla. Eniten supistui metsäteollisuuden liikevaihto. Laskua kertyi 19,3 prosenttia.

– Suuri kysymysmerkki on elektroniikkateollisuuden eli pääasiassa Nokian verkkolaitteiden myynti. Kehitys toisella vuosineljänneksellä oli tosi hyvää, mutta on hyvin vaikea samoa, miten investoinnit 5G-tekniikkaan etenevät ja minkä siivun Nokia niistä saa, PTT:n Huovari sanoo.

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa romahti vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Tavaraviennin arvo laski 12 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palveluvienti laski 28 prosenttia.

Rahallisesti mitattuna palvelu- ja tavaravienti laskivat yhteensä hieman yli neljä miljardia euroa verrattuna edellisvuoden toiseen neljännekseen.

Vientikysynnästä ei ole syksylläkään odotettavissa nopeaa apua Suomen talouteen. Suomen Pankin syyskuussa julkaiseman kansainvälisen talouden ennusteen mukaan maailmantalouden ennakoidaan supistuvan tänä vuonna noin 4–6 prosenttia ja euroalueen kokonaistuotannon noin 8–10 prosenttia.

Euroalueella tuotanto jää vielä ensi vuonna selvästi ennen koronakriisiä olleen tason alapuolelle. Jos tämän vuoden jälkimmäiselle puoliskolle osuu merkittävä pandemian toinen aalto, maailman bruttokansantuote voi OECD:n arvion mukaan supistua lähes 8 prosenttia ja euroalueen 11,5 prosenttia. EKP:n vastaavassa skenaariossa euroalueen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 10 prosenttia. 

Miten markkinaehtoista kulutusta voisi tukea?

Suomen tapaan myös muiden Euroopan maiden taloutta pitävät yllä miljardiluokan elvytystoimet ja kotitalouksien kulutus. Vientiteollisuus on kaikkialla osittain toipunut, mutta ei ole vielä päässyt lähellekään kriisiä edeltänyttä lähtötasoa. Yritykset eivät investoi, koska ne odottavat vielä kysynnän palautumista.

– Meillä tehdään paljon investointihyödykkeitä. Jos maailmalla ei investoida, ei Suomen vientikään vedä, sanoo PTT:n Huovari.

Vähäinen vientikysyntä on pitänyt myös suomalaisen vientiteollisuuden investoinnit hyvin matalalla tasolla. Tilastokeskuksen kokeellisen tilaston mukaan yritysten tekemät investoinnit laskivat vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä 16,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Ennen vuoden 2020 ensimmäistä neljännestä investoinnit kasvoivat kaksi vuosineljännestä peräkkäin.

Jos vientiteollisuudesta ei ole kasvun mottoriksi, talouden vauhdittajat pitää etsiä kotimaasta.

– Kasvun veturina on jälleen kerran kotimainen kulutus. Kysymys kuuluu, kuinka paljon pystymme nyt tukemaan markkinaehtoista kulutusta. Sillä on iso merkitys koko taloudelle, sanoo Kaupan liiton Kurjenoja. Hän kelpuuttaisi keinovalikoimaan kaikki tavat, joilla kotitalouksien ostovoimaa voi lisätä.

– Verotus on yksi keino, samoin työllisyystoimet. Mitä enemmän saamme lisää työllisyyttä, sitä enemmän ostovoimaa kansantalouteen tulee.