Kysy ekonomistilta: Tuhlaaja-Tuija vai Säästäjä-Sami – mikä saa toiset tuhlaamaan ja toiset pihistelemään?
Lisää aiheesta
Miksi toisilla raha polttaa reiän taskuun, kun taas toisista tuntuu tulevan talousguruja kuin itsestään? Kysyimme OPn kuluttajaekonomisti Maarit Lindströmiltä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, kuinka hyvin ihmisellä on raha-asiat hallussa.
Juttu julkaistu alunperin taloudessa.fi-palvelussa 29.4.2016.
Periytyykö talousosaaminen isältä pojalle? Entäpä talousosaamattomuus?
”Mielenkiintoinen kysymys. Viitteitä siitä on olemassa, että perhetaustalla on vaikutusta monella elämänhallinnan alueella. Hyvä- ja huono-osaisuus näyttää jossain määrin kasautuvan esimerkiksi koulutuksessa perhetaustan mukaan. Näin voi olla myös talousosaamisessa.
Tuoreessa viime viikolla uutisoidussa Aallon ja Norwegian Business Schoolin tutkimuksessa kävi ilmi, että yllättävä työttömyysaalto omassa elinpiirissä 90-luvun alun lama-Suomessa vaikutti riskinottoa vähentävästi vielä 15 vuotta myöhemmin ja tämä vaikutus siirtyi myös sukupolvelta toiselle. Näin ollen voi päätellä, että lähipiirin talousosaamisella ja myös lähipiirin talouskokemuksilla ja historialla on vaikutusta lasten taloudelliseen käyttäytymiseen.
On kuitenkin korostettava, että talousosaaminen, kuten mikään muukaan taito, ei ole mikään annettu kohtalo, vaan myös omalla oppimisella, kiinnostuksenkohteilla ja luonteenpiirteillä sekä muulla ympäristöllä on vaikutusta talousosaamisen ja -käyttäytymiseen.”
Mikä merkitys ihmisen luonteenpiirteillä on taloudenpitotaitoihin? Millaiset tyypit ovat Tuhlaaja-Tuijia, millaiset Säästäjä-Sameja?
”Taloudellista käyttäytymistämme ohjaavat järki ja tunne. Taloustieteessä usein korostetaan rationaalista päätöksentekoa. Päätöksiä ohjaavat kuitenkin reaalielämässä myös monet muut seikat kuten lapsuuden kokemukset, temperamentti ja tunne-elämä. Esimerkiksi Tuhlaaja-Tuija voi olla luonteeltaan enemmän kuluttaja, joka yhdistää rahan valinnanvapauteen, elämyksiin ja mahdollisuuksiin. Säästäjä-Sami mieltää puolestaan rahan todennäköisemmin turvallisuuteen, vakauteen ja tulevaisuuden kulutusmahdollisuuksiin.
Hyvä uutinen on, että omaa taloudellista käyttäytymistään voi tunnistaa ja muuttaa eli säästämistä ja sijoittamista voi oppia. Esimerkiksi ns. krooninen heräteostoksien tekijäkin voi oppia säästämään. Toisaalta pihiyteen taipuvainen voi puolestaan oppia anteliaisuutta ja hetkessä elämistä, joka kuluttajaorientointuneelle henkilölle on hyvin helppoa.”
Onko sukupuolella merkitystä oman talouden hallintaan liittyvissä taidoissa tai käytännöissä?
”Jossain määrin, kyllä. Edellä mainitsemieni seikkojen lisäksi sukupuolella on merkitystä. Miehet ovat yleisesti ottaen naisia kiinnostuneempia talousasioista. Miehet ottavat myös naisia useammin riskiä esimerkiksi säästämisen ja sijoittamisen rintamalla. Miehet ovat ylipäänsä innokkaampia sijoittajia, kun taas naiset ovat kiinnostuneempia kuluttamisesta ja säästämisestä.
Toisaalta myös miehet, erityisesti nuoret miehet, komeilevat maksuhäiriömerkintälistojen kärjessä, eli miehillä voi talouden hallinta karata helpommin käsistä kuin naisilla. Pahimmassa jamassa maksuhäiriömerkintöjen osalta ovat 25–44-vuotiaat miehet. Naisilla riski maksuhäiriömerkintään on kaikissa ikäluokissa miehiä pienempi.”
Mitkä tahot vaikuttavat eniten ihmisten tekemiin talouspäätöksiin?
”Suomalaiset pitävät pankkia tärkeimpänä opastajana oman talouden suunnittelussa. Myös oppilaitoksilla on hyvin tärkeä rooli. Opetuksen, lähipiirin neuvojen ja sosiaalisen median rooli korostuu erityisesti nuorilla.”
Kuinka suomalaiset nuoret pärjäävät kansainvälisesti talousosaamisessa?
”Suomalaisten nuorten talousosaaminen näyttää OECD-vertailun puitteissa olevan hyvällä tasolla. Vaihtelua ja jakautumista nuorten välillä kuitenkin näkyy erilaisten selvitysten mukaan sekä kiinnostuksessa talousasioita kohtaan, että talousosaamisen suhteen. Osa nuorista seuraa tiedotusvälineitä ja talousasioita aktiivisesti ja säännöllisesti, toiset taas hyvin vähän ja satunnaisesti.”
Talousasiat saattavat tuntua vaikeilta ja tylsiltä. Kuinka talousasioita voidaan oppia? Mikä on vanhempien rooli talousosaamisen opettamisessa?
”Uimaan oppii parhaiten uimalla. Sama koskee talousasioita. Tietyt perusasiat kannattaa lukea tai opetella teoriassa, mutta sitten ei kun kokeilemaan ja harjoittelemaan. Siitä se lähtee. Pienillä summilla ja varovaisemmin kannattaa usein aloittaa esimerkiksi sijoittaminen, niin ei synny negatiivisia pettymyksiä, jos heti alussa ei onnistukaan.
Arjen taloutta kuten tulojen ja menojen yhteensovittamista voi opetella koska tahansa kotosalla perheen kesken, vaikkapa kauppareissulla hintoja tutkimalla tai kotona pullaa lasten kanssa leipomalla. Samalla voi laskea mitä yhden pullan hinnaksi tulee kotona leivottuna ja mitä samankaltainen pulla maksaa kaupassa valmiina hyllyllä. Kotona voi lapsia opettaa viikko- tai kuukausirahalla myös budjetinpitoon. Kotitöihinkin voi halutessaan kytkeä vastikkeellisen käyttörahan.”
Huomioidaanko taloustaitojen opettamista riittävästi kouluissa?
”Ehkä ei aivan, mutta viime vuosina siihen on kasvavassa määrin herätty uusien opetussuunnitelmien myötä. Talousasioita käsitellään kouluissa esimerkiksi matematiikan ja ympäristö- ja luonnontiedon yhteydessä sekä kotitalouden opetuksessa. Lukiossa on lisäksi pakollinen taloustiedon kurssi.
Koululla on todella tärkeä rooli nuorten taloudenhallinnan vahvistamisessa ja mahdollisuuksien tasa-arvon edistämisessä kaikille lapsille ja nuorille kotitaustasta riippumatta.”